Sveitsissä kouluttautunut lääkäri ja Lääkäriasema Resetin perustaja Elina Nortia (ent. Holopainen) syntyi sota-aikana Sortavalassa 1942 ilmapommitusten keskellä. Hän oli kolmas seitsemästä Nortian siskoksesta ja kasvoi Helsingissä Diakonissalaitoksella, missä hänen isänsä toimi pappina. Lapsuus kului Kalliossa ja kesät Kiteellä Pyhäjärven rannalla, suvun juurilla.

Martti-isä valittiin papiksi Kiteelle 1954 lähes vuosikymmenen ajaksi. Siitä alkoivat Elinan neljä nuoruusvuotta pienessä itäsuomalaisessa maalaiskunnassa. Hän harrasti seurakunnan nuorisotoimintaa ja perusti siskon kanssa Kiteelle partion. Isopappilan joulut jäivät erityisen muistorikkaina mieleen.

Elina valmistui Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta ylioppilaaksi -61. Häntä kiinnosti teologia, mutta naispappeuden ollessa mahdotonta hän valitsi lääketieteen, jota lähti opiskelemaan vain 19-vuotiaana Sveitsiin Baseliin. Alpit, matkustaminen ja kansainvälinen ilmapiiri säilyivät hänen sydämessään koko elämän ajan.

Suomen valtio takasi Sveitsissä opiskelleille suomalaisille lainan. Vastapalvelukseksi piti tulla joksikin aikaa työskentelemään Suomeen. Äiti saapui Raaheen, jossa isosisko asui miehensä kanssa. Hän tutustui lankomiehen serkkupoikaan, joka kosi horsman kukalla ja naimisiin mentiin 1970. Samoihin aikoihin nuoripari hankki Kiteeltä kesäpaikan ja muutti pysyvästi paikkakunnalle.

Raskas terveyskeskuksen päivystystyö ei sopinut neljän lapsen äidille ja vuonna 1983 hän perusti Kiteelle kollegansa kanssa Lääkäriasema Resetin. Yritys kasvoi pienestä vastaanotosta arvostetuksi lääkäriasemaksi. Elina tunnettiin empaattisena ja kokonaisvaltaisena lääkärinä, joka paneutui potilaisiinsa.

Työn vastapainona Elina rakasti matkustamista. Eläkevuosina mukaan tulivat itämainen tanssi, salsa ja kävelylenkit koiran kanssa. Lastenlapset, joita syntyi vuodesta 2007 alkaen kahdeksan, toivat elämään uudenlaista iloa.

Elina sairastui Alzheimerin tautiin yli kymmenen vuotta ennen kuolemaansa. Sairaus vei vähitellen sanat, mutta laulu ja tanssi säilyivät kauemmin. Viimeiset vuotensa hän vietti hyvässä hoidossa hoivakodissa ja nukkui pois vain päiviä 55-vuotishääpäivänsä jälkeen.

Elina muistetaan lämpimänä ja elämäniloa säteilevänä ihmisenä – lääkärinä, äitinä, isoäitinä, anoppina, sisarena ja ystävänä.