Suomen Lääkäriliiton suositus publiikin ja lääkärinvalan vannomistilaisuuden järjestämiseksi

Lääketieteellisten tiedekuntien, Suomen Lääkäriliiton, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Suomen Medisiinariliiton edustajat keskustelivat 2.10.96 järjestetyssä tilaisuudessa lääkäriksi valmistumiseen ja lääkärin valaan liittyvistä kysymyksistä. Kaikki läsnäolijat olivat yhtä mieltä siitä, että valan vannomisen tulisi kuulua lääkäriksi valmistumisen yhteyteen. Kokoukseen osallistuneiden mielestä "lääkärinvala" on sopiva nimike, vaikka korostettiin, että "lääkärinvalan vannomisen" tulee noudattaa juhlallisen vakuutuksen antamisen muotoa. Sopivin tilaisuus valan vannomiseen tarjoutuisi tiedekunnan järjestämän publiikin yhteydessä. Todettiin, että publiikkeja ei kaikissa tiedekunnissa järjestetä, mutta oltiin yhtä mieltä myös siitä, että tällekin käytännölle olisi kaikissa tiedekunnissa hyvä luoda traditio.

Onko lääkäreitä riittävästi?

Ministeri Huttu-Juntunen asetti 18.12.1996 työryhmän arvioimaan lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen tarvetta. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin neuvotteleva virkamies Martti Rissanen (STM) ja muiksi jäseniksi ylilääkäri Jouko Söder (STM), ylitarkastaja Marja-Liisa Niemi (OPM), apulaisjohtaja Antti Marttila (TEO) ja sosiaali- jaterveystoimen päällikkö Tuula Taskula (Suomen Kuntaliitto). Työryhmän sihteereiksi nimitettiin Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila ja ylitarkastaja Eila Lindfors (TEO). Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 30.4.1997 mennessä. Toimeksiannossa on tehtävänä arvioida lääkärikoulutuksen aloituspaikkatarve sekä erikoislääkärien määräennuste ja koulutustarve vuoteen 2010 saakka.

Kati Myllymäki

Lääkäripäivät uudistuivat Myös osallistujamäärä kasvussa

Lääkäripäivät 97 avasi tapahtuman johtoryhmän puheenjohtaja Björn Eklund, joka korosti ammattitaidon jatkuvan ylläpitämisen ja kehittämisen merkitystä lääkärin työssä. Lääkärikunnan kiinnostus täydennyskoulutukseen on kasvussa, mitä osoittaa Lääkäripäivien osallistujamäärän kääntyminen jälleen nousuun. Lääkäripäivät järjestettiin nyt 25. kerran ja juhlan kunniaksi oli tilaisuuden nimi muutettu Lääketiedetapahtumasta sen vanhaan tuttuun muotoon Lääkäripäiviksi. Tapahtuman ohjelma oli uudistettu aiempaa erikoislääkäripainotteisemmaksi ja siihen liittyvää kulttuuritarjontaa sekä iltaohjelmaa oli monipuolistettu.

Kova haaste

Lääkäriliitto on vuosien mittaan kasvanut 17 000 jäsenen järjestöksi. Perinteiseen edunvalvontaan liittyvän ammattiyhdistystoiminnan ja Lääkärilehden julkaisemisen lisäksi Lääkäriliitolle on kehittynyt laaja toiminta-alue terveyspolitiikan, koulutuksen, lääketieteen etiikan ja kansainvälisten suhteiden parissa. Tuorein esimerkki yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on tiedepoliittinen ohjelma. Suuri osa tästä toiminnasta ei välttämättä näy konkreettisena lääkäreille tai tulokset eivät hahmotu Lääkäriliiton ansioksi. Jäsenkunta on viime vuosina enenevässä määrin nurissut liian heikosta edunvalvonnasta. Kasvaneet sisäiset paineet ja kuluneen syksyn repivät neuvottelutunnelmat näkyivät myös valtuuskunnan kokouksessa joulukuussa.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton valtuuskunta: Palkkarakenneuudistus seuraavan virkaehto-sopimuksen tavoitteeksi

Lääkäriliiton 13.-14.12.1996 kokoontunut valtuuskunta hyväksyi keskeiset periaatteet lääkärien palkkarakenneuudistukselle, jossa tavoitteena on kokonaisansioiden painopisteen siirtäminen päivystyksestä peruspalkkaan. Palkkaukseen on kehitettävä uusia elementtejä, joiden avulla lääkäri voi itse vaikuttaa ansiotasoonsa kehittämällä pätevyyttään tai lisäämällä suoritteitaan. Korkeaa ammattitaitoa ja tehokkuutta palkitseva järjestelmä on edistää parhaiten myös terveydenhuollon toimintaa.

Lääkärijärjestöjen kannanotto täydennyskoulutuksesta

Lääkäriliiton, Duodecim-seuran ja Finska Läkaresällskapetin yhteinen CME-työryhmä on laatinut kannanoton suomalaisten lääkäreiden täydennyskoulutuksesta. Siinä korostetaan täydennyskoulutusta lääkärin ammattiin kuuluvana oikeutena ja

Täydennyskoulutuksella laatua, tuloksia ja työn iloa Lääkärijärjestöjen kannanotto lääkärien täydennyskoulutuksesta

Täydennyskoulutus on lääkärin työhön ja ammattiin kuuluva oikeus ja eettinen velvollisuus. Se on perus- ja jatkokoulutuksen jälkeistä ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja syventämistä. Sen avulla lääkärikunta kehittää osaamistaan ja työskentelyään niin, että lääkärit pystyvät joustavasti vastaamaan potilaiden ja terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin. Tuloksena on laadukas ja iloa tuottava lääkärin työ.

Kvalitet, resultat och arbetsglädje genom efterutbildning Läkarorganisationernas ställningstagande gällande läkares efterutbildning

För läkare är efterutbildning både en rättighet i yrket och en etisk skyldighet. Läkare efterutbildar sig för att upprätthålla, utveckla och fördjupa sin yrkesskicklighet efter grund- och vidareutbildningen. Efterutbildning hjälper läkarna att bygga ut sitt kunnande och utveckla sitt arbete för att flexibelt kunna svara mot sina patienters och hälso- och sjukvårdens föränderliga behov. Följden blir ett arbete som skapar glädje och som ger goda resultat.

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1997

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 160 markkaa. Tähän sisältyy 100 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Lisäksi peritään 150 markan suuruinen lisäjäsenmaksu järjestöllisiä toimenpiteitä varten eli yhteensä 2 310 markkaa. Lisäjäsenmaksua ei peritä eläkkeellä olevilta, opiskelijoilta, peruspäivärahaa saavilta äitiyslomalaisilta, työmarkkinatukea saavilta työttömiltä ja asevelvollisuutta tai siviilipalvelua suorittavilta liiton jäseniltä. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Läkarförbundets medlemsavgifter 1997

Enligt beslut av Läkarförbundets fullmäktige är medlemsavgiftens grundbelopp i år 2 160 mark. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 100 mark. Dessutom uppbärs en extra medlemsavgift på 150 mark för fackliga åtgärder, eller sammanlagt 2 310 mark. Den extra avgiften gäller dock inte pensionärer, studerandemedlemmar, moderskapslediga med grunddagpenning, arbetslösa med arbetsmarknadsstöd och medlemmar som fullgör värnplikt eller civiltjänst. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande:

Työaikalaki HYKS:ssa Sairaalanjohtaja Arvo Relanderin haastattelu

Koska valtakunnalliset neuvottelut kuntatyönantajan ja Lääkäriliiton välillä eivät johtaneet tulokseen työaikalain soveltamisessa lääkärikuntaan, käynnistyi paikallinen neuvottelukierros sairaanhoitopiireissä. Ensimmäisenä päästiin paikalliseen neuvottelutulokseen HYKS:ssa. Kävimme haastattelemassa sairaalanjohtaja Arvo Relanderia neuvottelukuvioista.

Kati Myllymäki

Akava: Tupoja tarvitaan EMUssa

Akavan puheenjohtajan Mikko Viitasalon mielestä tulopoliittisen neuvottelukoneiston merkitys vain kasvaa, mikäli Suomi liittyy Euroopan talous- ja rahaliittoon. Palkansaajien ei kuitenkaan hänen mielestään kannata kiirehtiä tekemään päätöstä suhtautumisestaan EMUun, sillä aivan liian monta keskeistä kysymystä on vielä auki. Jos Suomi päättää liittyä EMUn kolmanteen vaiheeseen, on neuvottelukoneistomme rooli ratkaiseva varsinkin siirtymävaiheessa sekä mahdollisissa tulevissa kansantalouden häiriötilanteissa. Tätä neuvottelukoneistoa voidaan käyttää myös EMUn reunaehdoista sovittaessa, esitti Viitasalo Akavan liittokokouksessa 28.11.96.

Kansainvälinen konferenssi lääkärien roolista ja terveysongelmista

Lääkärien ammattiin, työviihtyvyyteen ja terveyteen liittyvät ongelmat ovat viime aikoina olleet kasvavan mielenkiinnon kohteena. Lääkärien terveydentilaa tutkitaan eri maissa, Lääkäriliittojen piiriin on syntynyt kollegojen avuksi tarkoitettuja tukiverkostoja ja alan kansainvälinen yhteistyö on vilkastumassa. Lääkärien roolia ja terveysongelmia käsitellään Oslossa 13.-15.5.1997 järjestettävässä konferenssissa "The Physician's role in transition: Is Hippocrates sick?"

Työaikakiistassa välirauha - miten tästä eteenpäin?

Työaikalain tullessa voimaan 23.11.96 päättyi samalla koko syksyn kestänyt taistelu vuorotyötä vastaan. Työaikalakia oli odotettu tervetulleena työsuojelu-uudistuksena, mutta Kunnallinen työmarkkinalaitos pyrkikin sen avulla laskemaan lääkärien kokonaisansioita siirtämällä perustyöaikaa iltaan, yöhön ja viikonloppuihin. Työnantajan yritykset saatiin torjutuiksi, mutta lääkärikunnan tavoitteleman työaikauudistuksen toteuttaminen on vasta edessä.

Työttömyysturvan muutokset voimaan vuodenvaihteessa

Vuoden 1997 alussa tulee voimaan kauan valmisteltu työttömyysturvauudistus. Itse järjestelmään ei tule merkittäviä muutoksia; työttömyysturva perustuu edelleen alakohtaiseen vakuuttamiseen, jota työttömyyskassat hoitavat. Palkansaajien rahoitusosuus työttömyysturvasta säilyy ennallaan: työttömyyskassan jäsenet maksavat 5,5 prosenttia kassan päivärahamenoista. Lääkärityöttömyyden ollessa varsin alhainen pystytään kassan omavastuuosuus kattamaan 100 markan jäsenmaksulla (joka sisältyy Lääkäriliiton kokonaisjäsenmaksuun). Työttömyyspäivärahaa koskeva lainsäädäntö sitävastoin muuttuu joiltakin keskeisiltä osiltaan.

Stina Lundström

Styrelsebeslut den 14 november Villkorligt beslut om ansökningsförbud och blockad

Då styrelsen sammanträdde hade överenskommelser redan nåtts med flera sjukvårdsdistrikt om att fortsätta nuvarande arbetstidsarrangemang för läkarna tills gällande avtal löper ut. För den händelse att något sjukvårdsdistrikt, sjukhus eller någon hälsocentral skulle försöka införa skiftarbete för läkarna fattade styrelsen ett villkorligt beslut om att i så fall belägga berörda läkartjänster med ansökningsförbud och blockad. Blockaden skulle också gälla jourtjänstgöring ifall att arbetsgivaren försöker inlemma jouren i grundarbetstiden.

Erikoislääkärikoulutuksen uudistamista koskevien ehdotusten jatkokäsittely

Opetusministeriön EU-erikoislääkärikoulutustyöryhmä jätti kesäkuussa 1996 muistionsa, jossa se toimeksiantonsa mukaisesti selvitti erikoislääkärikoulutuksen kehittämistarpeita. Koulutuksen sisällöllistä kehittämistä koskevien esitysten lisäksi työryhmä ehdotti erikoisalojen määrän karsimista 92:sta 46:een. Koulutuksen rakenteeksi ehdotettiin monille aloille yhteistä perustaa, jonka jälkeen koulutus jakautuisi syventäviin osa-alueisiin, jotka kukin muodostaisivat erikoisalan. Koulutuspituuksiksi ehdotettiin alasta riippuen 5, 6, 7 tai 8 vuotta. Lisäksi työryhmä teki lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevia ehdotuksia. Työryhmän ehdotuksia on selostettu tarkemmin Lääkärilehden numerossa 22-23/96 (s. 2277-2280).

Björn Eklund: Työaikalaki koituu eduksi lääkäreille

Lääkärikunta on kuluneena syksynä joutunut läpikäymään kaikkien aikojen työaikakiistan taistellessaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ajamaa vuorotyötä vastaan. Moni näkee ongelmien syynä marraskuussa voimaan tulleen työaikalain ja katsoo, että lääkärit olisi alun pitänyt pyrkiä jättämään koko lain ulkopuolelle. Lääkäriliiton puheenjohtaja Björn Eklund korostaa kuitenkin, että työaikalaki on lääkäreiden kannalta myönteinen uudistus, joka luo hyvän pohjan ammattikunnan työsuojelun, työllisyyden ja edunvalvonnan kehitykselle.

Neuvottelutulos lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä HYKS ensimmäisenä sopuun työaikalain toteuttamisesta

Helsingin yliopistollinen keskussairaala toimi esikuvana muille sairaaloille ja sairaanhoitopiireille sopimalla työaikakiistansa ensimmäisenä. Paikallinen neuvottelutulos työaikalain soveltamisesta lääkäreihin syntyi HYKS:ssa 4.11.96. Samalla viikolla paikallisiin ratkaisuihin päästiin myös Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä. 19.11. mennessä lääkärikuntaa tyydyttävät neuvottelutulokset oli saavutettu suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä ja muutkin paikallisia sopimuksia koskevat neuvottelut olivat loppusuoralla. Yhdessäkään sairaanhoitopiirissä ei ollut tehty päätöstä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mallin mukaisesta vuorotyöstä.

Hallituksen päätöksiä 14.11.96: Ehdollinen päätös hakukiellosta ja saarrosta

Useissa sairaanhoitopiireissä oli hallituksen kokoukseen mennessä sovittu lääkärien nykyisten työaikajärjestelyjen jatkamisesta voimassaolevan sopimuskauden loppuun saakka. Siltä varalta, että jossain sairaanhoitopiirissä, sairaalassa tai terveyskeskuksessa työnantaja yrittäisi siirtää lääkärit vuorotyöhön, hallitus teki ehdollisen päätöksen kyseisten lääkärinvirkojen julistamisesta hakukieltoon ja saartoon. Saarto tulisi tällaisessa tapauksessa koskemaan myös sitä työtä, joka nykyisin tehdään päivystystyönä, mutta jonka työnantaja pyrkii siirtämään perustyöajalla tehtäväksi.