In memoriam Arvo Oksala 2.7.1920-16.12.1993
Turun yliopiston eläkkeellä oleva silmätautiopin professori Arvo Oksala kuoli joulukuun 16. päivänä 73 vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt Sortavalassa 2.7.1920 ja tullut ylioppilaaksi vuonna 1939 Helsingin Suomalaisesta Lyseosta. Sota-aikana Arvo Oksala toimi pataljoonanlääkärinä raskaissa olosuhteissa. Tuon ajan ansioista hänelle myönnettiin mm. Vapauden Risti ja Suomen Leijonan Ritarikunnan komentajamerkki. Silmälääkäriksi hän valmistui vuonna 1950 saaden alan koulutuksen Helsingissä, Oulussa ja Turussa, mutta tehden lisäksi vuonna 1949 opintomatkan Hollantiin, Utrechtiin. Professori Arvo Oksala oli aikakautemme ansioituneimpia ja kansainvälisesti arvostetuimpia tiedemiehiä, jonka uraauurtavat ultraääntä koskevat tutkimukset ovat luoneet perustan tämän päivän silmätautien diagnostiikkaan olennaisesti kuuluville ultraääni-menetelmille. Arvo Oksalan oivalluksia ultraäänen alalla on sovellettu myös monille muille lääketieteen aloille. Hän aloitti tutkijan uransa tekemällä vuonna 1951 julkaistun väitöskirjansa synnynnäisen kupan aiheuttamista silmän sarveiskalvomuutoksista. Jo nuoruusvuosinaan Oksala tunsi suurta kiinnostunut kemiaan ja fysiikkaan. Porissa vuosina 1951-54 diakonissalaitoksen osastonlääkärinä toimiessaan hän alkoi tutkia hivenmetallien esiintymistä silmän eri osissa. Vuonna 1954 hän siirtyi Keski-Suomen keskussairaalan silmätautiosaston ylilääkäriksi. Muutama vuosi kului uuden silmäosaston toiminnan kehittämisessä, mutta vuonna 1956 hän tutustui Valmet Oy:n Rautpohjan tehtaiden tutkimuspäällikköön, Antti Lehtiseen (jolle myöhemmin myönnettiin professorin arvo), ja näin alkoi useita vuosia jatkunut innokas yhteistyö ultraäänilaitteiden parissa. Lehtisen käytössä oleva pohjoismaiden ensimmäinen ultraäänilaite oli tarkoitettu paperikoneen metalliosien tutkimiseen. Heräsi ajatus laitteen käyttämisestä silmän eri sairauksien diagnosoimiseen. Tämän vaarattoman tutkimusmenetelmän suurin etu on siinä, että tauteja voidaan diagnosoida ja paikantaa silloinkin, kun muut menetelmät, esimerkiksi silmän väliainesamentumien takia, ovat mahdottomia. Nykyaikaisessa kaihikirurgiassa silmän pituuden ultraäänimittaus on olennainen osa esitutkimusta, jossa käytettävän tekomykiön diopterivahvuus arvioidaan. Professori Arvo Oksala palveli Turun yliopistoa kolmekymmentä vuotta, joista ensimmäiset kuusi vuotta silmätautiopin dosenttina. Vuonna 1961 hänet nimitettiin Turun yliopiston silmätautiopin professoriksi, jossa virassa hän toimi eläkkeelle jäämiseensä asti vuoteen 1985. Turussa Oksala jatkoi kansainvälisesti merkittäväksi noussutta tutkimustyötään. Laitteita valmistavien yritysten kanssa yhteistyössä päästiin silmän ultraäänitutkimuksessa yhä parempaan diagnostiseen tarkkuuteen. Hän oli myös mukana rakentamassa Suomen ensimmäistä silmätutkimukseen tarkoitettua ultraäänilaitetta. Tieteelliset tutkimustulokset Arvo Oksala julkaisi yli kahtena satana artikkelina kansainvälisesti arvostetuissa tieteellisissä aikakauslehdissä. Hän teki lisäksi useita kongressi- ja esitelmämatkoja sekä koti- että ulkomaille. Hän sai vastaanottaa 15 ansiokasta palkintoa ja mitalia, joista merkittävimpiä olivat Theodor Axenfeldin, KKK Lundsgaardin, Herman Wackerin, SIDUO:n (kansainvälinen silmälääkärien ultraääniseura), Club Jules Gonin ja Anders Jahren palkinnot. Arvo Oksala oli Suomen ja Saksan silmälääkäriyhdistysten kunniajäsen, Suomen tiedeakatemian jäsen sekä kansainvälisen ultraääniseuran SIDUO:n presidentti. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kehittämiseen Arvo Oksala toi merkittävän panoksensa. Hän oli tiedekunnan dekaanina vuosina 1971-1975. Suomen Silmälääkäriyhdistyksen toiminnassa Oksala toimi aktiivisesti, mm. puheenjohtajana vuosina 1970-1972. Hän oli Turun yliopistollisen keskussairaalan silmäklinikan pidetty ja kunnioitettu esimies, joka oikeudenmukaisuudellaan, ammattitaidollaan ja avoimuudellaan saavutti seka potilaiden että työtoverien luottamuksen.