Geriatrien arvostus kasvanut, mutta vaikutusvalta kunnissa heikentynyt

Geriatrit kokevat työnsä arvostuksen selvästi kasvaneen, mutta vaikutusmahdollisuutensa kuntien geriatrisen hoidon suunnittelussa heikentyneen viiden viime vuoden aikana. Vanhustenhoidon suurimmiksi ongelmiksi he arvioivat oikea-aikaisen kuntoutuksen ja geriatrisen tiedon puutteen. Tiedot ilmenevät vuonna 2013 tehdystä sähköpostikyselystä, johon vastasi 52 % Suomen työikäisistä geriatreista. Geriatrien työtyytyväisyyttä ja näkemyksiä vanhustenhoidosta on aiemmin tutkittu vuosina 2001 ja 2008.

Minna Löppönen, Paula Heinonen, Laura Jartti, Markus Halminen, Tapio Rajala, Matti Viitanen, Timo Strandberg, Kaisu Pitkälä

Aivotärähdykset urheilussa

Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, joka on luonteeltaan enemmän toiminnallinen kuin rakenteellinen.

Teemu Luoto, Laura Hokkanen, Matti Vartiainen, Timo Hänninen, Markku Tuominen, Jari Parkkari, Juha Öhman

MRSA:n epidemiologia jatkuvassa muutoksessa

Aiemmin avohoidossa levinneet kantatyypit ovat yleistyneet ja sairaalaepidemioita aiheuttaneet moniresistentit kantatyypit vähentyneet.

Olli Likitalo, Outi Lyytikäinen, Laura Lindholm, Jaana Syrjänen, Esa Rintala, Matti Rantanen, Jaana Vuopio

JC-virusvasta-ainemääritys etenevän multifokaalisen leukoenkefalopatian riskin arvioinnissa

Biologisia hoitoja saavilla immuunivälitteisiä tauteja sairastavilla potilailla on lisääntynyt JC-viruksen (JCV) reaktivoitumisen ja progressiivisen multifokaalisen leukoenkefalopatian (PML) kehittymisen riski, joka johtuu eräiden immunomoduloivien lääkeaineiden vaikutusmekanismeista.

Eeva Auvinen, Laura Airas, Marjatta Leirisalo-Repo, Anna-Katriina Himanen, Klaus Hedman, Sinikka Sihvo

Pään ja kaulan alueen syövän palliatiivinen kirurgia

Kirurgialla on tärkeä tehtävä pään ja kaulan alueen syövän palliatiivisen vaiheen hoidossa.

Antti Mäkitie, Timo Atula, Laura Tapiovaara, Andrew Lindford, Leif Bäck, Petri Koivunen, Patrik Lassus

Opetusministeriö uhkaa lääkärien pohjoismaista koulutusyhteistyötä!

Viime vuodenvaihteessa opetusministeriö saattoi voimaan EU-direktiivin, joka toi muutoksia lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen (PTL). Nyt lääkärit, jotka ovat saaneet peruskoulutuksensa jossakin muussa EU-maassa kuin Suomessa tai Belgiassa, joutuvat kouluttautumaan yhden vuoden kauemmin (3 vuotta) kuin aiemmin (2 vuotta), ennen kuin heille myönnetään oikeus toimia laillistettuna yleislääkärinä Suomessa.

Axel Hansson, Lääkäri, Maarianhamina, Markus Wiksten, Valtteri Häyry, Helsinki, Erica Bonns, Mustasaari, Aleksi Lähdesmäki, Lääket Tri, Porvoo, Johanna Melin, Maria Melin, Veera Männikkö, Sofia Höglund, Suvi Turkka, Espoo, Laura Kyllönen, Jenni Vasama, Tammisaari, Jenni Vahtera, Turku, Kari Manninen, Sipoo, Anu Östman, Lääket. Opiskelija, Uppsala, Harriet Stenvall, Riina Rikalainen-Salmi, André Heikius, Tukholma, Miia Härkönen, Malmö, Anne Keinonen, Eija Roine

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen - neuropsykologinen näkökulma

Neuropsykologinen tutkimus on hyödyksi varhaisen muistisairauden tunnistamisessa ja ­erotusdiagnostiikassa.

Hanna Jokinen, Tuomo Hänninen, Raija Ylikoski, Mira Karrasch, Veijo Pulliainen, Laura Hokkanen, Erja Poutiainen, Timo Erkinjuntti, Marja Hietanen

Vanhusten akuuttihoitoon tarvitaan lisää osaamista

Vanhuspotilaiden akuuttitilanteiden hoito on sote-uudistuksen onnistumisen kannalta kriittinen kysymys. Vanhuksen tulee saada tarvitsemansa apu oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja hoitoketjun on tuettava toimintakyvyn säilymistä. Onnistuminen tässä edellyttää päivystystyötä tekeviltä lääkäreiltä ja hoitajilta erikoisalasta riippumatta – terveydenhuoltojärjestelmän kaikilla tasoilla – nykyistä parempaa osaamista vanhuspotilaan erityispiirteiden huomioinnissa.

Esa Jämsen, Janne Alakare, Riitta Antikainen, Maaret Castrén, Hannele Ekstam, Ulla Helin, Timo Lukkarinen, Maria Nuotio, , Laura Pikkarainen

Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?

· Suomessa esiintyy yhä matkailijoiden mukanaan tuomia tuhkarokkotapauksia, vaikkei maassa enää olekaan kotoperäistä tuhkarokkoa.

Milan Das, Laura Pakarinen, Eeva Ruotsalainen, Eeva Salo, Hannele Kotilainen, Stiina Zitting, Ville Lehtinen, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Tuija Leino, Petri Ruutu

Keskushermoston virusinfektiot Suomessa

Herkät entsyymi-immunologiset määritykset ja PCR-menetelmät ovat viime vuosina tehostaneet virologista diagnostiikkaa. Keskushermoston virusinfektion epäilyn vuoksi tutkituista 3 231 henkilön näytteistä 46 %:sta löytyi virusassosiaatio ja 21 %:ssa löydös oli varma tai todennäköinen. Enkefaliittiepäilyissä diagnostinen löydös saatiin vieläkin useammin. Yleisin löydös oli varicella-zoster, myös enkefaliittia epäiltäessä lähes kolme kertaa niin yleinen kuin herpes simplex. Parhaaseen tulokseen päästiin, kun kliininen kysymyksenasettelu oli suhteellisen selvä.

Marjaleena Koskiniemi, Timo Rantalaiho, Carl-Henrik von Bonsdorff, Markus Färkkilä, Asko Järvinen, Esko Kinnunen, Suvi Koskiniemi, Laura Mannonen, Marketta Muttilainen, Kimmo Linnavuori, Jukka Porras, Mirja Puolakkainen, Kirsti Räihä, Eeva-Marjatta Salonen, Pentti Ukkonen, Antti Vaheri, Ville Valtonen Ja Työryhmä