Mikko Hippeläinen kehitti toimivan laatujärjestelmän KYS:n avosydänkirurgiaan

Dosentti, osastonylilääkäri Mikko Hippeläinen on ylläpitänyt laatujärjestelmää kymmenen vuoden ajan hyvin tuloksin: vuodesta 1992 lähtien KYS:ssä on ollut käytössä avosydänkirurgian laatujärjestelmä, joka on osoittautunut välttämättömäksi laadunvarmistuksessa. Hippeläinen sai työstään Lääkäriliiton laatupalkinnon viime vuonna.

Ulla Toikkanen

Avoimet työpaikat selviävät heinäkuussa netistä

Liiton työnvälitys on heinäkuun ilman miehitystä. Tietoa avoimista työpaikoista löytyy seuraavista lähteistä:

Tuula Peura

KT ja työmarkkinarealismi

Kunnallinen Työmarkkinalaitos on lääkärilakkoa koskevassa julkisessa keskustelussa pyrkinyt kääntämään keskustelua pois oleellisesta, lääkäreiden tyytymättömyydestä työoloihin ja palkkaan. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen keskeinen huoli tuntuu olevan se, että Lääkäriliiton neuvottelijat ovat niin kokemattomia, että heille täytyy opettaa työmarkkinarealismia. Lääkäriliiton neuvottelijoista valtaosalla on yli 15 vuoden kokemus, joten aivan kokemattomiksi heitä on väärin väittää. Taustalla onkin KT:n perinteisen neuvotteluasetelman muuttuminen.

Risto Lantto

Lääkärijärjestöt perustavat täydennyskoulutuksen arviointineuvoston

Lääkärien täydennyskoulutusta ryhdytään kehittämään entistä järjestelmällisemmin. Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet perustavat täydennyskoulutuksen arviointineuvoston, jonka tehtävänä on mm. laatukriteerien luominen täydennyskoulutustilaisuuksille. Ensi vuoden alussa alkavan työn päämääränä on lääkärien täydennyskoulutuksen määrällinen ja laadullinen turvaaminen.

Amos Pasternack, Merja Ashorn, Juha Pekka Turunen, Hannu Halila, Matti Klockars

Ulkomailla työskentelyyn ilmestyy kaksi opasta

Työskentelystä ulkomailla ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta on valmisteilla kaksi opasta. AKAVA:n ja STTK:n Suomen Mobilenetin yleistason opas on jo luonnoksena Internetissä ja Lääkäriliitossa laaditaan ulkomaille lähtijän opaskirjaa, joka ilmestyy perinteisenä julkaisuna.

Mia Mäkinen

Suomen panostus terveydenhuoltoon EU-maiden alhaisin

Ennakkoarvioiden mukaan Suomen panostus terveydenhuoltoon jää tänä vuonna EU-maiden pienimmäksi. Suomen bruttokansantuote on tänä vuonna arvioitu 834 miljardiksi markaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön arvioiden mukaan terveydenhuoltoon käytetään rahaa noin 50-55 miljardia markkaa, joten terveydenhuollon BKT-osuus on vain 6,0-6,5 prosenttia.

Päihdelääkäriksi pätevöityminen

Lääkärien rooli päihdeongelmien ehkäisyssä ja hoidossa on korostunut 1980-luvulta alkaen. Päihdelääketieteen erityispätevyyden on vuodesta 1993 alkaen suorittanut 57 lääkäriä. Koulutusohjelman keskeinen osa on 2-3 vuoden käytännön kliininen palvelu. Koulutuspaikoista on tällä hetkellä pulaa. Päihdelääketieteen virallisen aseman vakiinnuttaminen osaksi suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa on vielä kesken. Päihdeongelmien lisääntyvän määrän vuoksi tarvitaan lisää sekä pätevöityneitä päihdelääkäreitä että päihdekoulutusta koko lääkärikunnalle.

Rauno Mäkelä, Kaija Seppä, Pekka Heinälä

Kuntoutuksen erityispätevyys perustettu

Suomen Lääkäriliiton hallitus päätti kokouksessaan 31.1.2001 perustaa kuntoutuksen erityispätevyyden, jota eri erikoisalojen edustajat ovat valmistelleet useamman vuoden ajan. Kuntoutuksen merkitys on kasvanut viime vuosina erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja myös toimintojen ja asiakkaiden määrä on kasvanut huomattavasti.

Tapani Kallanranta, H. Tapio Hanhela

Valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu

Valtakunnallisen erikoislääkärikuulustelun vaatimukset uuden (678/98) sekä vanhan (1436/93) asetuksen mukaisessa kuulustelussa, jossa alat vastaavat nimikkeiltään toisiaan. Jos muutoksia ei ole, vaatimukset ovat nähtävissä internetissä osoitteessa www.ltdk.helsinki.fi/opiskelu/erikoislaakari/kuulustelu.asp.

Erityispätevyyskuulustelut syksyllä 2001

Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmän useampiin pätevöitymisohjelmiin sisältyvä kuulustelu on mahdollista suorittaa seuraavina päivinä:

Onnellisen minkin turkki?

Lääkärien yleinen työtyytymättömyys on ollut viime aikoina runsaasti esillä. Oikeutettu tyytymättömyys peruspalkkaan on tietysti tällä hetkellä tärkein ongelma ja ratkaisua siihen haetaan parhaillaan ulkopuoliseen apuun turvautuen. Tämän ongelman ratkaiseminen ei tunnu olevan helppoa, varsinkin kun aiempiin virkaehtosopimuksiin on kylvetty vakkakaupalla hukkakauraa, joka ei ole koskaan tuottanut siementä.

Harri Hyppölä

Hallituksen kokous 31.5.2001: Uusia kohteita stipendi- ja täydennyskoulutusrahastoon

Lääkäriliiton hallitus sai kokouksessaan selonteon lääkärisopimusta koskevista keskusteluista ja ajankohtaisesta työtaistelutilanteesta.

Mika Vehkasaari

Styrelsenytt den 31 maj: Nya stipendieändamål

Styrelsen fick en redogörelse för förhandlingsläget och diskuterade strejksituationen.

Metalliliiton Helsingin piirin puheenjohtaja: Lääkäreillä oikeus irrota tuposta

- Olen kovasti pettynyt siihen, miten oma keskusjärjestömme SAK käyttäytyy lakossa olevia lääkäreitä kohtaan osoittamatta mitään solidaarisuutta, sanoo SAK-laisen Metallityöväenliiton Helsingin piirin puheenjohtaja Kai Laaksonen.

Suvi Sariola

Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander: Työnantaja kantaa vastuun lääkärilakon pitkittymisestä

- Vähättelemättä lainkaan lääkärilakosta suurelle yleisölle koituneita ongelmia, haluaisin muistuttaa, että työnantaja kantaa lakon pitkittymisestä ja sen seurauksista vastuun, otti Suomen Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander kantaa lakon pituuteen ja siitä aiheutuneisiin seurauksiin Lakimiesliiton valtuuskunnan kokouksessa.

Mika Vehkasaari

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus

Suomen Lääkäriliiton työterveyslääkärien palkkausta koskeva suositus pohjautuu ylempien toimihenkilöiden ansiokehitykseen ja suositusta on tähän saakka korjattu aina jo toteutuneen ansiokehityksen perusteella. Tästä johtuen on Lääkäriliiton hallitus työterveyslääkärit-alaosaston esityksestä päättänyt korottaa suositusta 3,5 %:lla 1.6.2001 lukien. Tällöin uusi palkka on 7 530 markkaa viikkotuntia kohden vuodessa.

Poliittinen pilapiirtäjä Jarmo Kätsy Koivunen: Lääkärilakossa on kyse poliittisesta arvostuksesta

- Lääkärilakossa on kyse poliittisesta arvostuksesta. On tuhoisaa Suomelle, jos meidät kaikki lyödään tasapäisiksi. Suomessa lääkärikoulutukseen on kovat valintakriteerit ja koulutus kestää hyvin kauan. Ei kukaan ihminen halua kehittää itseään ja ponnistella, jos sitä ei palkita. Lääkärin työhän on erittäin vaikeaa työtä, toteaa Ilta-Sanomiin poliittisia pilapiirroksia piirtävä Jarmo Kätsy Koivunen. Hän pitää itse tittelistä mielipidepiirtäjä.

Mika Vehkasaari

Miss Suomi -kisan toinen perintöprinsessa Hanna Pajulammi opiskelee lääkäriksi

Tämän vuoden Miss Suomi -kilpailun toinen perintöprinsessa Hanna Pajulammi on opiskellut lääketiedettä vuoden verran Turussa. Hän odottaa lääkärin työltä ennen kaikkea haasteellisuutta.

Mika Vehkasaari

Artur Tolletin muotokuva pysyväislainaan Lääkäriliittoon

Lääkäriliiton ensimmäisen sihteerin ja järjestyksessä toisen puheenjohtajan Artur Tolletin muotokuvamaalaus on saatu Helsingin kaupungilta pysyväislainaan Lääkäriliiton toimistoon. Muotokuva on esillä liiton hallituksen kokoushuoneessa.

Mika Vehkasaari

Ensimmäinen Global Health -kurssi Helsingissä

Helsingissä parhaillaan meneillään olevalla Global Health -kurssilla perehdytetään sekä suomalaisia että ulkomaalaisia opiskelijoita eri maiden terveydenhuollon toimintaan ja haasteisiin. Global Health -kurssin järjestävät yhteistyössä Suomen Lääkäriliitto, Kansanterveyslaitos, lääketieteelliset tiedekunnat, David Livingstone -seura, Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry ja FiMSIC. Kurssi järjestetään tänä vuonna ensimmäisen kerran.

Tom Sundell