Shock therapy for cancer

No, it's not a miracle cure for cancer, but French researchers working for the National Scientific Research Center (Centre national de la recherche scientifique, CNRS) in Paris believe they are on the way to cracking a major obstacle to successful cancer chemotherapy: how to use a high enough dose of drug to kill the cancer but spare the patient. Getting the drug right inside the tumor cells could be one way round the problem. But as Lluis Mir of the CNRS team found, some of the best anticancer drugs, like bleomycin, can't get past the membranes surrounding the cells of certain cancers. ''You only need a few hundred molecules of bleomycin inside the cell to destroy it but the cell membrane can be a formidable barrier'', says Mir.

Arvo Ylppö ja Lastenlinna

Lastenlinnan perustaja ja henkinen äiti oli vapaaherratar Sophie Mannerheim syntysanoin "kun Maiju kuoli" eikä Maijun lapsella ollut ketään hoitajaa. Sophie Mannerheim osti ystävineen puutalon Toiselta linjalta syksyllä vuonna 1917. Arvo Ylppö toimi silloin Saksassa Berliinin Kaiserin Auguste Victoria Haus -sairaalassa lääkärinä ja tiedemiehenä. Kun Lastenlinnaan keväällä 1918 otettiin ensimmäiset 24 lasta, oli Sophie Mannerheim jo kirjeitse yhteydessä Arvo Ylppöön. Suomalaisia sairaanhoitajia otettiin Saksaan opiskelemaan lastentauteja Ylpön johdolla. Heihin kuului esimerkiksi Lastenlinnan johtajattareksi tullut Toini Leikola. Arvo Ylppö tuli Suomeen elokuussa 1920, ja samalla Lastenlinnan ja lastenhoitajakurssin johtajaksi.

Mandragora, lemmenmarja

Mandragora (Mandragora officinalis), lemmenmarja, on Solanacae-heimoon kuuluvan kasvisuvun eräs laji. Kasvi oli aikoinaan yleinen Välimeren maissa. Haaroittuneen, ihmisen ruumista muistuttavan juuren takia mandragorassa uskottiin olevan maagisia voimia. Juuren muodoissa saatettiin erottaa miehen tai naisen piirteitä. Juuren ''näköisyyttä'' paranneltiin usein keinotekoisesti katkaisemalla siitä liikoja haaroja tai jopa uusia liittämällä.

Ensimmäiset ilmoitukset lehden sivuille

Vuoden 1928 ensimmäisessä numerossa liiton puheenjohtaja Artur Tollet esittelee suurella tyydytyksellä vuoden alusta voimaan tullutta terveydenhoitolakia. Edellinen, arkkiatri Otto E.A. Hjeltin aikoinaan laatima ansiokas laki oli vuodelta 1879, joten se oli ehtinyt palvella maata lähes puoli vuosisataa. Uusi laki perustui suurelta osin pääjohtaja Fr. Saltzamanin puheenjohdolla toimineen komitean ehdotuksiin; komiteakin oli asetettu jo vuonna 1906, mutta ajathan olivat olleet levottomat.

Kyllikki Kauttu

Pidättäytyminen elämää ylläpitävistä hoidoista

Ruotsin sosiaalihallitus antoi toukokuussa 1991 esityksen elämää ylläpitävistä hoidoista pidättäytymisestä ja hoidon keskeyttämisestä toivottomasti sairaiden potilaiden osalta. Esitys on pääosin yhtenäinen Ruotsin lääkäriliiton eettisen valiokunnan suositusten kanssa. Eroavaisuuksia on lähinnä itsemurhaa yrittäneiden hoidon suhteen. Suomessa hoito- ja hoitamattomuuspäätökset perustuvat lääkärin eettisiin ohjeisiin, tehohoidon määritelmään, terminaalihoito-ohjeisiin sekä hoitavan lääkärin tilannearvioon. Jatkossa Suomen käytäntöä muovannee valmisteilla oleva laki potilaan oikeuksista ja hoitotestamentin yleistyminen.

Markku Kuisma

Muuttaako kuntien valtionapu-uudistus terveydenhuollon työnjakoa

Suomen terveydenhoito on korkeatasoinen ja inhimillinen ja pitää huolta kaikista jäsenistään varallisuusasemasta riippumatta. Vuoden 1993 alusta tuleva valtionapu-uudistus antaa kunnille enemmän valinnanmahdollisuuksia terveydenhoidon järjestämiseen. On selvää, että korkea taso ja inhimillisyys tulee säilyttää myös tulevaisuuden terveydenhoidossa, jossa näiden lähtökohtien lisäksi myös tehokkuudesta ja taloudellisuudesta on tulossa nykyistä tärkeämpiä tekijöitä.

1.3.1992 Omalääkärijärjestelmä laajenee

Entinen lääkintöhallituksen pääjohtaja Erkki Kivalo otti vuonna 1978 eräässä puheessaan tavoitteeksi perhelääkärijärjestelmän palauttamisen maahamme. Kivalon perhelääkäri-idean peruselementit, eli lääkäri-potilassuhteen pitkäaikaisuus, lääkärinavun viivytyksetön saaminen ja lääkärin henkilökohtainen vastuu niin potilaastaan kuin työnsä järjestämisestä, eivät ole ajan myötä juurikaan muuttuneet. Näin tuskin olisi voinut tapahtuakaan, sillä niiden on aina tiedetty olevan osa ihmisten tarpeita ja hyvin toimivaa lääkärin työtä. Käytännön toimintamallista eli väestövastuisesta peruspalvelujen tuottamisesta on päästy yleiseen yhteisymmärrykseen vasta nyt, lähes 15 vuotta Kivalon puheen jälkeen.

Taito Pekkarinen

No Smoking Fun Club - Suomen suurin tupakanvastainen tiimi

Koululiikuntaliitto on lähtenyt tupakanvastaiseen työhön valtakunnallisen No Smoking Fun Club -kampanjan merkeissä. Mukana ovat kaikki Suomen ala-asteen luokat. Tarkoituksena on iloisella ja myönteisellä tavalla edistää oppilaiden tupakoimattomuutta ja nostaa kynnystä tupakoinnin aloittamiselle hyvissä ajoin. Kouluille on postitettu No Smoking Fun Club -julisteita, joihin oppilaat laittavat nimensä ja nämä luovutetaan toukokuussa sosiaali- ja terveysministerille. Lapset myyvät No Smoking Fun Club -tarroja ja osan hinnasta he voivat käyttää luokkaretken kustannuksiin. Värikkäitä tarroja voi kiinnittää esimerkiksi työpaikoille muistuttamaan savuttomuudesta. Tupakointi on yleisintä yläasteella, mutta osa 4-6 luokkalaisistakin tupakoi.

Erytromysiinille resistentit streptokokit - havahduttava suomalaishavainto

Suomalainen monikeskustutkimus on tuonut esille uuden huolen aiheen, erytromysiinille resistentit A-ryhmän streptokokit. Lääkärien perusopetuksessahan on lähes teesiksi muodostunut, että potilaalle, jolle ei voida antaa penisilliiniä, on erytromysiini ensimmäinen vaihtoehtoishoito. Tämä teesi ei tästä lähin päde.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Karsinogeenien sormenjäljet

Ympärisötekijöiden aiheuttaman karsinogeneesin sisukkaimpien vastustajien väitteet ovat perustuneet siihen, ettei syövän synnyn tarkkaa molekulaarista mekanismia ole tunnettu. Parin viime vuoden aikana on kuitenkin julkaistu tutkimuksia, jotka lisäävät todistusaineistoa kahden epäillyn tekijän syyllisyyteen: aflatoksiini-B1 maksasolusyövän ja ultraviolettivalo ihon levyepiteelisyövän taustalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030