Investoisitko terveyteen vai sairauteen?

Brittiläiset professorit Richard Wilkinson ja Kate Pickett ovat hahmotelleet "kaiken teorian" (the theory of everything) tuoreessa kirjassaan The Spirit Level. Teorian mukaan yhteiskunnassa vallitseva tulonjaon epätasa-arvo on yhteydessä lähes kaikkiin sosiaalisiin ongelmiin: lyhentyneeseen elinajanodotteeseen, suureen lapsikuolleisuuteen, väkivaltaisiin kuolemiin, rikollisuuteen, huumeiden käyttöön, mielenterveyden häiriöihin ja lihavuuteen.

Harri Vainio

Investoisitko terveyteen vai sairauteen?

Epätasa-arvo, köyhyys ja syrjäytyminen tulevat yhteiskunnalle ylettömän kalliiksi. Lääke olisi halpa ja helposti ulottuvillamme: sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Saako lääkäri sanoa yksityishenkilönä mitä vaan?

Ajankohtaisen kakkosen ”homoillan” jälkeinen keskustelu ja jälkipuinti ovat käyneet kovina.

Tehohoitotieto päivittyy nopeasti

Uudistettu Tehohoito-opas ilmestyi viime keväänä, edellisestä painoksesta olikin jo kulunut neljä vuotta. Se on lääketieteessä ja erityisesti tehohoidossa pitkä aika, hoidot ja laitteet kehittyvät huimaa vauhtia ja siksi oppaankin säännöllinen päivitys on erittäin tarpeen. Kirjan kirjoittajat ovat kokeneita tehohoitolääkäreitä sekä erikoislääkäreitä eri aloilta. Tämä korostaa hyvin sitä, että tehohoito on monitieteellistä yhteistyötä. Samalta aihealueelta ilmestyi tänä vuonna myös opas hoitajille, Teho- ja valvontahoitotyön opas.

Vilkaisuja:
Oma opas tehohoitotyöhön

Tehohoitotyö on vaativimpia hoitoalan töitä. Tähän mennessä ilmestynyt Tehohoito-opas on ehtinyt jo kolmanteen painokseensa, mutta nyt on saatu vastaava teos myös hoitoalan ammattilaisille. Kirjan jaottelu noudattaa samaa periaatetta kuin Tehohoito-opaskin, joten siihen perehtyneiden on helppo käyttää uutta teosta käytännön hoitotyössään. Kirjoittajat suosittelevat sitä myös alan opiskelijoille ja muille ammattiryhmille, jotka työskentelevät teho- ja valvontaosastoilla.

MP

Ensitietoa kivusta

Suomen Kipu ry on julkaissut ensimmäisen kroonisen kivun ensitieto-oppaan. Opas on syntynyt Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Kroonisen kivun koulutus ja opas -projektin (KroKKO) tuloksena. Opas on suunnattu ensisijaisesti kipupotilaille ja heidän läheisilleen sekä lisäksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattihenkilöille. Opaskirjan tavoitteena on helpottaa kroonisen kipuun sairastuneen henkilön ja hänen läheistensä sopeutumista elämään kivun kanssa ja avata ikkuna kroonisesta kivusta kärsivän henkilön elämään ja ajatuksiin.

Nora Hagelberg

Ihminen ja vakava sairaus

Aleksander Solzenitsyn teoksen inhimillisyys ja rehellisyys ovat vahvasti esillä sen humanismin rinnalla, jossa vakava sairaus etenee kohden päätöstä, ja ihminen on yksin valintojensa ja jäähyväisten kanssa. Solzenitsynin teos puhutteli minua ymmärtämään itseäni ja potilaitani enemmän.

Juha T. Laine

Kuunnelkaa!

Joku viisas, jonka nimeä en nyt saa päähäni, on sanonut ihmisellä olevan kaksi korvaa ja yhden suun sen vuoksi, että niitä käytettäisiin siinä suhteessa. Tällä hän on ilmeisesti tarkoittanut sitä, että ihmisen pitäisi olla kuuntelevana osapuolena kaksi kolmasosaa keskusteluun käytettävästä ajasta. Tuo viisas ei ole koskaan ottanut päivystysajalla vastaan persoonallisuushäiriöistä, joka haluaa sinuiitin hoidon lisäksi pohtia lääkärin kuullen kaikki elämänsä onnistumiset ja epäonnistumiset.

Antti J. Saari

Asian luonteesta johtuen

Potilaan ei pitäisi lääkäriin hakeutuessaan joutua pelkäämään terveydenhuollon henkilökunnan ilmoituksia poliisille.

Hepatiittiaikapommi tikittää jo

Näyttää siltä, että krooniset maksasairaudet ovat seuraavan lääkärisukupolven suurta työmaata.

Sillä sipuli

Miten eurooppalaiset ovat saaneet huijattua maailman uskomaan että sivistys on meiltä kotoisin? Kekkaloimme siirtomailla, suurmiehillä ja keksinnöillä, kun kehityksemme on itse asiassa ison askeleen muita jäljessä.

Terhi Heinäsmäki

Sillä sipuli

Miten eurooppalaiset ovat saaneet huijattua maailman uskomaan että sivistys on meiltä kotoisin? kysyy Terhi Heinäsmäki.

Miten elää sairauden kanssa?

Potilaan kokemukset omasta sairaudestaan ovat tärkeää luettavaa.

Paranee kuin viini vanhetessaan

Kyseessä on yli sadan vuoden ajan ilmestynyt perinteinen, hyvin arvostettu ja referoitu oppikirja tuoreena 1 385-sivuisena painoksena. Opus onkin saavuttanut makrosomisen sikiön koon (kirja painaa 4,3 kg).

Tapio Kurki

"Ketä kiinnostaa?"

Nuoruusikä "keksittiin" 1950-luvulla, ja sittemmin tuo jakso ihmiselämässä on tasaisesti kasvanut yhä pidemmäksi ja merkityksellisemmäksi lapsuuden lyhennyttyä ja monimutkaistuvan maailman lykättyä itsenäistymistä yhä pidemmälle. Vähitellen on alettu ymmärtää myös tuon ajan tärkeyttä ja erityisiä kehitystehtäviä.

Silja Kosola

Caravaggion jäljillä

Heinä-elokuun vaihteessa tusinan verran onnekkaita maalaustaiteen harrastajia sai tehdä aikamatkan 1600-luvun Italian taidemaalareiden työpajoihin, kun kuvataiteilija Antero Kahila ohjasi Oriveden opistossa kerrosmaalauskurssin vanhoilla menetelmillä.

Kaarina Kaltiala

Norsut ja kansainvälisyyden kurimuskierre

Kuunnellessani kansainvälisille vieraileville professoreille järjestettyä verkostointi- ja informaatiotilaisuutta, mieleeni pulpahti vanha vitsi eri kansallisuuksia edustavista henkilöistä tutkimassa norsua: saksalainen miettii, kuinka norsulla voisi teettää työtä, amerikkalainen miettii, paljonko siitä saisi myytäessä, ja suomalainen miettii, mitähän se ajattelee minusta.

Anu Wartiovaara

Liiton strategiatyö etenee

Lääkäriliiton asiantuntijaroolia halutaan vahvistaa uuden toimintamallin avulla.

Geenejä kuluttajille

Atlantin takana kaipaillaan jo lainsäädäntöä. Meilläkin voisi ainakin keskustelu viritä.

Tieteiden isä Aristoteles, Antiikin moniosaaja, osa II

Aristoteles asui Assoksessa kuningas Hermiaan vävypoikana kolme vuotta ja muutti sitten 40-vuotiaana läheiselle Lesboksen saarelle. Siellä Aristoteles teki paljon luonnontieteellistä havainnointia ja tutkimusta. Kolmasosa hänen säilyneestä tuotannostaan on näihin tutkimuksiin perustuvia biologian alan teoksia. Niissä Aristoteles pyrkii laajan aineiston pohjalta kokoamaan eläinlajeja koskevan systemaattisen luokittelujärjestelmän. Hänen tavoitteensa oli selvittää periaatteet, joilla elävät olennot jakautuvat lajeihin. Aristotelesta kutsutaan tieteiden isäksi sen vuoksi, että hän alkoi tutkia ja järjestellä tietoa tieteellisen systemaattisesti.