Akateeminen vuosi, yksi vuosi vai puolikas?

Suomessa työurat ovat liian lyhyitä. Se viesti ei liene jäänyt keneltäkään kuulematta. Akateemisten ammattien 6-7 vuoden valmistumisajat nähdään keskeiseksi ongelmaksi.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Akateeminen vuosi, yksi vuosi vai puolikas?

Todellisesta opiskeluajasta puhuminen aiheuttaa selitysten ryöpyn.

Usko ja pelko ratkaisevat!

Miksi terveydenhuolto ei ole kiinnostuneempi potilaiden ”normaalipsykologian” ymmärtämisestä?

Asiallista puutiaistietoa kaikille

Puutiaisten levittämät tartuntataudit ovat tavallisia Suomessa, mutta niistä on yleisön keskuudessa paljon väärinkäsityksiä. Neljä tunnettua suomalaista asiantuntijaa on kirjoittanut aiheesta kauan kaivatun kattavan ja yleistajuisen kirjan.

Peter Wahlberg

Vihan kierteen voi välttää

15. tammikuuta 2009 Gazan sodan loppuvaiheessa israelilainen tv-toimittaja Shlomi Eldar saa kesken suoran lähetyksen puhelun ystävältään, Gazassa asuvalta palestiinalaislääkäriltä Izzeldin Abuelaishilta. Tämän nimen vilkkuessa toistamiseen puhelimen näytöllä Eldar vastoin tapojaan vastaa puhelimeen kesken lähetyksen. Abuelaish kertoo aivan poissa tolaltaan: "He pommittivat taloani, he tappoivat tyttäreni, mitä me olemme tehneet?"

Kati Juva

Vanhojen ihmisten täyttä elämää

Kollegamme Vappu Taipale on popularisoinut tiedettä koko pitkän uransa ajan ja julkaissut useita yleisölle tarkoitettuja kirjoja lapsuudesta ja vanhuudesta (esim. Rauhan lapset, Isoäitikirja). "Vanha ja vireä" on syntynyt vuosien keräystyön tuloksena; aineistona on käytetty tutkimusjulkaisuja, väitöskirjoja, lehtileikkeitä, nettiä ja kaunokirjallisuutta. Kirjoittaja osaa poimia, syntetisoida, kirjoittaa käytännönläheisesti ja samalla hän marssittaa lukijan eteen suomalaisen gerontologisen tutkimuksen viime vuosien innovaatioita. Teos puhuttelee lukijaa omakohtaisuudellaan ja viisaudellaan.

Kaisu Pitkälä

Ajatonta kauneutta etsimässä

Kauneuden väitetään usein olevan suhteellista, sidoksissa kulttuurisiin arvoihin ja käsityksiin. Kauneutta arvotetaan eri tavoin erilaisissa historiallisissa vaiheissa. Umberto Eco esittelee kauneuden historiasta kokonaisen kavalkadin, joka koostuu erilaisista vuosisataisista ja toisistaan merkitsevästi poikkeavista käsityksistä siitä, mikä on kaunista. Käsitys kauniista ja siis tavoittelemisen arvoisesta nenästä sysäsi aikanaan alulle esteettisen kirurgian, kirjoittaa Sander Gilman kauneusleikkauksien kulttuurihistoriaa käsittelevässä teoksessaan.

Marja-Liisa Honkasalo

Hallitus herää kesäunilta

Sosiaali- ja terveysministeriön horisontissa on näkyvissä myrskyä, jossa eri puolueista tulevat kaksi vahvaa vaikuttajaa ottavat mittaa toisistaan.

Ajatonta kauneutta etsimässä

Armi oli ensimmäinen suomalainen glokaali kaunotar, sellainen jossa globaali kietoutuu paikalliseen.

Unelmana kaunokirjallisuuden kirjoittaminen

Monella lääkärillä on lääketieteellisen osaamisensa lisäksi lahjakkuutta jollakin taiteellisella alalla: musiikissa, kuvataiteessa tai kirjoittamisessa. Lääkärimatrikkelin sadasta ensimmäisestä harrastuksia ilmoittaneesta lääkäristä viidellätoista on jokin lukemiseen tai kirjallisuuteen liittyvä harrastus. Tutkimustyötä tekevät lääkärit kirjoittavat tieteellistä tekstiä, mutta monet lääkärit kirjoittavat muutakin ja monet ovat julkaisseet kaunokirjallista tekstiä - tai unelmoivat sellaisen kirjoittamisesta joskus tulevaisuudessa. Kuinka moni haaveilee: ryhdyn isona lääkärikirjailijaksi?

Pertti Saloheimo

Neandertalin ihminen Tampereelta

Loputtomalla lumiaavikolla vaeltaa mies, heimonsa ainoa eloonjäänyt, kohti tuntematonta. Matka käy ylivoimaiseksi, ja ikijäästä tulee miehen hauta. Löytyessään kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin tämä Jäämiehenä tunnettu neandertalinihminen on sensaatio. Suomalainen geeniteknologian huippuosaaja kloonaa laboratoriossaan Tampereella Jäämiehen geeneistä kaikessa hiljaisuudessa uuden neandertalinihmisen, paikaten puuttuvat palaset oman genominsa osilla. Näin saa alkunsa Samuel, kirjan minä-kertoja.

Martti Teikari

Lapsellisemman lapsuuden puolesta

Katinka Tuisku on psykiatrian erikoislääkäri ja kuvataideterapeutti. Ensimmäisessä kirjassaan Tuisku esitteli taitavasti sadun keinoin Kuun ja auringon lapset, jotka joutuivat muuttamaan erilleen vanhempien erotessa. Tässä toisessa kirjassa Tuisku tarttuu hyvin ajankohtaiseen materian ylivaltaan ja lastenkin todellisuuteen tunkeutuvaan kilpailuyhteiskuntaan.

Silja Kosola

Sotkuisia suhteita psykiatrin silmin

Varsinaisen elämäntyönsä muulla alalla tehneitä kirjailijoita on viime aikoina ilmaantunut ilahduttavan paljon. Moni ikänsä kirjallisuutta harrastanut ja kenties kirjoittamisesta haaveillut on ryhtynyt toteuttamaan unelmaansa porvarillisen ammatin kahleista vapauduttuaan. Näillä kirjoittajilla ei yleensä ole suunnitelmissa perinteinen kirjailijanura vaan halu osoittaa itselleen kykenevänsä kirjoittamaan oikean teoksen.

Juha T. Laine

Mummo

Anni Nykänen on pääkaupunkilaistunut eteläkarjalainen graafinen suunnittelija. Sarjakuva-albumi Mummo (Sammakko, 2010) on Nykäsen esikoisteos.

Kongressi

Toukokuun lopussa Lontoossa järjestettiin Euroopan reumatologisen yhdistyksen kokous. Yhdistyksen nimi, The European League Against Rheumatism, tuo minulle mieleen jalkapallojoukkueen. Osallistujia oli suomalainen pikkukaupungillinen.

Heidi Mäkinen

Ulkona tuoksuu vapaus

Tänään työnsankareiden unelma on ennemminkin vapaus kuin tavara.

Tulkoon sosiaalinen kontrolli

Suomalaisittain humalassa näyttäytyminen ei ole juttu eikä mikään.

Ja sitten heräsin

Lääkärihän tietää, mikä hoito on potilaalle paras.

Orthopaedia

Kreikasta periytynyt termi orthos (oikea, oikaisu) ja paedos -> paidos (lapsi), siis alkuaan synnynnäisten epämuodostumien ja muskuloskeletaaristen anomalioiden korjailu, on nykyajan keskeistä lääkintää. Korjaamme esi-isiemme virhekäyttäytymisen seurauksia eli kahdelle jalalle nousun nelijalkaiseksi tarkoitetulle apparaatille aiheuttamia ongelmia. Osa työstä johtuu myös kahdella jalalla kävelyn aiheuttamista tasapainon säilyttämisen ongelmista: kaatumisista, törmäilyistä ja luiskahteluista.

Talouden suuntaa ottamassa

Suunnistussuoritus sopii terveyspolitiikan vertauskuvaksi: järkevään tulokseen pääsemiseksi on voitava määritellä nykyinen sijainti, kyettävä hahmottamaan kartta-abstraktiosta etenemisen vaihtoehdot, tehtävä reitinvalinta tarpeellisin varauksin, muodostettava riittävän tarkka mielikuva tavoitteesta ja lähdettävä liikkeelle. STM:n pitkäaikainen osastopäällikkö Kimmo Leppo on summannut oman kokemuksensa ja tarjoaa sitä työnsä jatkajien käyttöön.