Venäjä, vapaus ja viisaan miehen muisto

Pietari-Paavalin linnoituksen edessä Pietarissa vihmoo ja on pimeää. Kadulla liikenne on tiheää ja autot liikkuvat huimaa vauhtia. Taksia on mahdoton saada. Paleleva ja väsynyt seurueemme tekee juuri sen, josta matkaoppaat varoittavat - otamme pimeän kyydin portilta. Auto on mukava, mittaria ei näy, kuski pyytää 20 euroa. Puhelemme niitä näitä päivän kokemuksista, kuljettajan ajotavasta ja liikenteestä. Puoli tuntia kuunneltuaan kuljettajamme esittäytyy sujuvalla suomella: "Olen Mikhail Glushkoff. Isäni oli Helsingin Tehtaankadulla pitkään töissä."

Laura Kolbe

Keskiluokka ja suklaakonvehdit

Joulun alla kotikylässämme Helsingin Kruununhaassa avattiin suklaapuoti. Kulmaliikkeessä on pelkistetty ja kaunis myymäläosa. Sivuhuoneessa on mestarin verstas, johon voi varata suklaan tekemisen kurssiaikoja. Myyntituotteet - suklaalevyt, leivokset ja käsintehdyt konvehdit - on laitettu esiin valoisiin, elegantteihin kaappeihin. Liikettä hoitaa mukava ja reipas nuoripari.

Laura Kolbe

Jäähyväiset kirjeille

Vuorokausirytmini on mennyt uusiksi, kuten varmasti monen muunkin. Kun käytettävissä on vain 24 tuntia, nipistän aikaa sieltä, missä sitä eniten on. Yöllä on mukava hoitaa sähköpostia, vastailla rauhassa kirjeisiin. Pimeän sylissä sopii harjoittaa sähköistä kommunikaatiota maailman eri puolilla olevien ystävien ja kollegoiden kanssa. On hiljaista ja rauhallista sähköpostien suhahdella maapallomme ympäri. Ilahduttavaa, kun tuttu Hongkongista vastaa saman tien. Universum tuntuu pienentyneeltä ja kaikki on lähellä.

Laura Kolbe

Oma koti (liian) kullan kallis!

Luen päivälehdestä tyypillisen vieraskynäartikkelin. Erikoistutkija Hannu Kytö kulutustutkimuskeskuksesta analysoi asuinkunnan valintaa Suomessa. Muuttoja kunnasta toiseen on tehty enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 2006 kuntarajan yli siirtyi lähes 290 000 muuttajaa. Suurin osa liittyi työpaikan vaihtoon. Työn perässä muuttajat olivat nuoria, alle 35-vuotiaita. Muutamat piirteet korostuvat, ja niitä voi leimallisesti sanoa suomalaisiksi. Maan sisäinen liike on pakkomuuttoa. Syyt liittyvät opiskeluun tai työhön. Muuttovirrat suuntautuvat pääasiassa maaseudulta suurempiin kaupunkeihin.

Laura Kolbe

Historian paluu ja menneisyyden myytit

Historia on tarinaa, yhteisöllistä kertomusta. Tänään eri puolilla Eurooppaa huudetaan historian perään. Historiasta on tullut sirpaloituneen aikakauden pelastustiede. Historianopetuksen suurremonttia suunnitellaan Englannissa ja Ruotsissa. Tanskassa ja Alankomaissa luotetaan kulttuurikaanoniin, yleisesti hyväksyttyyn "me olemme" -kertomukseen. Kronologian ja historian jatkuvuudet halutaan palauttaa. Nyt uskotaan, että yhteinen historia lisää yhteenkuuluvuutta ja auttaa tulevaisuuden hallinnassa. Sanalla sanoen: historian paluu merkitsee perinteisen sivistyskäsityksen paluuta.

Laura Kolbe

Minä ja muistaminen

Syksyn kirjamarkkinoilta luettavaa tulvii siihen malliin, että paniikkireaktio painetun sanan lopusta tuntuu ylireagoinnilta. Muistelmarintamalla on runsautta, kun suuret ikäluokat lähestyvät ikää, jolloin sopii palautella mieliin elämän nousujen ja laskujen merkityksiä. Nostalgiannälkä ja tarinantarve korostavat muistin ja muistelemisen tärkeyttä kulttuurissamme.

Laura Kolbe

Mitä tapahtui kasvatukselle?

Sehr gerne, Frau, lievä kumarrus, hymy ja "ilman muuta, rouva" -asenne palvelussa. Istun Cafe Landtmannissa Wienin Ringstrassen varrella ja eteeni lasketaan kuppi huumaavan ihanaa kahvia ja lasi vettä sekä servietti ja muheva leivos. Tarjoilijapoika toimii huomaamattomasti, mutta kohteliaasti. Rentoudun. Hyvä olo valtaa mielen. Havahdun Wienin kahvilassa pohtimaan elämänlaatua ja sitä, missä näitä palveluammattien kullannuppuja oikein kasvaa.

Laura Kolbe

Minun elämäntapani, tässä suupalassa

Sukujuhlissa on nykyään eripuraista. Sota-ajan väki kattaa pöytään lihaa, voissa paistettuja annoksia ja runsaita jälkiruokia. Välisukupolvi popsii valmisaterioita ja eksoottisia herkkuja. Sitten tulevat lapset ja nuoret, joille ruoka on henkilökohtainen ja poliittinen missio. Edeltävät sukupolvet saavat syyllistävän saarnan ekologisesta riistosta, eläinkunnan kurjistumisesta ja luonnon monimuotoisuuden tuhosta. Ei ihme, että kermaperunat menevät väärään kurkkuun ja verenpaine nousee!

Laura Kolbe

Yksityisyys, julkisuus ja luottamus

Suomalaisen yhteiskunnan omalaatuisin ilmiö tänä keväänä on liittynyt poliitikkojen parisuhdepeleihin. Mikä on poliitikolle sallittua ja julkista, tai pikemminkin: mikä saa olla salattua ja yksityistä? Kevään keskustelu, aiheena "onko seksi, seurustelu ja tekstiviestien lähettäminen yksityisasia", on monella tavalla kiinnostava. Tähän asti julkisuuden vaikuttajalle on sallittu monenlainen toiminta, kunhan isänmaan asiat on pidetty kunnossa ja Suomen etu mielessä. Ihminen, poliitikko, valtiomies ja ministeri, on nähty ikään kuin kahtena; vain julkinen on ollut merkityksellistä, yksityinen on jäänyt itselle, varjoon, kätketyksi toiminnan kentäksi.

Laura Kolbe

Lautanen Guatemalan verta

Santiago de Chilen komean barokkisen katedraalin edessä on mahtava väentungos. Sen keskellä maassa makaa jalaton ja kädetön mies. Hän on vatsallaan ja torso näyttää ikään kuin keinuvan akrobaattisessa asennossaan. Suun edessä olevassa avoimessa sikarilaatikossa on muutama kolikko. Mies on työssään, kerjuulla. Pulurikkaalla Bogotan Plaza de Bolivar -aukiolla istuu vanha intiaaninainen, joka pussittaa maissinjyviä myytäväksi. Hän avaa pitkulaisen pussin puhaltamalla ilmaa ja kaataa siihen kämmensyrjällään kourallisen maissia. Suljettuaan pussin nainen kiinnittää sen vyötäisillään olevaan nyöriin. Prosessin aikana daami hätistelee lippalakillaan pois ahneita puluja, jotka koettavat päästä käsiksi pusseihin.

Laura Kolbe