1. Lääkärilehti
  2. Liitossa
  3. Ahvenanmaan lääkärit yhden sopimuksen piiriin
Liitto toi­mii 19/2019 vsk 74 s. 1220 - 1221

Ahvenanmaan lääkärit yhden sopimuksen piiriin

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat olleet samassa maakunnallisessa ­organisaatiossa jo 25 vuotta.

Ahvenanmaan lääkärit yhden sopimuksen piiriin Kuva 1 / 3
     

Ahvenanmaalla Ålands hälso- och sjukvårdenissa on juuri solmittu lääkäreille uusi sopimus, joka on ensimmäistä kertaa sama perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreille.

– Esimerkiksi päivystyksestä maksettava korvaus on jatkossa sama kaikille, kertoo LT, kirurgian erikoislääkäri Dan Gustafsson.

Hän on Lääkäriliiton Ahvenanmaan paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen.

Ahvenanmaalla terveydenhuolto on ollut jo 25 vuotta maakunnan vastuulla, eikä kuntayhtymiä ole. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on integroitu.

Saarimaakunnassa toimii reilut 70 työikäistä lääkäriä, joista suurin osa kuuluu Lääkäriliittoon.

– Meillä on hyvä suhde Lääkäriliittoon. Enemmistö Lääkäriliiton jäsenistä Ahvenanmaalla on ruotsinkielisiä. Tietysti kaksikieliset lääkärit saavat liiton palveluista eniten irti, Dan Gustafsson toteaa.

Gustafsson arvostaa ahvenanmaalaisen kollegakunnan hyvää yhteishenkeä.

– Kaikki erikoisalat ja perusterveydenhuolto elävät hyvässä sovussa, koska kaikki tuntevat toisensa. Asioihin on myös helppo vaikuttaa.

Sijainti Suomen ja Ruotsin välissä on rikkaus myös ammatillisesti.

– On hauskaa, että voimme ottaa parhaat palat Suomen ja Ruotsin sairaanhoidosta ja yhdistää ne täällä. Suomesta esimerkiksi pragmaattisuuden, nopeat päätökset ja hyvät tulokset, Ruotsista järjestelmällisyyden ja rekisterinpidon.

Potilaille annetaan aikaa

Johtava lääkäri Olli-Pekka Lehtonen on aitiopaikalla vertaamaan Ahvenanmaan ja muun Suomen terveydenhuoltoa, sillä hänellä on taustallaan pitkä ura Manner-Suomessa.

– Maakunnallinen toiminta on suoraviivaista, ja kuntien välinen kiistely puuttuu. Rahoitus tulee valtion verotuksen kautta, ÅHS:n hallitus tekee päätökset ja virkamiehet toteuttavat ne, Lehtonen kertoo.

Ahvenanmaan asukasluku on vajaat 30 000. Terveydenhuollon kulut asukasta kohden ovat 700 euroa suuremmat kuin keskimäärin Manner-Suomessa.

– Näkemykseni on, että selittävä tekijä tässä ei ole Suomi, vaan Ruotsi. Kustannukset ovat Ruotsin luokkaa. Olosuhteet kuten saaristoisuus ovat olemassa. Kuitenkin myös työtahdilla, eli tavalla omistaa aikaa potilaille, on kustannusvaikutuksensa, Lehtonen sanoo.

Lue myös

Keskussairaalassa on kahdeksan päivystävää erikoisalaa ja 260 synnytystä vuodessa.

– Ahvenanmaalla on itsehallinto, eikä Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö koske Ahvenanmaata kuin pieneltä osin. Tällaista sairaalaa ei saisi pitää yllä Suomessa, mutta me ylläpidämme, Lehtonen kertoo.

Olennaista on tiivis yhteistyö ympäristön yliopistosairaaloiden kanssa. Niistä tärkeimmät ovat Turku ja Uppsala.

Ahvenanmaalla moni asia on toisin kuin muualla Suomessa. Mitä soten rakentajat voisivat ottaa opiksi?

– Tämä on niin pieni organisaatio, ettei tätä voi monistaa. Mutta joskus kannattaa katsoa, miten tällaisessa ikään kuin laboratorioympäristössä on ajateltu terveydenhuoltoa uusiksi, Lehtonen kehottaa.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.