Mitä Candide kertoo Voltairesta?

Matti Romanov on Ranskassa opiskellut ja työskennellyt psykiatri, joka pyrkii kirjassaan ymmärtämään Voltairen persoonallisuutta tämän Candide-romaanin kautta. Hänen lähtökohtansa on selkeän psykiatrinen DMS-luokituksineen ja patologioineen, mutta hän ei tyydy vain pinnalliseen psykiatriseen kuvailuun, vaan täydentää tutkimustaan humanistisella ja psykoanalyyttisella näkökulmalla. Hän tarkastelee kiinnostavasti romaanihenkilön, kertojan, tekijän ja lukijan suhteita kirjallisuustieteen keinoin. Hän esittää, että mallitekijää ei voi kokonaan erottaa todellisesta tekijästä, koska taiteilija paljastaa työssään syviä tunteitaan eli osan itseään. Tekijät ainakin muistuttavat tosiaan ja heillä on yhteys romaanin kertojaan. Siksi kirjailijan tekstistä voi lukea myös jotain sen kirjoittajasta.

Johannes Myyrä

Psykiatrian universaali ensyklopedia

1700-luvun ensyklopedistien unelmana oli luoda hakuteos, joka sisältäisi kaiken inhimillisen tiedon samoissa kansissa. Valistusfilosofian ajattelun mukaisesti tiedon jakamisen oletettiin johtavan paitsi sivistyksen tason nousuun myös moraalisen hyvän ja tasa-arvon lisääntymiseen yhteiskunnassa. Kaplan&Sadockin yhdeksättä painosta selatessa assosiaatio tulee väkisinkin mieleen, varsinkin kun toimituskunta ilmoittaa esipuheessa pyrkineensä luomaan "university without walls" mahdollisimman laajalle lukijakunnalle.

Pekka Tani

Uudistunut geriatrian oppikirja

Geriatria on ollut Suomessa omana lääketieteen erikoisalana runsaat 20 vuotta ja ensimmäinen alan oppikirja vuonna ilmestyi 2001. Nyt tästä kirjasta on saatu uudistettu painos. Noin puolet teksteistä on kokonaan uudelleen kirjoitettu ja puolet kirjoittajistakin on vaihtunut. Kirjoittajia on toimituskunta mukaan lukien 31, joista osa edustaa suomalaisen geriatrian kokenutta kaartia, osa on oman alueensa huippuja.

Pirkko Jäntti

Kulttuuri ja terveys

Ruotsissa investoitiin 15 miljoonaa kruunua viisi vuotta sitten tutkimusohjelmaan Kultur och Hälsa. Rahoituksen sai yhteensä yhdeksän hanketta. Niissä tutkittiin kulttuurin ja terveyden välistä suhdetta näkökulmista, jotka ovat tuttuja myös suomalaisesta keskustelusta. Kulttuuri samastetaan taidetuotteeseen, joka mahdollisesti vaikuttaa jollain toivotulla tavalla, ikään kuin hoito. Toisaalta kulttuuri on jotain, joka on jonkin "toisen", lähinnä maahanmuuttajan, kapsäkissä, kuten puhuttaessa "kulttuurisista hoitomuodoista", joihin omamme ei mitenkään kuulu. Kolmas määrittely pitää kulttuuria epätieteellisenä: "När bara den ovetenskapliga behandlingen hjälper".

Marja-Liisa Honkasalo

Hoitovirhe

Me pienet kirkasotsaiset kansakoululaiset lauloimme ateenalaisten laulua: "Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä nuorena kaadut, taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin!" Minä auoin suutani, en laulanut vaikka olinkin kiltti ja tunnollinen oppilas. Kukaan ei huomannut pientä kapinaani. Mielestäni nuorukaiselle ei kuolla kuulunut. Pelkäsin laulamalla myös sinetöiväni oman varhaisen poismenoni. Olen edelleen sitä mieltä, ettei lasten tai nuorten kuulu kuolla ei yhtään minkään hyväksi.

Heidi Mäkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030