Elina Marjatta Baas 19.5.1958–26.8.2024
Elina Marjatta Baas os. Halmesmaa syntyi Raumalla pappisperheen neljästä tyttärestä vanhimpana. Perhe sai muuttaa lukuisia kertoja paikkakunnalta toiselle isän työn perässä. Monista asuinpaikoista rakkaimmaksi Elinalle jäi Enontekiö, jossa hän vietti nuoruusvuotensa.
Enontekiöltä löytyi myöhemmin myös puoliso Pertti, jonka kanssa Elina sai neljä lasta ja rakensi kodin Pattijoelle Raahen kupeeseen.
Elina valmistui lääkäriksi v. 1983 Helsingin yliopistosta, tosin valmistumista hiukan lykkäsi esikoisen syntymä kesken neurologian amanuenssuuria. Hän teki elämäntyönsä terveyskeskuslääkärinä, jota työtä hän osasi arvostaa haikailematta merkittävämpää asemaa tai mainetta. Elina oli armoitettu kuuntelija, jolla vastaanottoaika usein loppui kesken. Moni entinen potilas muistelee Elinaa vielä vuosienkin jälkeen kiitollisin mielin.
Elina rakasti työtään, mutta perhe oli hänelle kuitenkin tärkein. Isosiskon asema lapsuudenkodissa oli kasvattanut hänestä vastuullisen ja äidillisen. Elina oli paljon kotona lasten ollessa pieniä, ja kodin ovet olivat aina auki myös lasten kavereille. Hän osasi nauttia tavallisesta arjesta – ruoanlaitosta, leipomisesta ja erityisesti puutarhatöistä. Ystävilleen Elina oli teeskentelemätön ja helposti lähestyttävä, ja yhteisissä hetkissä sekä itku että nauru olivat herkässä.
Monet muutot ja elämän aloittaminen aina uudella paikkakunnalla olivat luoneet Elinalle kärsivällisyyttä ja joustokykyä. Myös kristillinen usko merkitsi hänelle luottamusta ja toivoa. Näitä kaikkia tarvittiin, kun Elinan osaksi tuli sairastua Alzheimerin tautiin vain viisikymmenvuotiaana. Voi vain aavistaa, mitä diagnoosin saaminen hänelle merkitsi. Lääkärinä hän hyvin tiesi, mitä oli edessä. Elina oli myös vuosien ajan seurannut lähisukulaisensa hiipumista samaan sairauteen ja tarjonnut apuaan ja tukeaan.
Elinan puoliso ja lapset olivat Elinan tukena kaikki sairauden raskaat vuodet ja mahdollistivat sen, että Elina saattoi olla loppuun saakka kotona.
Elina lähti tuonilmaisiin perheensä ympäröimänä ja hänet saatettiin haudan lepoon tuttuun maisemaan, Enontekiön hautausmaalle.
Ole iäti muistettu, rakas ystävä.
