1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Voimia, medisiinari
Pääkirjoitus 18/2021 vsk 76 s. 1111

Voimia, medisiinari

Kuvituskuva 1

Koronapandemiasta on tulossa monelle sukupolvikokemus. Aika, joka muistetaan ja jota ikätoverien kanssa muistellaan.

Erityisen totta tämä on opiskelijoille. Tänä keväänä valmistuu kandidaatteja, jotka ehtivät ryhmäytyä vain vuoden, ennen kuin opiskelijariennot loppuivat ja opiskelu siirtyi verkkoon.

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että korona ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin.

Vielä hankalampaa on kaksi vuotta sitten aloittaneilla. Sen polven medisiinari ei välttämättä edes ehtinyt tutustua porukoihin, kun juna jo meni ja kaikki jäivät yksin.

Lääketieteen kandidaatti Matias Posa kirjoitti Lääkärilehden Näkökulma-palstalla maaliskuussa osuvasti, miten rajoitustoimet ovat iskeneet yksin asuviin nuoriin kohtuuttoman kovaa (11 Posa M. Koronan takana kytee toinen pandemia. Suom Lääkäril 2021;76:550–1.). Vieraalle paikkakunnalle opintojen perässä muuttaneen odotukset innostavasta elämänvaiheesta ovat kuivuneet kokoon.

Hyvinvointia on romuttanut myös rutiinien puute. Sosiaalisessa mediassa moni viesti on heijastellut turhautumista ja jaksamattomuutta.

Lääketieteessä edetään onneksi kandia pidemmälle, joten normaaleista tai ainakin uuden normaalin mukaisista opinnoista on toivoa. Kansallisen tavoitteen mukaan halukkaat aikuiset ovat heinäkuun loppuun mennessä saaneet ensimmäisen rokoteannoksen – olettaen, että toimitukset pitävät.

Salit voivat siis syyskuussa olla auki.

Siihen asti pitää jaksaa.

Pandemia on onneksi tuonut hyvääkin. Tähän medisiinarinumeroomme olemme hakeneet niistä joitain.

Yksi on opetusmenetelmien kehittyminen. Vaikka kädentaitojen ja potilaskohtaamisten harjoittelu on jäänyt vähemmälle, niiden tilalle syntyneet uudet keinot jäävät elämään.

Esimerkkinä on yliopisto-opiskelujen ikivanha kivijalka, luennot. Jokainen niillä istunut tietää, että sosiaalisuus, opiskelutoverien kohtaaminen ja päivärutiini saattavat olla sisältöä tärkeämpiä.

Jatkossa voinee valita. Jos haluaa sosiaalista puolta, pääsee paikan päälle. Jos pelkkä sisältö kiinnostaa, sen saa verkosta. Varsinkin työssä käyvälle jousto on erinomainen lisä.

Uudenlaisista potilastapausseminaareista on myös saatu hyvää palautetta. Opetustilanne on potilaskiertoon verrattuna rauhallisempi, ja materiaali tukee oppimista.

Lue myös

Opintojen sisältöä muuttaa koronan tuoma piikki etävastaanottoihin. Se muuttaa lääkärin työnkuvaa ja näkyy vaadittavissa taidoissa. Opiskelijat kokevat etä- ja digitaidot jo nyt tärkeiksi, joten niitä toivon mukaan nähdään opetusohjelmissa syksyllä aiempaa kattavammin (22 https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/laaketieteen-opiskelijat-toivovat-enemman-etavastaanoton-opetusta/).

Oleellista on tunnistaa tilanteet, jotka voi hoitaa etänä, ja toisaalta tilanteet, jotka vaativat fyysisen vastaanottokäynnin.

Iloisiin uutisiin kuuluu se, että koronapandemia ei ole juuri vaikuttanut kesätöihin. Käytännön elämään tutustuminen onnistuu tänäkin vuonna.

Kesätöiden jälkeen syksystä saattaa tulla kiireinen, kun päiväohjelmaan ilmaantuu aiemmin peruuntuneita kursseja.

Työmäärä tuo toivottavasti pikemmikin voimaantuneen kuin voimattoman olon. Jos ja kun korona on ohi, sukupolvikokemus on hyvä pitää mielessä. Siitä voi ammentaa energiaa muistamalla toisenlaista aikaa.

Tämän kirjoituksen otsikkokin pitäisi olla toisin: ei voimia vaan voimaantumista, medisiinari!

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
Posa M. Koronan takana kytee toinen pandemia. Suom Lääkäril 2021;76:550–1.
2
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/laaketieteen-opiskelijat-toivovat-enemman-etavastaanoton-opetusta/

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-uudistus muuttaa TAYS Sydänsairaalan toimintaa

Myöskään Länsi-Pohjan sairaala ei voi jatkaa nykyisessä muodossa.

Ajassa
Injektiomuotoisten korvaushoitolääkkeiden kansainväliset hoitosuositukset julkaistaan suomeksi

Uudet korvaushoitolääkkeet voidaan antaa pistoksena kerran viikossa tai kerran kuukaudessa.

Ajassa
Anne Remes Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaaniksi

Neurologian professori Anne Remes valittiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan uudeksi dekaaniksi.

Ajassa
Hannu Halilalle lääkintöneuvoksen arvonimi

Tasavallan presidentti myönsi lääkintöneuvoksen arvonimen varatoiminnanjohtaja, dosentti, LKT Hannu Halilalle.

Ajassa
Automatisoituva teknologia auttaa diabeteksen hoidossa

Elämä on täysin ­vapautunut hybridipumpun käyttöönoton jälkeen, kertoo Anna-Kaisa Tuomaala.

Kolumni
Toisaalla, toiste

Aikuiseksi kasvaa niin varkain, kirjoittaa Janna Rantala.