Pohjoinen ja etelä

Lauantaina, Italian pääministeri Berlusconin eroiltana, jouduin sattumalta Rooman Via Corsolla mielenosoittajien ympäröimäksi. Iso-B:n eroa odotettiin, tunnelma oli tiheä. Kännykät surisivat korvilla, huudot repivät ilmaa, ihmiset hyppelivät levottomina nähdäkseen viestintuojan hallintorakennuksen ikkunassa. Riemu ratkesi, kun tieto vallan vaihtumisesta lopulta tuli. Halasimme kaikki toisiamme kuin parhaan jalkapallo-ottelun voiton huumassa.

Laura Kolbe

Välttämätön matkaopas päivystäjälle

Maineikas Akuuttihoito-opas on jo 15. painoksessa. Uudistunut toimituskunta on jatkanut perinnettä, jossa sisältöä on päivityksen ohessa myös laajennettu. Kokonaan uusia teemoja kirjassa on neljä: hätätilapotilaan hoito, geriatria, akuuttihoidon tutkimukset ja toimenpiteet sekä hoitopaikkaporrastus ja hoidonrajaus. Uusia artikkeleita on peräti 50, ja suuri määrä aiempia ohjeita on suunnattu oirelähtöiseksi ja sisältöä on päivitetty vastaamaan uusimpia suosituksia.

Tuomo Nieminen

Yhteiskunnan instituutiot - riski lapsen kehitykselle?

Vanhemmat ja opettajat tekevät kasvatustyössään virheitä, joita yhteiskunta sitten koneistollaan korjaa. Joskus kasvattajat tekevät niin pahoja virheitä, että yhteiskuntakaan ei onnistu niitä korjaamaan, vaan joutuu maksamaan näiden virheiden seuraukset, syrjäytymiset, masennukset ja opiskelujen viivästymiset. Näin tavallisesti ajatellaan. Poliittisille päättäjille on kovin vieras sellainen ajatus, että yhteiskunnan ratkaisut olisivatkin niitä virheitä. Ne aikaansaisivat niin haasteellisia ja vaikeita kasvatus-olosuhteita, että parhaatkaan vanhemmat ja opettajat eivät kasvatustehtävästään enää selviä.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Voiko pahaa rakastaa?

Viime vuosisadan kahden keskeisen ajattelijan, Hannah Arendtin (1906-1975) ja Martin Heideggerin (1889-1976), välinen suhde on askarruttava. Parhaillaan esitetään Helsingissä näytelmää Hannah ja rakkaus, jossa merkillinen, epäsymmetrinen ja elämänmittainen suhde on pohdittavana. Arendt aloitti filosofian opintonsa Freiburgin yliopistossa ja hänen ensimmäisenä opettajanaan toimi Martin Heidegger, joka tuolloin, 1920-luvun alussa, viimeisteli väitöskirjaansa Sein und Zeit, Oleminen ja aika, jota voidaan pitää länsimaisen filosofian merkkiteoksena. Arendt on useissa myöhemmissä teoksissaan ja kirjeissään kuvannut, miten voimakkaasti Heideggerin "ajattelun intohimo", kuten hän ilmaisi, vaikutti koko hänen tuotantoonsa filosofina ja politiikan teoreetikkona. Arendt oli juutalainen ja Heideggerista tuli myöhemmin natsipuolueen aktiivinen jäsen. Hän vaikutti asemastaan käsin lukuisten juutalaisten yliopistonopettajien kohtaloihin.

Marja-Liisa Honkasalo

Miten kirjailija toipuu afasiasta

Massiivinen subaraknoidaalivuoto muuttaa kirjailijan ja suurperheen äidin elämän kertarysäyksellä. Kun Helene palaa tajuihinsa, pikku hiljaa käy ilmi, ettei oikea puoli toimi ja puhe on kateissa. Hän joutuu rakentamaan elämänsä uudelleen, alkuun hyvin pienistä fragmenteista, vähitellen suuremmista kokonaisuuksista. Asetelma on kiinnostava: harvoin saa lukea kirjailijan omiin kokemuksiin perustuvasta toipumisprosessista teholta vuodeosastolle ja sieltä kuntoutussairaalaan. Takautumia tulee kirjan ja paranemisen edetessä yhä runsaammin, mikä kuvaa muistojen jäsentymistä Helenen aivoissa, mutta valitettavasti etäännyttää lukijan.

Anne-Maria Kuopio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030