Mikrobeja kuuden kilometrin syvyydestä

Japanilaiset ovat lyömässä laudalta yhdysvaltalaiset tutkijat merimikrobiologian tutkimuksessa. Japanissa on nimittäin alkanut syvänmeren mikrobiologiaa käsittelevä 15 vuoden projekti. Japanilaisten hankkeen rahoitus ensimmäiselle kahdeksalle vuodelle on 43 miljoonaa dollaria. Yhdysvaltalaiset tutkijat valittavat, että heidän rahoitusanomuksensa Yhdysvalloissa on kerta toisensa jälkeen tyrmätty. Japanilaiset saavuttavat nyt heidän etumatkansa muutamassa vuodessa. Miksi yhdysvaltalaiset ovat sitten niin kovasti huolissaan? Mitä erikoista meren syvänteistä voi löytyä?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

David Livingstone -seura 10 vuotta

David Livingstone -seuran nimi lienee joskus osunut useimpien Lääkärilehden kokouspalstoja lukevien silmään. Seu-ran perustamiskokous pidettiin 3.1.1982, kokoonkutsujina olivat Heikki Peltola, Jukka Suni ja allekirjoittanut. Perustavassa kokouksessa vilkkaan keskustelun myötä hahmoteltiin seuran tarkoitusperiä, jonka mukaisesti seuran sääntöihin aikanaan kirjattiin tarkoituspykälä muodossa ".. tarkoituksena on etsiä ymmärtämystä kolmannen maailman terveydellisiä ongelmia kohtaan ja edistää niihin kohdistuvaa tutkimustyötä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys mm. järjestää kokous- ja koulutustilaisuuksia sekä tukee henkilöitä, jotka ovat alan työssä" (2 pykälä).

Hannu Kyrönseppä

Psoriaasin lääkitys avohoidossa

Psoriaasia sairastaa noin 2 % väestöstä. Se on siis sangen tavallinen vaiva. Siitä huolimatta avohoidon lääkäri ei näe psoriaasipotilaita päivittäin, moni ei edes viikottain. Tämä epäsuhta taudin esiintymisen ja avohoidon lääkärillä käyntien välillä johtuu taudin luonteesta. Useimmilla psoriaatikoilla tauti on niin lievä, ettei se juuri hoitoa tarvitse. Joka kymmenennellä se taas on niin paha, että potilas hakeutuu useimmiten suoraan erikoislääkärille tai hän on lähes yksinomaan erikoissairaalan hoidossa. Tämä käytäntö johtaa siihen, että avohoidon lääkäriltä menee helposti sormi suuhun, kun psoriaasipotilas vastaanotolle tulee.

Toimittanut Pirkko Paakkari

Lääkkeistä terapiaan - köntästä toiseen

Edesmenneen vuoden mätäkuun juttu on perenniaali, ajaton. Se haisee vuodesta toiseen, sillä sen takana piilevät kompostoitavat asenteet. Ja vaikka ne eivät vielä olekaan muuttuneet hajuttomiksi, ne ovat ja pysyvät mauttomina. Niitä vain pidetään, kuten kuuluja keisarin vaatteita, jotenkin transparentteina, muodikkaina, kulttuurisesti hyväksyttävinä. Silti ne ovat lapsen aistein mauttomia, näkymättömiä, tyhjänpäiväisiä, värittömiä ja hajuttomia. Yksi varomaton pieru kaataa rakennelman. Pidätelkää siis...

Aidsin alkuperä

Kiinnostuksemme aidsia kohtaan on ehtymätön niin kauan, kuin tehokasta hoitoa ei ole olemassa. Aids saattaa erehdyksen kautta koskettaa varovaistakin ihmistä ja erehtymätönkin voi joutua tunnekuohuissa vaaralle alttiiksi. Onneksi kuitenkin näyttää siltä, että valistus on vaikuttanut suomalaisiin: aids-potilaiden määrä on kasvanut Suomessa ennusteiden vastaisesti hitaasti. Mutta ihmisten turvallisuudentunnetta aids on perusteellisesti järkyttänyt. Se muistuttaa siitä tosiasiasta, että kehittyneenkään yhteiskunnan yksilöt eivät ole biologisilta vaaratekijöiltä suojassa. Kuolemattomuuden saavuttaminen vaatii tavattomasti ponnisteluja. HI-virus ja sen kaltaiset taudinaiheuttajat voivat katkaista tien huipulle.

Erikoislääkärinoikeudet liiton harkintaan

Yleisen lääkärinhoidon järjestämistä koskevan lain aikaansaaminen tuntui tämän vuosisadan alussa olleen lähes ikuisuuskysymys. Maaseudun terveydenhuoltojärjestelmän pohjana oli edelleen piirilääkärien ohjesääntö vuodelta 1832. Sen jälkeen oli runsaasti erillisiä sääntöjä ja ohjekirjeitä, mutta varsinaisen lakiehdotuksen esitti vasta vuoden 1908 komitea. Se kannatti piirilääkärin virkojen säilyttämistä siten, että piirilääkärit huolehtisivat yleisestä terveydenhoidosta, kunnanlääkärit sairaanhoidosta. Tämän ehdotuksen rinnalle tuli lääkintöhallituksen pääjohtaja Hannes Ryömän aloitteesta vuonna 1930 ehdotus piirilääkärin virkojen lakkauttamisesta ja lääninlääkärin virkojen perustamisesta. Lääkärijärjestöjen kannanotot lainvalmistelukunnan kahteen vaihtoehtoiseen ehdotukseen poikkesivat toisistaan. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim kannatti Ryömän ehdotusta, Lääkäriliitto piirilääkärijärjestelmän säilyttämistä, samoin Piirilääkäriyhdistys. Asia jäi siis vielä kypsymään.

Kyllikki Kauttu

10.3.1992 Kotiapulaiset takaisin

Ranskalaiset veronmaksajat voivat tämän vuoden alusta lukien jälleen vähentää verotettavista tuloistaan jopa puolet kotiapulaisen, autonkuljettajan tai kokin palkkakustannuksista. Edith Cressonin johtama hallitus arvioi, että yksityiset ihmiset voisivat tällä tavoin työllistää 100 000-150 000 muutoin työtöntä ihmistä. Samalla voitaisiin vähentää pimeän työvoiman käyttöä. Arvioitiin, että tuhannet varsinkin ulkomaalaiset ovat viranomaisten tietämättä kyseisenlaisissa töissä. Tällaisen henkilökunnan palkkataso Ranskassa vastaa 4 000-5 000 markkaa kuussa.

Markku Äärimaa

10.3.1992 Hypotyreoosin valtakunnallista seulontaa jatkettava

Synnynnäinen hypotyreoosi voi aiheuttaa vaikean kehitysvammaisuuden, mutta varhain aloitettu tyroksiinihoito turvaa normaalin kehityksen. Pian 12 vuoden ajan onkin Suomessa kaikki vastasyntyneet, noin 700 000, seulottu hypotyreoosin toteamiseksi (1). Seulonta käynnistettiin lääkintöhallituksen ohjekirjeellä. Napaverestä lähetetään heti syntymän jälkeen näyte Kansanterveyslaitokseen, jossa määritetään seerumin tyrotropiinipitoisuus ja rajatapauksissa myös tyroksiinipitoisuus. Jos tulos on poikkeava tai epäilyttävä, siitä annetaan hälytys synnytyslaitokseen. Tällöin lapsesta otetaan kiireesti tarkistusnäyte, ja samalla aloitetaan tyroksiinikorvaushoito. Näytteen tuloksen mukaisesti lääkitys joko jatkuu tai se lopetetaan kolmen viikon iässä.

Jaakko Perheentupa Jussi Huttunen

Onko lupusantikoagulantti sittenkään keskenmenon riskitekijä?

Viime vuosikymmenen suuria obstetrisia havaintoja oli että lupusantikoagulantti on yhteydessä tavantakaiseen keskenmenoon. Kuitenkaan ei ole tyydyttävällä tavalla selitetty mihin tämä yhteys perustuu, olkoonkin että lupusantikoagulantti on todettavissa useammin henkilöillä, joilla on mm. trombooseja ja trombopeniaa, ja on esitetty että keskemeno johtuu istukan verenkierron häiriintymisestä ja trombosoitumisesta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Erytromysiinin uusimmat jälkeläiset

Erytromysiinin toisen polven johdannaiset atsitromysiini, klaritromysiini, diritromysiini ja fluritsomysiini ovat lähiaikoina tulossa kliiniseen käyttöön joka puolella maailmaa. Roksitromysiinihän on jo markkinoilla useassa maassa. Uudet makrolidit korvannevat erytromysiinin, koska niillä on vähemmän sivuvaikutuksia ja niiden annostelu tapahtuu harvemmin. Niille on ennustettu suurta tulevaisuutta, sillä onhan 10-15 % suun kautta annettavien antibioottien myynnistä maailmanlaajuisesti juuri erytromysiiniä. Mutta mikä on sitten paljon puhutun bakteerien erytromysiiniresistenssin merkitys?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Liikkuvia geenejä myös ihmisellä

Liikkuvat geenielementit ovat olleet kasvien ja mikrobien tutkijoille arkipäivää jo pitkän aikaa. Nobelisti Barbara McClintock tutki jo 1940-luvulla maissia ja löysi sen soluista mutaatioita, jotka eivät olleet pysyviä. Bakteerien tutkimuksessa transposonit ovat olleet jo kauan tuttuja. Koska transposonit ovat varsin mukava tapa järjestellä solun toimintoja ja niitä on löytynyt myös eläinkunnan edustajilta, on syystä epäilty tällaisia geenejä olevan myös ihmisellä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Angina pectoriksen kolmoishoidolle tuomio

Moni kliinikko varmaan ilahtuu tästä elegantista tutkimuksesta, jossa verrattiin beetasalpaajaa, pitkävaikutteista nitraattia ja kalsiuminsalpaajaa yksinään ja eri yhdistelmissä stabiilin angina pectoriksen hoidossa. Näiden lääkkeiden keskinäisestä asemastahan on tapana taittaa peistä lähes jokaisessa aihetta käsittelevässä lääke-esittelyssä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kardiogeenisen sokin ennuste edelleen surkea

Kun sydänlihaksesta on infarktin yhteydessä vaurioitunut noin 40 % tai enemmän on kardiogeenisen sokin vaara suuri. Tämän vuoksi on infarktin nykyhoidon päämääränä rajoittaa infarktin kokoa mm. trombolyysillä ja aktiivisella interventiolla, lähinnä angiografialla ja pallolaajennuksella tai kiiruusti tehtävällä ohitusleikkauksella. Jos kardiogeeninen sokki on päässyt kehittymään, on mahdollista asentaa aorttaan vastapulsaatiopumppu.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030