Kajoavat hoidot voivat tasoittaa Parkinson-potilaan tilanvaihteluja

Kajoavilla hoidoilla tavoitellaan parempaa elämänlaatua.

Marianne Jansson

Moniammatillinen kotiutuslista on jo käytössä

Lääkäriliiton piiriylilääkäri Seija Vento toivoi Vaikuttaja-palstalla Lääkärilehdessä 44/2018, että leikkaussalien tarkistuslistaa vastaten tarkistuslista olisi käytössä myös potilaan kotiutustilanteissa (1). Vento perusteli tätä potilasturvallisuudella sekä hoidon jatkuvuuden parantamisella.

Anne Kuusisto, Minna Heino, Anne Joensuu, Minna Nevalainen, Terhi Pakkanen, Paula Ranne, Juha Puustinen

Geriatrisia oireyhtymiä voi lykätä, mutta tuskin estää

Ystäväni Timo Strandberg, arvostettu geriatrian asiantuntija, arvelee Lääkärilehdessä 44/2018 (1), että valtimosairauksien riskitekijöitä alentamalla voidaan estää geriatriset oireyhtymät, sellaiset kuten hauraus-raihnaisuus-oireyhtymä, muistisairaudet, kaatumiset ja osteoporoottiset murtumat, krooninen kipu ja inkontinenssi.

Marja Jylhä

Syöpäpotilas ja valtimotukoksen riski

Syöpäsairauksiin liittyvä tukostaipumus tunnetaan hyvin, mutta painopiste tutkimuksessa ja lääkehoidossa on vahvasti laskimopuolella. Maalaisjärjellä ajateltuna myös valtimotukosten riski on suurempi, mutta kirjallisuudesta konkreettisia lukuja hakeva saa mennä jopa vuosikymmeniä taaksepäin.

Marko Vesanen

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2016

LÄHTÖKOHDAT Suomalaiset akuuttisairaalat osallistuivat Euroopan tautikeskuksen tutkimukseen, jossa kartoitettiin hoitoon liittyviä infektioita ja mikrobilääkkeiden käyttöä. Suomessa tutkimusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Emmi Sarvikivi, Saija Toura, Dinah Arifulla, Outi Lyytikäinen, Tutkimukseen Osallistuneet Sairaalat

Herkkä troponiinitesti ei näytä parantavan sydäninfarktin hoitotuloksia

Herkän troponiinitestin negatiivinen tulos päivystykseen tullessa ja aikaisintaan 3 tunnin kuluttua oireiden alusta määritettynä on luotettava sydäninfarktin poissulkumenetelmä. Ongelmaa aiheuttaa se, että herkempi testi tuottaa entistä enemmän positiivisia tuloksia. Uuden tutkimuksen perusteella näyttää, ettei testin käyttöönotto paranna hoitotuloksia.

Juhani Airaksinen

Geriatriset oireyhtymät ovat estettävissä

Vanhuuden oireyhtymät eivät synny tyhjästä, vaan niillä on historiansa. Perinteiset valtimotaudit, sydäninfarkti ja aivohalvaus, ovat merkittäviä kuolemansyitä vanhuusiässäkin, mutta toimintakykyä uhkaavat etenkin "geriatrian jättiläiset" (1), geriatriset oireyhtymät, kuten hauraus-raihnausoireyhtymä eli gerastenia, muistisairaudet, kaatumiset ja osteoporoottiset murtumat, krooninen kipu ja inkontinenssi. Geriatrit hoitavat niitä työkseen, mutta niiden taustatekijät ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Timo Strandberg

Tarkistuslista käyttöön myös potilasta kotiutettaessa

Huomasin, että vaikka hoito sairaalassa oli ensiluokkaista ja henkilökunta ystävällistä, ei kotiuttamisprosessi toiminut monessakaan asiassa, Seija Vento kirjoittaa.

Seija Vento

Miten käytän antibiootteja oikein?

Antibiootteja kulutetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Esa Rintala, Jutta Peltoniemi, Reetta Huttunen

Mikrobilääkeresistenssin synty

Mikrobilääkeresistenssi kehittyy ja yleistyy mikrobilääkkeiden aiheuttamassa valintapaineessa.

Tapio Seiskari

Penisilliiniallergia käy kalliiksi

Amerikkalaistutkijoiden systemaattisessa katsauksessa penisilliinille allergisten potilaiden sairaalahoidon kulut olivat keskimäärin 609 dollaria suuremmat kuin muiden potilaiden. Avohoidon kustannukset olivat 14–193 dollaria suuremmat. Lisäksi sairaalahoidon kokonaiskustannukset olivat ilman penisilliiniallergiaa 1 145–4 254 dollaria pienemmät.

Heikki Ekroos

Penisilliinille allergisen leima lisää MRSA:n ja C. difficilen riskiä

Penisilliiniallergian leima potilailla on yleinen. Karkeasti 10 % potilaista ilmoittaa allergiasta. Todellisia yliherkkyyspotilaita on sekä kotoisen että kansainvälisen arvion mukaan heistä tuskin yksi kymmenestä. Siitä huolimatta leima useimmiten sulkee pois hoidon penisilliinillä tai muilla beetalaktaameilla ja johtaa laajakirjoisten mikrobilääkkeiden valintaan. Brittitutkimus osoittaa, että seuraukset voivat olla potilaille hankalat.

Heikki Arvilommi

Antibioottiresistenssin torjuntaan lisätehoa

Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Reetta Huttunen ja Antti Hakanen.

Reetta Huttunen, Antti Hakanen

One Health – Yhteinen terveys yhteisessä maailmassa

"One Health" ei ole uusi keksintö. Mutta miksi se on nykyään esillä niin monilla foorumeilla: EU:ssa, WHO:ssa, YK:ssa, jopa Maailmanpankissa?

Anni Virolainen-Julkunen

Leukosytoosi lisää essentielliä trombosytoosia sairastavan tukosriskiä

Myeloproliferatiiviset sairaudet – kroonista myelooista leukemiaa lukuun ottamatta – ovat parantumattomiksi syöpätaudeiksi varsin vähäoireisia ja hitaasti eteneviä. Kuitenkin niin laskimo- kuin valtimotukosriskiäkin arvioitaessa ne ovat kärkipaikalla. Korkeaa hemoglobiinitasoa tai tuhansiin kohonnutta trombosyyttilukemaa on helppo syyttää hyytymisjärjestelmän manipuloimisesta, mutta leukosyytit eivät ole sen viattomampia.

Marko Vesanen

Passiivinenkin tupakointi lisää nivelreuman riskiä

Tupakoinnin on jo pitkään tiedetty lisäävän nivelreuman kehittymisen riskiä, ja tupakoiminen sairauden aikana huonontaa hoitotuloksia. Kaikkien kannattaa ilman muuta olla tupakoimatta, mutta erityisesti niiden, joiden suvussa on runsaasti reumaa. Tupakka on nivelreuman ainut tunnettu riskitekijä, johon ihminen voi vaikuttaa itse.

Markku Kauppi

Lisääntymisterveyttä painonhallinnalla

Lihavuus vaikeuttaa hedelmöittymistä ja lisää raskauskomplikaatioita. Liikunta voi auttaa.

Tiina Huttu

Onko asetyylisalisyylihapolla sijaa sydäntautien primaaripreventiossa?

– ASA ei ollut hyödyllinen kummassakaan tutkimuksessa, kirjoittaa Juhani Airaksinen.

Juhani Airaksinen

Psyykenlääkkeiden päällekkäiskäyttö yleistä Alzheimer-potilailla

Jopa puolet Alzheimerin tautia sairastavista käyttää psyykenlääkettä, lähes joka viides useampaa yhtä aikaa.

Hertta Vierula

Sittenkin geriatri ikäihmisen hoidon koordinaattoriksi sairaalaan?

Iäkkäiden tarpeisiin suunnatuista terveyspalveluista on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua (1–3). Tämä on tarpeen, sillä geriatrisen osaamisen tarve kasvaa niin perusterveydenhuollossa kun erikoissairaanhoidossa.

Helka Hosia, Hanna Kerminen, Susanna Rapo-Pylkkö, Hanna-Maria Roitto