• Pekka Nykänen

Vakuutuslääketiede pitää ymmärtää oikein

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Perussuomalaisten kansaedustajan Jari Ronkaisen lakialoite on nostanut vakuutuslääketieteen jälleen kerran julkiseen keskusteluun.

Vaikka aloite makaa nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, se on syytä pitää pinnalla, jottei se pääse etenemään väärin perustein. Lähetekeskustelussa aloite sai tukea kaikilta puolueilta.

Vakuutuslääkärien ammattikunta on olemassa tasapuolisuuden turvaamiseksi.

Vakuutuslääkärin lausunto antaa monelle potilaalle loppuelämän taloudelliset reunaehdot. Aihe on siksi tärkeä.

Lakialoitteen ympärille syntynyt keskustelu on kuitenkin lähtenyt väärille raiteille. On ihmetelty, miten vakuutuslääkäri voi hylätä korvaushakemuksen vastoin hoitaneen lääkärin näkemystä. On epäilty tasapuolisuutta. Ja on väitetty, että vakuutuslääkäri voisi antaa totuudenvastaisia lausuntoja.

Ennen arvostelua kannattaa perehtyä nykyjärjestelmään.

Vakuutuslääkäri ei hoida sairautta. Hän soveltaa kliinistä lääketiedettä sosiaalivakuutukseen tai yksityisvakuutuksen säädöksiin. Tehtävä on arvioida työkykyä terveydenhuollosta saatavien tietojen perusteella. Työkykyisyyden arvioon vaikuttavat lain mukaan myös ikä, koulutus, työkokemus ja asuinolot.

Vakuutuslääkäri ei myöskään päätä yksin. Hän on asiantuntija. Päätös syntyy yhdessä juristien ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

On totta, ettei vakuutuslääkäri tapaa korvauksen kohdetta.

Pitäisikö tavata?

Vai pitäisikö korvauksen perustua hoitavan lääkärin näkemykseen? Näinhän lakialoite ehdottaa.

Saisivatko potilaat silloin oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa kohtelua?

Eivät. Vakuutuslääkärien ammattikunta on olemassa juuri tasapuolisuuden turvaamiseksi. He katsovat potilaan työkykyä kokonaisuutena ja osaavat suhteuttaa sen lain määräyksiin. He tuntevat korvauskäytännöt sekä vakiintuneen ja yhdenmukaisen päätöskäytännön.

Maan muilta yli 20 000 lääkäriltä vastaavaa olisi mahdoton edellyttää. Päätösten kirjavuus nousisi silloin todelliseksi ongelmaksi. Hoitosuhde johtaisi myös jääviyksiin. Samoin vakuutuslääkärin ja potilaan tapaaminen.

Erityisen ihmeellistä lakialoitteessa on vaatimus käänteisestä todistustaakasta. Vakuutusyhtiö vapautuisi korvauksesta vain, jos todistaisi hoitavan lääkärin lausunnot virheelliseksi.

Puurot ja vellit ovat sekaisin. Hoitava lääkäri ei tunne vakuutuslajeja eikä juridiikkaa.

Jotta ikäviltä oikeustapauksilta vältyttäisiin, potilaiden, lääkärien ja suuren yleisön olisi syytä siis tuntea vakuutuslääkärin työ paremmin.

Yksi keino voisi olla ammattikunnan nimenmuutos. Sana vakuutuslääkäri synnyttää väärinkäsityksiä, koska se viittaa hoitosuhteeseen.

Hoitavan lääkärin on puolestaan tärkeä muistaa roolinsa. Hänen ei kuulu antaa lupauksia eläkkeistä eikä korvauksista. Näin vältetään pettymyksiä ja riitoja.

Kansanedustajien lakialoitteista valtaosa hautautuu valiokuntiin ja raukeaa vaalikauden päättyessä. Pallo on nyt hallituksella: aloitteita otetaan valiokuntakäsittelyyn yleensä vain kun ne liittyvät hallituksen aihepiiriä sivuavaan esitykseen. Sellaisesta ei ole tietoa, joten Ronkaisen aloite todennäköisimmin raukeaa.

Ehkä aloite sai jotain hyvää aikaan.

Kansanedustajat ja suuri yleisö saivat lisää tietoa siitä, että vakuutuslääkäri on pitkälle kouluttautunut ammattilainen, joka takaa kansalaisille tasapuoliset eläke- ja korvauspäätökset. Ja että työssä häntä sitovat lääkärin etiikka sekä virkavastuu.

Lisää aiheesta

Aivovammadiagnoosien epäselvyydet herättävät keskustelua
Kommentti
Pidetään suositus ja päätös erillään

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja

Lisää aiheesta

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hoitajien ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi vaikuttaa lääkäreihin epäsuorasti

Lääkärit eivät voi kieltäytyä mahdollisen resurssivajeen takia henkeä ja turvallisuutta uhkaavista tilanteista.

Podcast
Lääketieteen Nobel ensi viikolla – näin voittaja valikoituu

Professori Juha Kere kertoo Lääkärilehden podcastissa, miten voittaja seuloutuu esiin.

Ajassa
Hoitajien ylityö- ja vuoronvaihtokielto voi vaikuttaa lääkäreihin epäsuorasti

Lääkärit eivät voi kieltäytyä mahdollisen resurssivajeen takia henkeä ja turvallisuutta uhkaavista tilanteista.

Blogi
Sairastuin lääkärissä

– Kun oikein tutkitaan, löytyy aina jokin vika tai vaiva. Juuri niin kävi, kertoo Hannu Ollikainen blogissaan.

Tieteessä
Nyt se varmistui – suurin osa umpilisäketulehduksista paranee antibiooteilla

Antibioottihoito oli edelleen tehokasta ja turvallista suurimmalla osalla potilaista viiden vuoden seurantajakson jälkeenkin.

Ajassa
HS: Poliisi tutkii röyhkeää huijausta lääketieteellisen pääsykokeissa

Huijauksen tehneella kaksikolla oli jopa hallussaan valokuvia muutetuista valintakoepapereista.

Tieteessä
Akuutit haimatulehdukset ovat lisääntyneet nopeasti

Syynä lienee lisääntynyt alkoholin käyttö.

Ajassa
Noin 900 kollegaa koolla Kuopiossa

Markku Lähteenvuo palkittiin Itä-Suomen Lääketiede -tapahtuman avajaisissa.