Arvo Mäkelän taidekokoelma

Kukaan ei ole tainnut tehdä tilastoa siitä, kuinka paljon ja millaisia kuvataiteen kokoelmia maamme lääkärikuntaan kuuluneet ja kuuluvat henkilöt aikojen kuluessa ovat itselleen hankkineet. Paljon niitä kuitenkin on, sen on monasti joutunut toteamaan ja niiden joukossa on eräitä maan merkittävimpiä. Esimerkkinä tulee mieleen tietysti kaikkein suurin ja kaunein, H.F. Antellin kokoelma, johon kuuluvat lukuisat Ateneumin arvokkaimmista teoksista. Tosin on mainittava, että Antell ei varsinaista lääkärintointa harjoittanut, sillä hän keskeytti lääketieteen jatko-opintonsa Pariisissa ja omistautui siellä erityisesti numismatiikkaan perittyään isänsä vaasalaisen kruununvouti Herman Rosenbergin valtavan omaisuuden, mikä sitten hänen testamenttinsa kautta koitui Suomen tieteen ja taiteen siunaukseksi. Antell ei liioin itse koonnut taidetta, vaan hänen nimeään kantava kokoelma on syntynyt lahjoitusrahaston varoilla hänen kuolemansa jälkeen. Suoranaisesti lääkärintoimen ohella luotu taidekokoelma on sen sijaan esimerkiksi toisen vaasalaisen Karl G.W. Hedmanin (1864-1931) jälkeensä jättämä ja Pohjanmaan museolle lahjoittama maalauskokoelma, joka sai merkittävän lisän Gösta Stenmanilta siirtyneistä teoksista. Prof. Carl-Eric Sonck (s.1919) lahjoitti Yrjö Saarisen tuotantoon keskittyneen kokoelmansa Hyvinkään taidemuseolle. Uusimpia vastaavasti julkiseksi muuttuneita yksityisiä taidekokoelmia on Helsingissä tämänkin lehden lukijoille tutuksi tulleen lääket.lis. Juhani Kirpilän (l931-1988) Suomen Kulttuurirahastolle lahjoittama.

Olli Valkonen

Kuka oli lääkäri Arvo Mäkelä?

Lääkäriliitto sai loppukesästä 1994 yllättäen ilmoituksen, että Tampereella 2.7.94 kuollut lääkäri Arvo Mäkelä oli testamentannut liitolle arvokkaan taidekokoelmansa. Tieto otettiin kiitollisena, mutta hämmästyneenä vastaan. Kuka oli tämä Arvo Mäkelä? Hän oli Lääkäriliiton jäsen, mutta ei tiettävästi ollut koskaan osallistunut liiton toimintaan. Uusimpiin matrikkeleihin hän ei ollut antanut tietoja itsestään eikä häneltä jäänyt lähiomaisia, jotka olisivat voineet kertoa Arvo Mäkelän elämästä ja syistä, miksi hän päätti lahjoittaa taidekokoelmansa Lääkäriliitolle.

Valtuuskunta hylkäsi päivystyssopimuksen - Neuvotteluratkaisuun pyritään vielä

Lääkäriliiton valtuuskunta hylkäsi 9.12.95 yksimielisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tarjouksen lääkärisopimukseksi. Esitys ei tuonut mitään olennaista uutta syyskuun lopussa tuloratkaisun yhteydessä hylättyyn tarjoukseen verrattuna eikä näin ollen ratkaissut sairaalalääkärien päivystyskorvausten keskeisiä ongelmia. Sopimuksen kustannusraamia pidettiin tasoltaan tyydyttävänä, mutta koska kuntatyönantaja ei suostunut sopimaan päivystyskorvausten laskentajaksoa viikon mittaiseksi, tarjous jouduttiin hylkäämään.

Maud Kuistilan palkinto professori Gunnar Myllylälle

Maud Kuistilan muistosäätiö jakaa Lääketiede 96 tapahtumassa 50 000:- palkinnon tutkijoiden kouluttajalle. Palkinnon tarkoituksena on korostaa tutkijoiden kouluttajien merkitystä korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimusperinteen säilyttämiselle ja edistämiselle Suomessa. Palkinto jaetaan nyt toisen kerran. Vuonna 1994 palkinnon sai apulaisprofessori Ilmo Hassinen Oulusta.

Lääkäriliiton hallitus 23.11.: Lääkkeiden geneeriseen määräämiseen ei syytä siirtyä

Lääkäriliiton hallitus ei kannata sosiaali- ja terveysministeriön aikomusta siirtyä lääkkeiden vapaaehtoiseen geneeriseen määräämiseen. Pelkän vaikuttavan aineen nimen ilmoittaminen reseptissä ja valmisteen valinnan jättäminen apteekin tehtäväksi hämärtää lääkehoidon vastuukysymyksiä, varsinkin kun rinnakkaislääkkeiden vaikuttavuudessa saattaa olla suuria eroja. Lääkäriliitto katsoo, ettei geneerinen määrääminen toisi merkittäviä supistuksia lääkekustannuksiin ja että tarvittavat säästöt voidaan saavuttaa muillakin keinoin.

Styrelsebeslut den 23 november: Omotiverat att införa generisk förskrivning

Läkarförbundets styrelse stöder inte social- och hälsovårdsministeriets avsikt att införa frivillig generisk förskrivning av läkemedel. Om endast det verkande läkemedlets namn antecknas i receptet och det blir apotekets uppgift att välja preparat så blir ansvarsfrågan vid läkemedelsbehandling oklar, i synnerhet som effekterna av olika synompreparat kan avvika märkbart från varandra. Läkarförbundet tror inte att generisk förskrivning leder till någon betydande minskning av läkemedelskostnaderna och anser att de önskade inbesparingarna kan uppnås också med andra medel.

Lääkäriliitto painottaa terveydenhuollon kehitysyhteistyötä

Pertti Paasio tekee parhaillaan Suomen kehitysyhteistyöstä laajaa selvitystä, jonka pohjalta maan hallituksen on tarkoitus ensi vuonna päättää kehitysyhteistyön tulevista tavoitteista, painopisteistä ja voimavaroista. Lääkäriliitto on esittänyt Paasiolle kannanottonsa, jossa korostetaan terveydenhuollon merkitystä yhtenä kaiken kehityksen peruselementeistä.

Lääkäriliiton osastolta Lääketiedetapahtumassa Henkilökohtaista jäsenneuvontaa

Lääkäriliiton asiantuntijat tar- joavat henkilökohtaista neuvontaa jäsenille liiton osastolla Bb 26 päivittäin klo 11-13. Tule kysymään edunvalvonnasta, jäseneduista, työllisyydestä ja muista liiton toimintaan kuuluvista asioista! Osastolta on myös saatavissa liiton esitteitä, oppaita ja muita julkaisuja koko näyttelyn ajan.

Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto- osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä myös lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aiheista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, fyysi-siin rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta, ensiavun opetus ja kutsuntaikäisten terveystarkastukset. Kuulustelu on avoin kaikille suomalaisille lääkäreille. Kuulustelun hyväksytysti suorittaneet saavat tästä todistuksen.

Hallituksen päätöksiä 2.11.95: Päivystyskiistassa pyritään ratkaisuun joulukuun alussa

Lääkäriliiton hallitus keskusteli kokouksessaan 2.11. lääkärien uusia päivystyskorvauksia koskevasta neuvottelutilanteesta. Lääkärikartellin jäätyä päivystyskiistan takia syyskuun lopulla syntyneen tuloratkaisun ulkopuolelle on neuvottelut käynnistetty uudelleen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Ensi vaiheessa selvitetään nyt uuden päivystyskorvausjärjestelmän aiheuttamia kustannuksia, joita koskeva kysely on lähetetty sairaanhoitopiireille. Tietoja kerätään nopealla aikataululla ja kyselyn tulosten on määrä selvitä marraskuun aikana.

Styrelsebeslut den 2 november 1995: Jourtvisten borde lösas före fullmäktigemötet i december

Läkarförbundets styrelse sammanträdde den 2 november och diskuterade förhandlingsläget i jourfrågan. På grund av jourtvisten anslöt sig Läkarkartellen inte till inkomstavtalet i september. Förbundet har dock återupptagit förhandingarna med Kommunala arbetsmarknadsverket. I första hand skall de faktiska kostnadseffekterna av det nya jourersättningssystemet utredas genom en enkät till sjukvårdsdistrikten. Uppgifterna insamlas som bäst och resultaten borde vara klara redan i november.

Ohjeet oppiarvojen ja virkanimien käytöstä Vahvistettu Lääkäriliiton hallituksessa 2.11.95

Yleisperiaatteet oppiarvojen, oikeuksien tai pätevyyksien sekä virka-asemaan liittyvien nimityksien käyttämisestä ilmoittelutoiminnassa on esitetty lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskevissa ilmoitteluohjeissa. Niiden mukaan lääkäri voi ilmoittelussaan käyttää vain sellaisia hänelle kuuluvia, yleisesti hyväksyttyjä oppiarvoja, oikeuksia tai pätevyyksiä ja virka-asemaan liittyviä nimityksiä, jotka liittyvät siihen toimintaan, jota ilmoittelu koskee. Sellaisten nimikkeiden käyttäminen, jotka eivät liity ilmoittelun tarkoittamaan ammatin harjoittamiseen, ei ole sallittua.

Erikoislääkärikuulustelut 1996

Kuulustelu järjestetään samanaikaisesti jokaisella kuulustelupaikkakunnalla

Sairaalahygienian erityispätevyys

Sairaalainfektio on suurin uhka potilaiden turvallisuudelle sairaaloissa. Suomessa vuosittain vähintään 50 000 potilasta saa sairaalainfektion ja infektioon kuolee 500 sellaista potilasta, jotka ilman infektiota olisivat selviytyneet kotiin. Potilasvahinkolain perusteella korvattavista vahingoista noin 40 % on sairaalainfektioita. Suomen Lääkäriliitto perusti syyskuussa 1994 sairaalahygienian erityispätevyyden ja sille on myös hyväksytty koulutusohjelma. Esityksen erityispätevyydestä tekivät Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry ja Suomen Mikrobiologit -alaosasto, ja asiasta kuultiin myös Suomen Sisätautilääkärien yhdistystä ja Suomen Lastenlääkäriyhdistystä.

Jukka Lumio

Sairaalahygienian erityispätevyyden koulutusvaatimukset

Jatkokoulutus 1,5 vuotta yhdistellen seuraavista osista Enintään Vähintään 1) Toimimista kliinisenä mikrobiologina tai 9 kk 3 kk infektiolääkärinä yliopistollisessa sairaalassa Suomessa tai ulkomailla osallistuen sairaalainfektioiden torjuntatyöhön (vähintään 3 kuukautta tästä ajasta on suoritettava yliopistollisessa sairaalassa Suomessa) 2) Palvelua infektioepidemiologisessa 6 kk 3 kk yksikössä Suomessa tai ulkomailla 3) Palvelua sairaalainfektioihin erikois- 3 kk 0 kk tuneessa mikrobiologisessa laboratoriossa 4) Kurssimuotoista koulutusta sairaala- 15 kk 3 kk hygieniassa tai sairaalainfektioepidemiolo- giassa Suomessa tai ulkomailla ja/tai osallistumista kansainvälisiin tai Suomessa valtakunnallisiin sairaalainfektioihin tai niiden torjuntaan keskittyviin koulutustilaisuuksiin 5) Toimimista päätoimisena sairaalahygieenik- 12 kk 0 kk kona tai sairaalainfektioepidemiologina yliopistollisessa sairaalassa 6) Merkittävä tieteellinen toiminta 3 kk 0 kk sairaalainfektioepidemiologian tai sairaalainfektioiden torjunnan alueella 7) Toimimista sairaalainfektioiden torjuntaan 3 kk 0 kk keskittyneen yhdistyksen hallituksessa vähintään 2 vuotta

World Medical Association declaration of Lisbon on the rights of the patient Adopted by the 34th World Medical Assembly Lisbon, Portugal, September/October 1981 and amended by the 47th General Assembly Bali, Indonesia, September 1995

The relationship between physicians, their patients and broader society has undergone significant changes in recent times. While a physician should always act according to his/her conscience, and always in the best interests of the patient, equal effort must be made to guarantee patient autonomy and justice. The following Declaration represents some of the principal rights of the patient which the medical profession endorses and promotes. Physicians and other persons or bodies involved in the provision of health care have a joint responsibility to recognize and uphold these rights. When-ever legislation, government action or any other administration or institution denies patients these rights, physicians should pursue appropriate means to assure or to restore them.

Lääkäriliiton ryhmäpotilasvakuutukseen kohdistettavat vahingot

Suomen Lääkäriliitto on ottanut jäseniään varten ryhmäpotilasvakuutuksen. Liiton jäsenen toimiessa yksityisenä itsenäisenä ammatinharjoittajana hänen ei tarvitse ottaa erillistä potilasvakuutusta. Liiton ryhmävakuutus koskee vain itsenäisiä ammatinharjoittajia.

Martti Mikkonen, Santero Kujala

Radiologikoulutus eurokuntoon

Radiologien erikoiskoulutus on Suomessa hyvin järjestetty: on neljän vuoden monipuolinen radiologian käytännön oppijakso ja hyvät oppikirjat, käydään kansallisissa ja kansainvälisissä jatkokoulutustilaisuuksissa ja koulutuksen päätteeksi on kansallinen erikoistumiskuulustelu. Mutta onko koulutus meillä silti kunnossa, onko se eurokunnossa - ja mitä on eurokunto? Euroopan radiologiyhdistyksen suositukset pyrkivät määrittelemään eurokunnon tason ja tavoitteet.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Martti Kormano

Päivystyskiista on iso kysymys

Lääkärit eivät jääneet syyskuussa syntyneen laajan tuloratkaisun ulkopuolelle sen takia, että liitto olisi vaatinut enemmän kuin muut. Lääkäriliitto olisi ollut valmis hyväksymään kuntatyönantajan tarjouksen, mutta päivystyskorvauksia koskeva kiista esti liiton sitoutumisen sopimukseen ja sen edellyttämään työrauhaan. Päivystyskorvausten uudistaminen on ollut pitkään Lääkäriliiton keskeinen tavoite, josta saatiin viime tammikuussa jo aikaan sopimus, mutta jonka Kunnallinen työmarkkinalaitos kuitenkin kesällä antamillaan tulkintaohjeilla pilasi.

Miksi vakuutuslääketiedettä tarvitaan?

Vakuutuslääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä koulutusohjelma hyväksyttiin 17.3.94. Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutusvaliokunta on antanut lausunnon ensimmäisten erityispätevyyttä hakeneiden pätevyydestä. Hakijoiden joukko on varsin kokenutta ja ammattitaitoista kollegakuntaa, joilla kliinisen kokemuksen lisäksi on huomattava perehtyneisyys vakuutuslääketieteen eri osa-alueisiin. Lääkäriliitto on myöntänyt ensimmäiset vakuutuslääketieteen erityispätevyydet noin 70 vakuutuslääkärille.

Matti Klockars, Jukka Kivekäs, Kari Kaukinen, Ilkka Torstila, Hannu Härkönen