Paras kuvaus lääkepolitiikasta

Maamme terveydenhuoltojärjestelmästä on tullut muutamassa vuodessa aatteiden ja kehittämisajatusten kilpakenttä. Yhä useampi remonttimies ja -nainen ymmärtää taloudellisen niukkuuden puserruksen, ilahduttavan moni myös sen epätasa-arvoisuuden, jota monet korjausyritykset ovat yleensä vain pahentaneet. Sitä on saatu mitä on tilattu: sääli vain, että tilaaja ei ole aina ymmärtänyt ruokalistan tekstiä.

Martti Kekomäki

Jättipaketti päänsäryistä

Kirja on esipuheen mukaan tarkoitettu erityisesti käytännön lääkäreille, ei neurologeille eikä "päänsärkylääkäreille". Päänsärky on tavallinen oire, tuttu lähes jokaiselle jossakin elämän vaiheessa. Ei voi ajatella, että jokainen päänsärkyä poteva hakeutuisi erikoislääkärille. Päänsäryt ovat alidiagnostisoituja, alitutkittuja ja alihoidettuja. Perustelu pitää paikkansa Suomessakin. Silti kirja 760-sivuisena on jättimäinen tietopaketti yhden, vaikkakin hyvin yleisen oireen ympärillä.

Hannele Havanka

Lännen vastapäätä on itä

Kulttuurien välinen kohtaaminen on ollut keskeinen keskustelun aihe 2000-luvulla, eivätkä lääkäritkään ole päässeet sitä karkuun. Tällä keskustelulla on pitkät juuret, jotka jäävät usein piiloon. Edward Saidin alun perin vuonna 1978 julkaistu Orientalismi käsittelee näitä juuria haastaen samalla yksiselitteisen vastakkainasettelun "lännen" ja "idän" välillä.

Janne Kurki

Värien ja valon voimaa Gallen-Kallelan huippukaudelta

Lääkäriliiton omistama Akseli Gallen-Kallelan taulu Äiti sairaan lapsen vuoteen ääressä on mukana taiteilijan tuotantoa esittävässä suurnäyttelyssä Helsingin kaupungin taidemuseossa.

Ulla Toikkanen

Määrää laadun kustannuksella

Mikä on se, mitä toinen osapuoli haluaa koko ajan lisää ja toinen panostaisi mieluummin laatuun? Ei, se ei ole se toinen kuuluisa aihe mitä ehkä luulitte. Kyse on lääkäreiden määrän lisäämisestä ja siitä käydystä keskustelusta, jota olen mielenkiinnolla seurannut, nyt kun toisaalta on vielä konkreettinen kosketus opetukseen ja toisaalta toinen jalka jo työelämässä. Keskustelu näyttäytyy lähinnä asemasotana: poliitikot (ja kansa) haluavat lisää lääkäreitä ja lääkärit ja heidän etujärjestönsä vastustavat (itsekkäästi). Pitäisi kuitenkin olla valmis keskustelemaan myös tarpeesta, resursseista ja ratkaisukeinoista. Tekeekö määrä autuaaksi?

Maria Heliste

Onnellinen perhekuva

Kaikki 30 vuotta sitten kurssillamme lääketieteen tai hammaslääketieteen opinnot aloittaneet oli kutsuttu, noin kolmannes oli tullut. Monet olivat muuttuneet hämmästyttävän vähän. Professorit, dosentit, ylilääkärit ja ammattitaidostaan ylpeät yleislääkärit olivat samoja opiskeluaikaisia kavereita, jotka silloin olin tuntenut. Jotkut pojat - sillä kurssikaverit pysyvät ikuisesti poikina ja tyttöinä - olivat menettäneet tukkansa, mutta monen tytön hiukset olivat samalla tavalla kuin ennenkin.

Pertti Saloheimo

Asenne kohdallaan?

Viime päivinä on kannettu huolta siitä, että valelääkärit pilaavat oikeiden lääkärien maineen. Lääkärien verkkopäiväkirjoja lukiessa alkaa pelottaa, että me teemme sen ihan itse.

Skitsofrenian neurokognitiivinen kuntoutus kannattaa

Neurokognitiolla tarkoitetaan mielen toimintoja, joiden avulla ihminen ymmärtää ja käsittelee ympäröivästä maailmasta saamaansa tietoa. Sen osa-alueita ovat esimerkiksi muisti, havaitseminen, oppiminen ja ongelmanratkaisu. Sosiaalinen kognitio on ryhmä taitoja, joita tarvitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Näitä ovat mm. tunteiden tunnistaminen ja muiden ihmisten motivaatioiden ja ajatusten ymmärtäminen. Kliinisesti merkittävät neurokognitiiviset puutosoireet kuuluvat skitsofrenian ydinoireisiin. Lähes kaikilta skitsofreniaa sairastavilta niitä löytyy ainakin yhdeltä ja 75 %:lta kahdelta neurokognition osa-alueelta.

Eila Sailas

Kuvataide ja psykoterapia - kaksi suurta voimaa

Teos on monipuolinen artikkelikokoelma, joka täydentää taideterapian ja taidepsykoterapian alan muuten vähälukuista kirjallisuutta. Kirjasta yksi kolmannes käsittelee taideterapian ja taidepsykoterapian historiaa sekä taustateorioita ja kaksi kolmasosaa koostuu teoreettisista ja menetelmällisistä lähestymistavoista sekä tapausselostuksista. Kokonaisuus vastaa psykoterapeuttikoulutusten opintojen rakennetta.

Maire Keinänen

Kuoleva taiteilija katsoo lähelle

Vakavan sairastumisen tyly viesti on, että kuolema on totta. Myös minä olen kuolevainen. Kuolema rajaa elämän, tekee tästä hetkestä merkityksellisen ja ainutkertaisen. Eläminen ei ala tuolla, se on tässä. Sairaus tekee lähelle katsomisesta ihmeen, odottamattoman elämyksen. Luontokokemukset korostuvat, elämän ydin kiteytyy rakastamiseen ja anteeksiantoon. Pelkkä istuminen ja ihmetteleminen nousevat keskeisiksi kokemuksiksi ihmisenä olemisessa.

Kaija Saarelma

Kyynisen piittaamaton järjestelmä järkytti opiskelijaa

Luin Jersildin tukholmalaisesta suursairaalasta kertovan romaanin opiskeluaikanani; se siis muutti minua lääkärinä ennen kuin lääkäri olinkaan. Prekliinisessä vaiheessa kuva ammatista ja tulevasta työyhteisöstä oli vielä ihanteellinen. Epäuskoisena seurasin tarinan avuttoman potilaan ajelehtimista kyynisen piittaamattomassa järjestelmässä, jossa toimivat eivät enää ymmärrä toistensa kieltä, yrittävät päästä mahdollisimman vähällä, etsivät puhtaasti omaa etuaan ja korruptoituvat avoimesti. Vertauskuva Baabelin torniin tuntuu oikealta myös ihmiskunnan tuhoon tuomittuna yrityksenä tavoittaa ikuinen elämä omin voimin, terveydenhuoltoa toimimattomuuteen asti paisuttamalla.

Kaisa Laine

Mikä kirja muutti sinua lääkärinä?

Palstalle kaivataan lyhyitä luonnehdintoja teoksista, jotka ovat erityisellä tavalla puhutelleet lääkäreitä. Onko sinulla mielessä jokin tällainen kirja? Kerro muutamalla virkkeellä (korkeintaan 800 merkkiä) mieleesi jäänyt ydinajatus kirjasta. Selittelyt tai perustelut eivät ole tarpeen, ei myöskään koko teoksen esittely.

Monikykyisten kantasolujen haasteisiin vastataan vauhdilla

Ensimmäiset monikykyiset ihmisalkion kantasolulinjat johdettiin 13 vuotta sitten. Tänä lyhyenä aikana kehitys on ollut valtava. Aivan uuden lääketieteellisen hoidon kehittäminen vie yleensä vuosikymmeniä. Aikuisen kantasoluja on käytetty yli 40 vuotta. Veren kantasolut ovat tänä aikana osoittaneet kykynsä, mutta muiden kudosperäisten solujen terapiat ovat vasta juuri tulossa yleiseen käyttöön. Kantasoluhoitojen lupauksia on myös käytetty perusteettomasti.

Outi Hovatta

Määräkö voittaa taas?

Opettajien määrän väheneminen ei välttämättä ole lopunajan enne.

Valesuomalainen

Joku varmaan ihan kohta huomaisi että Essi Luihu oli valesuomalainen. Sellaiseksi tuli kun vietti vuosia vieraissa väkimassoissa.

Lääkäripäivien taidenäyttely 2011

Lääkäripäivien taidenäyttelyyn tarjottiin tänä vuonna 119 teosta. Jurytyksen jälkeen näyttelyssä oli mukana 82 työtä 37 tekijältä. Näyttelyyn tarjottiin grafiikkaa, valokuvia, maalauksia, piirustuksia sekä yksi veistos. Ensi vuonna toivon mukaan myös veistosten tekijät uskaltautuvat tarjoamaan enemmän teoksiaan näyttelyyn. Avoimen näyttelyn lisäksi tilassa oli myös Sinisen Saimaan Taideinstituutin kesäisillä akvarellimaalaus- ja digikuvauskurssilla tehtyjä töitä.

Katja Antonoff

Valesuomalainen

Viisi vuotta ulkomailla asunut Essi Luihu pääsi käymään kotimaassa ruskan ja roudan välissä. Tulomatkalla Finnairin koneessa lentoemäntä puhutteli häntä vuoroin suomeksi, vuoroin englanniksi riippuen siitä lukiko hän Ilta-Sanomia vai Hindustan Timesia.

Terhi Heinäsmäki

Terveyserojen kasvu karkaa päättäjiltä

Terveys- ja kuolleisuuserojen raju kasvu antaa vakavaa ajateltavaa sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille että poliitikoille ja päättäjille.

Uskottava johtaja kantaa vastuun

Oikeita johtajia tarvitaan erityisesti kriisiaikoina, jolloin joukkoja ei saada mukaan lupaamalla lisää palkkaa tai muita etuuksia.

Humoraalipatologian perusteet

Humoraalipatologia perustuu ajatukselle, että elävän organismin toimintaa säätelevät neljä ruumiinnestettä, jotka ovat (keltainen) sappi, veri, lima ja musta sappi. Sairaudet johtuvat siitä, että nuo neljä ruumiinnestettä eivät ole tasapainossa. Ruumiinnesteoppi oli länsimaisessa lääketieteessä hyvin suosittu Hippokrateen ajoista (400-370 eaa.) 1800-luvulle saakka. Opin avulla oli helppo selittää sairaudet aikana, jolloin lääkärillä ei ollut käytettävissä juuri muita apuvälineitä kuin aistit, muisti ja järki. Aikoinaan oppi perustui vankalle tieteelliselle pohjalle. Humoraalipatologia käyköön opetuksena siitä, miten tieteellisessä teorianmuodostuksessakin voidaan joskus mennä pahasti metsään, vaikka teoria olisi kuinka elegantti ja uskottava.