Lääkäriliiton valtuuskunnan julkilausuma: Väestön terveyspalvelut turvattava

Lääkäriliitto on vakavasti huolestunut suomalaisen terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta. Juuri julkistetun tutkimuksen mukaan lama ja pitkäaikaistyöttömyys ovat merkittävästi lisänneet psyykkistä pahoinvointia koko väestössä. Samaan aikaan on säästötoimia kohdennettu terveydenhuoltoon sattumanvaraisesti kokonaisuutta miettimättä. Hoitoonpääsyn alueelliset erot ovat korostuneet.

Terveydenhuollon ammattihenkilöt yhteisen lain piiriin

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut luonnoksen terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaksi laiksi, jolla pyritään ajanmukaistamaan ja yhtenäistämään terveydenhuollon ammatinharjoittamista koskevaa lainsäädäntöä. Uudessa laissa terveydenhuollossa toimivat ammattiryhmät on tarkoitus luokitella kolmeen ryhmään: laillistettaviin, rekisteröitäviin sekä asetuksella ammattinimikkeeltään määriteltäviin.

Valtionosuus-järjestelmä

Hallitus antoi vuoden alussa terveyspoliittisen valiokunnan tehtäväksi valmistella liiton kannanottoja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmään. Valiokunnan hallitukselle antamassa väliraportissa todettiin, ettei tässä vaiheessa ole saatavissa yhtenäistä ja luotettavaa tietoa valtionosuusuudistuksen vaikutuksista, sillä terveydenhuollon palvelujen ja palvelurakenteiden muutokset ovat pääosin tapahtuneet julkisen talouden säästöjen ja voimavarojen leikkausten nimissä. Valtionosuusuudistuksen vaikutusten selvittelyä jatketaan terveyspoliittisessa valiokunnassa, joka mm. järjestää asiaa koskevan seurantaseminaarin ensi keväänä.

Yrittäjien työttömyysturvan valmistelu

Lääkäriliiton hallitus on nimennyt oman työryhmänsä seuraamaan yrittäjien työttömyysturvajärjestelmän valmistelua sekä valmistelemaan ammatinharjoittajien ottamista Lääkärien työttömyyskassan jäseniksi. Asian käsittely ministeriön työryhmässä on kuitenkin viivästynyt, joten liiton työryhmä ei ole voinut saada lääkäreitä koskevia esityksiään valmiiksi. Työryhmän määräaikaa päätettiin jatkaa helmikuun -94 loppuun.

Erikoislääkärien koulutustarve

Lääkärityövoiman laskentatyöryhmässä on arvioitu erikoislääkärien määrän kehitystä vuoteen 2010, ja lähes kaikilla aloilla spesialistimäärien ennakoidaan kasvavan koko tarkastelujakson ajan. Liiton hallitus katsoi, että nykyinen spesialistikoulutuskapasiteetti on säilytettävä ja että ammattikunnalla tulisi olla nykyistä keskeisempi asema koulutusvirkojen säätelyssä ja koulutuksen laadun valvonnassa. Ylituotantoalojen virkoja voidaan ohjata muiden spesialiteettien koulutukseen, mutta koulutuskapasiteetti kokonaisuudessaan tarvitaan erikoislääkärituotoksen varmistamiseksi myös vuoden 2010 vaiheilla suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle.

Styrelsebeslut 18.11.93

Läkarförbundets styrelse sammanträdde den 18 november och behandlade då bl.a. följande ärenden: Förhandlingsläget Avtalsförhandlingarna i den kommunala sektorn hade vid tiden för mötet inte avancerat nämnvärt. Kommunala arbetsmarknadsverket hade erbjudit löntagarorganisationerna ett tvåårigt avtal som skulle sänka lönerna med c. 13 procent trots att kommunernas budgeter för nästa år inte förutsätter så drastiska nedskärningar. Läkarförbundets förhandlingar med KA rörande det separata läkaravtalet har i första hand handlat om att lösgöra läkarlönerna från Y-lönetabellen, bygga ut jourkompensationssystemet samt säkra husläkaravtalet.

Omorganiseringen av Akava

Akavas styrelse har den 30 september fattat beslut om att skilja Akavas uppgift som huvudavtals-organisation från uppgiften som centralorganisation. I detta syfte planeras egna förhandlingsorgan för det statliga området (Akava-V), församlingarna (Akava-S), kommunsektorn (Akava-K) och undervisningsområdet (Akava-OAJ). Bland förtroendemännen finns dock fortfarande starkt stöd för en enhetlig förhandlingsorganisation för den offentliga sektorn. Förtroendemännen menar också att uppdelningen i tre huvudavtalsorganisationer innebär ett hot mot den lokala förtroendemannainstitutionen.

Statsandelssystemet

I början av året gav styrelsen hälsopolitiska utskottet i uppdrag att bereda förbundets ställningstaganden till statsandelssystemet i hälso- och sjukvården. I utskottets mellanrapport konstateras att det ännu inte är möjligt att få enhetliga och tillförlitliga uppgifter om verkningarna av det nya systemet. De ändringar som gjorts i hälso- och sjukvårdens tjänster och servicestruktur har nämligen främst genomförts som ett resultat av inbesparingar och nedskärningar i den offentliga hushållningen. Hälsopolitiska utskottet fortsätter att följa upp verkningarna av statsandelsreformen och nästa vår arrangerar utskottet bl.a. ett uppföljningsseminarium om dessa frågor.

Företagarnas arbetslöshetsskydd

Läkarförbundets styrelse har tillsatt en egen arbetsgrupp för att följa beredningen av ett arbestslöshetsskydd för företagare samt för att förbereda åtgärder i syfte att uppta yrkesutövare som medlemmar i Läkarnas arbetslöshetskassa. Beredningen av frågan i ministeriets arbetsgrupp har dock dragit ut på tiden så att förbundets grupp inte kunnat slutföra sina förslag rörande läkarna. Styrelsen beslöt förlänga arbetsgruppens mandat till utgången av februari 1994.

Behovet av specialister

Läkarprognosgruppen har gjort upp en prognos för utvecklingen av antalet specialistläkare fram till år 2010. Antalet specialister beräknas öka inom så gott som alla specialiteter. Styrelsen ansåg att den nuvarande specialistutbildningens kapacitet måste bibehållas och att yrkeskåren borde ha större möjligheter än hittills att påverka regleringen av utbildningstjänsterna och övervaka utbildningens kvalitet. Från specialiteter med alltför stor utbildningsvolym kan tjänster överföras till utbildningen inom andra specialiteter. Däremot måste utbildningskapaciteten som helhet bibehållas också i framtiden för att man skall kunna trygga tillgången på specialister kring år 2010 då de stora årsklasserna går i pension.

Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 18.11.1993 käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Neuvottelutilanne Kunnallisen alan sopimusneuvottelut eivät olleet hallituksen kokoukseen mennessä juuri edenneet lähtöasetelmistaan. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli tarjonnut palkansaajajärjestöille kaksivuo-tista sopimusta, joka leikkaisi palkkakustannuksia keskimäärin 13 %:lla, vaikka kuntien ensi vuoden budjetit eivät edellytä näin rajuja palkkasäästöjä. Lääkäriliiton KT:n kanssa käymissä lääkärien omaa sopimusta koskevissa neuvotteluissa ydinkysymyksiksi ovat nousseet lääkärien palkkojen irrottaminen Y-palkkataulukosta, päivystyskorvausjärjestelmän kehittäminen sekä väestövastuusopimuksen turvaaminen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030