Painon vaalijat

Valtiovalta on ihan syystä huolestunut kansalaisten lisääntyneestä ylipainosta. Ylipainon seuraukset kuormittavat köyhän maamme vähävaraista terveydenhuoltoa.

Heidi Mäkinen

Mikä nimeksi sikainfluenssalle?

Nimeksi on tarjottu perinteikkäästi ”meksikolaista”, mutta pitääkö yksi kansa leimata ilkeän viruksen vuoksi, kysyy Ulla Järvi.

YLE- vai terveysvero?

Ylelle saatiin oma vero, mutta ei vieläkään terveydenhuollon rahoitukseen, kummastelee Timo Kaukonen.

Tuhatvuotinen elämä nyt?

Brittiläinen biogerontologi Aubrey de Grey väittää, että ihminen voi elää tuhat vuotta ja että joku nykyinen kuusikymppinen luultavasti jo elääkin. Vanhuuteen kuoleminen on hänen mielestään kokonaan torjuttavissa. De Greyn SENS-ohjelma (Stategies for Engineered Negligible Senescence) on aiheuttanut kuhinaa sekä tutkijoiden että rahoittajien parissa. Jotkut vanhenemisbiologit pitävät häntä huijarina, jonka puheet vaarantavat vakavan tutkimusalan maineen. Monet pelkäävät, että hänen näyttävät lupauksensa houkuttelevat poliitikkoja suuntaamaan tutkimusrahoitusta pois vähäeleisemmästä perustutkimuksesta.

Marja Jylhä

Hallitus ei keskustele

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän poliittinen ura jättää merkittävän jäljen valtionhallintoon. Lääkelaitoksen osalta jälki on ruhje, joka koettelee virkamieskunnan luottamusta valtioon työnantajana, kirjoittaa Suomen Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen.

Perspektiivin tärkeys

Kiireinen työhönsä sidottu ihminen tarvitsee henkisen ja ruumiillisen terveytensä vuoksi ajoittaista yksinäisyyttä ja työstä irrottautumista. Akut on ladattava. Nykyään monet eivät voi viettää edes lepopäivää ilman sähköpostia ja sen mukana tulevia töitä. On huono omatunto, ellei avaa meiliä sunnuntaina. Se on absurdia. Ei elämän tällaista pitänyt olla. Lääkärin ja tutkijan töissä tähän on kuitenkin tultu. Mutta sekä omaisten että oman itsen vuoksi on myös osattava hypätä ajoittain ulos pyörästä.

Outi Hovatta

Ruoka-allergian hoitoon tarvitaan selkeitä pelisääntöjä

Yliopistolliseen sairaalaan tuli äskettäin hoitoon lähes 3-vuotias lapsi, joka lastenlääkärin valvomasta ruoka-allergian hoidosta huolimatta oli lopulta syönyt pelkkää maidon erityisvastiketta ja oli vaikeassa aliravitsemustilassa, kirjoittaa Mika Mäkelä.

Hyvän vihollisen vahdinvaihto I
Väistyykö hyvä vihollinen?

Äkillinen päihtymystila, päihteiden haitallinen käyttö, riippuvuusoireyhtymä ja vieroitusoireet on määritelty sairaudeksi. Rikosoikeutta ei yleensä katsota voitavan käyttää tapauksissa, joissa ihminen vahingoittaa vain omaa terveyttään. Silti tiettyjen päihteiden käyttö on Suomessa rikos. Tämä on kansallista politiikkaa, joka on kytketty YK:n sotaan huumausaineita vastaan.

Veronica Pimenoff

Raha on huono ratkaisija

Lääkärin työssä inhimilliset tarpeet ja talouden ehdot törmäävät toisiinsa päivittäin. Lääkäri joutuu usein etsimään keinoja sovittaa yhteen yhteiskunnan asettamat rajat ja yksilön elämän edellytykset. Tämän ankarampia päätöksiä ei ihminen joudu tekemään, kirjoittaa Suomen Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen.

Yksi meistä, yksi teistä

Olen töissä Ruotsissa, ja olen siis yksi yli puolesta miljoonasta suomalaisesta maahanmuuttajasta. Suomalaisia on vuosien saatossa muuttanut Ruotsiin enemmän kuin miljoona, jos laskee mukaan 1600-lopun muutot suomalaismetsiin Värmlantiin ja muuttoaallot, jotka seurasivat toisiaan pitkin aikavälein 1800-luvun lopulla, 1930-luvulla ja 1960-luvulta alkaen. Suomalainen maahanmuuttaja ei ole aivan samankaltainen kuin muut maahanmuuttajat - näin ajattelevat monet ruotsalaiset. Palkkaneuvotteluissa esimieheni sanoi minulle, etten ole maahanmuuttaja, vaan "du är ju en av oss". Hän tarkoitti koloniaalista yhteistä historiaamme. Suomalainen Ruotsissa on tavallaan kuin intialainen tai eteläafrikkalainen valkoinen Englannissa. Samaan seikkaan on kiinnittänyt huomiota bosnialaissyntyinen jatko-opiskelijani, jonka mielestä suomalaisiin suhtaudutaan maahanmuuttajina eri tavoin kuin muihin, "oikeisiin maahanmuuttajiin", kuten hän sanoi. "Oikeita" ja "meitä" on Ruotsissa joka tapauksessa yhteensä yli viidennes väestöstä.

Marja-Liisa Honkasalo

Tietojärjestelmäkehitystä tukiprosessien ehdoilla

Lääkärien panos vaatimusmäärittelyissä ja ohjelmakehityksessä on ollut liian vähäinen, kirjoittaa terveyskeskuslääkäri ja uusi Suomen Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Mikko Nenonen.

Onko elämää ilman kriisiterapiaa?

"Kauniaisten asema paloi - asukkaat saivat kriisiterapiaa", oli lehtikirjoituksen otsikko. "Onpa sarkastinen toimittaja", ajattelin, mutta ilmeni, että kyseessä ei ollutkaan ironia, vaan uutinen.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Onko elämää ilman kriisiterapiaa?

En vastusta kriisiterapiaa, vaan esitän, että sen tulisi pohjata tieteelliseen näyttöön, jonka perusteella ratkaistaisiin, milloin ja kenelle, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.

Kymmenen pisteen johtaja

- Erityisen suuressa vaarassa ajautua huonoiksi johtajiksi ovat aina olleet erinomaiset asiantuntijat, joille ei ole ollut tarjolla muuta tapaa edetä uralla kuin ottaa vastaan esimiestehtäviä, kirjoittaa Hannu Ollikainen.

Toimintaa, ei vain rakenteita - terveisiä THL:stä

Kun Toimiva terveyskeskus -ohjelmaa nyt yhdessä aletaan toteuttaa, pitää viestintä ottaa paremmin fokukseen, kirjoittavat Minna Kaila ja Markku Pekurinen THL:sta.

Alussa oli eläin

Tänään aion olla elukka. Huvittaa unohtaa ihmisten venkoilut. Mieluummin mullassa makaamista ja munimista kuin jakkupukuja ja tunnuslukuja.

Terhi Heinäsmäki

Kuntien rekrytointi uinuu usein ruususen unta

Enää ei riitä se, että odotetaan työntekijöiden puheluita tai käyntejä tekemättä itse mitään, kirjoittaa Olli Lappalainen.

Mikä uudistus? Häh?

Onkos ihan kivaa, jos kunnassa on kiva terveyskeskus, mutta kukaan ei tiedä siitä mitään? kysyy Ulla Järvi.

Menneisyyden torjunta - voittoko?

On opetettu, että Suomen jatkosota oli erillissota. Omaa sotaa on pidetty puhtaana ja väitetty, ettei Saksan muualla itärintamalla käyttämiä raakoja menetelmiä tuotu Suomeen.

Veronica Pimenoff

Lisää tavoitteellisuutta lainsäädäntöohjaukseen

Toteutuessaan terveydenhuoltolakiehdotus ei vielä takaa toimintojen järkevää keskittämistä, kirjoittaa HUS:n johtajaylilääkäri Juha Tuominen.