in memoriam: Matti Henrik (Heikki) Frick 10.06.1931-31.10.2013
Professori Heikki "Heka" Frick kuoli 82 vuoden ikäisenä Helsingissä 31.10. Hän oli syntynyt Pielisjärvellä 10. kesäkuuta 1931, mutta muutti jo 3-vuotiaana isän kuoleman jälkeen Helsinkiin. Hän valmistui ylioppilaaksi 1950. Frick oli urheilullinen ja pelasi nuorena jääpalloa Käpylän Urheilu-Veikoissa. Myöhemmin Heikki oli innokas tenniksen pelaaja ja harrasti myös shakin pelaamista.
Varusmiespalveluksesta hän valmistui lääkintäluutnantiksi 1954. Pääesikunnan lääkintäosaston palvelun 1958-1962 ja maanpuolustuskurssin jälkeen hänet ylennettiin lääkintämajuriksi 1976. Hänelle myönnettiin puolustusvoimien ansioristi.
Frick valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1957. Sisätautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1966 ja sisätautien professoriksi HYKS:n I Sisätautien klinikkaan 1981. Heikki oli ahkera ja taitava kirjoittaja. Julkaisujen kokonaismäärä on yli 400.
Uran alkuvaiheessa Frick osallistui Meilahden sairaalan suunnitteluun. Hän työskenteli 1967 vierailevana tutkijana Lontoossa National Heart Hospitalissa, jossa hän yhdessä laitoksen esimiehen kanssa kehitti maailman ensimmäisen sydämen eteistahdistusjärjestelmän.
Palattuaan HYKS:aan hän käynnisti mm. tahdistinpoliklinikan, aloitti työtovereidensa kanssa sydämen ultraäänitutkimukset 1970, teki Suomen ensimmäisen selektiivisen sepelvaltimokuvauksen ja nykyaikaisti rasitus-EKG:n teknisen suorituksen sekä siihen liittyvän seurannan.
Heikki Frick verkostoitui kansainvälisesti ja oli 1970-luvun lopulla eurooppalaisen sepelvaltimoiden ohitusleikkaustutkimuksen (European Coronary Surgery Study) johtohenkilöitä. Tutkimuksen tulos oli kansainvälisestikin merkittävä osoitus sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen puolesta.
Täyttäessään 60 vuotta Frick totesi, että jos ehtii sairaalaan, sydäntapahtumaan ei enää tarvitse kuolla. Frick oli ensimmäisiä asiantuntijoita puhumassa sydänsairauksien ennaltaehkäisyn puolesta. Hän johti maailmankuulua Helsinki Heart Studya, jossa selvitettiin rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavan lääkehoidon sepelvaltimotautia ehkäisevää vaikutusta. Vähän myöhemmin Frickin johtama tutkimus vahvisti havainnot sepelvaltimokuvauksilla. Hän kuului usean monikansallisen tutkimuksen johtoryhmään ja oli kysytty luennoitsija kansainvälisissä kongresseissa. Opiskelijat valitsivat selkeäsanaisen opettajan vuoden luennoitsijaksi 1984.
Frick toimi HYKS:n johtotehtävissä 1981-1994. Hän toimi lisäksi useissa tehtävissä Lääkäriseura Duodecimissa, Paavo Nurmen ja Aarne Koskelon säätiössä, Lääketieteen Säätiössä, Pohjola-palkinnon lautakunnassa, Wihurin tutkimuslaitoksen tieteellisessä asiantuntijaryhmässä sekä Sydäntutkimussäätiön tieteellisessä valiokunnassa sen puheenjohtajana. Hänet kutsuttiin Göteborgin yliopiston kunniatohtoriksi 1995 ja hänelle osoitettiin useita kunniamerkkejä, mm. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali 1984 ja Suomen Leijonan komentajamerkki 1994.
Heikki Frick oli Suomen Kardiologisen Seuran ja Angiologiayhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja ja toimi myös Sisätautilääkärien Yhdistyksen puheenjohtajana sekä WHO:n ja Suomen Akatemian asiantuntijana.
Sisätautien klinikan esimiehenä Frick järjesti vuorovuosina keväisin joko ulkoilupäivän, johon kollegat tulivat perheineen, tai tieteellisen tutkimuksen vuosipäivän. Hän oli kantajäsen saunaseura U33:ssa, joka kokoontui myös Heikin kesäpaikassa Hirsalassa. Frick oli armoitettu kaskujen kertoja ja hauska seuramies. Yhteisillä kalastusretkillä hyvät jutut ja maailman parantaminen korvasivat usein huonot saaliit.
Viime vuosinaan Heikki Frick oli vakavasti sairas ja liikkuminen oli vaikeaa. Hän sairastui myös harvinaiseen tautiin, josta hän oli tehnyt ensimmäisen suomalaisen potilashavainnon ja julkaisun 1960.
Heikki Frick oli potilaiden, läheisten työtovereiden ja laajan ystäväpiirin arvostama kardiologian kehittäjä ja visionääri. Urheilu, perhe ja sydänsairauksien hoidon kehittäminen olivat hänelle tärkeitä.
