Tietääkö potilas itse paremmin?
Väestötutkimuksissa osallistujia pyydetään usein arvioimaan yleistä terveydentilaansa viisiluokkaisella asteikolla erittäin hyvästä huonoon. Alun perin kysymystä käytettiin sosiaalitieteessä, kun lääkärintutkimuksiin ei ole ollut varaa mutta jotakin haluttiin terveydestäkin tietää. Neljännesvuosisata sitten alkoi näyttää siltä, että tämä itse arvioiduksi terveydeksi tai koetuksi terveydeksi nimetty mittari on vahva kuolleisuuden ennustaja, ja silloin kiinnostuivat myös epidemiologit ja lääketieteilijät. Tulos on sittemmin toistettu sadoissa tutkimuksissa: ne, jotka arvioivat terveytensä erittäin hyväksi elävät keskimäärin pidempään kuin ne, jotka pitävät terveyttään melko hyvänä; he taas elävät pidempään kuin ne, jotka arvioivat terveytensä keskinkertaiseksi, ja niin edelleen. Erot ovat säännönmukaisia ja portaittaisia.
