Tykit

Luin lehdestä, että Suomella on enemmän tykkejä kuin millään muulla läntisen Euroopan maalla. Tämä sai minut muistelemaan isääni, joka suoritti varusmiespalvelunsa ilmatorjuntatykistössä. Vanhassa valokuvassa hän istuu nuorena, hymyilevänä ja ilman paitaa solakan tykin kupeessa olevassa satulassa. Kun hän teki kuolemaa, soitin usein sairaalaan ja puhuin häntä hoitavan lääkärin kanssa. "Miehen punasolumäärä on kovin alhainen", lääkäri raportoi. Myöhemmin hän sanoi: "Mies saa nyt happea".

Kari Enqvist

Lautanen Guatemalan verta

Santiago de Chilen komean barokkisen katedraalin edessä on mahtava väentungos. Sen keskellä maassa makaa jalaton ja kädetön mies. Hän on vatsallaan ja torso näyttää ikään kuin keinuvan akrobaattisessa asennossaan. Suun edessä olevassa avoimessa sikarilaatikossa on muutama kolikko. Mies on työssään, kerjuulla. Pulurikkaalla Bogotan Plaza de Bolivar -aukiolla istuu vanha intiaaninainen, joka pussittaa maissinjyviä myytäväksi. Hän avaa pitkulaisen pussin puhaltamalla ilmaa ja kaataa siihen kämmensyrjällään kourallisen maissia. Suljettuaan pussin nainen kiinnittää sen vyötäisillään olevaan nyöriin. Prosessin aikana daami hätistelee lippalakillaan pois ahneita puluja, jotka koettavat päästä käsiksi pusseihin.

Laura Kolbe

Agricola ei olekaan tylsä!

Vaikka olen kiinnostunut historiasta, Mikael Agricola on aina vaikuttanut tylsältä. Mieleen tulee kuva totisesta miehestä neliskanttisessa hatussaan ja kummallinen lause "Kylle se cwle Somen kielen. Ioca ymmerdä caiken mielen". Sitten sattui käteen Simo Heinisen tuore kirja Mikael Agricola. Elämä ja teokset. Kuivakkaasta "suomen kirjakielen perustajasta" aukeni äkkiä eurooppalainen intellektuelli, monialainen kosmopoliitti, tieteen popularisoija ja kansanvalistaja, kerta kaikkiaan mies, joka olisi tähti missä tahansa nyky-yliopistossa, Levengoodin keskusteluohjelmassa ja iltapäivälehdissä. Nykyaikainen siihen saakka, että narisee jatkuvasti esivallalle heikosta rahatilanteestaan.

Marja Jylhä

Saavutettavissa oleva hedelmöityshoito?

Tahaton lapsettomuus on vaikea asia kaikille, joita se kohtaa. Se on sitä kehittyneissä maissa, joissa parit voivat päästä tutkimuksiin ja hoitoon. Mahdollisuus hedelmöityshoitoihin on ainakin niillä, joilla on varaa maksaa yksityissektorin hoidoista. Pohjoismaissa tilanne on kohtalaisen hyvä, sillä valtaosa pareista saa hoitoa julkiselta terveydenhuollolta, tosin rajoitetusti. Koeputkihedelmöityksessä julkisin varoin maksettujen hoitokertojen määrä vaihtelee kahdesta neljään, mutta hoitoa rajoitetaan pitkin jonoin ja ikärajoituksin. Yksityissektori tarjoaa hoitoa niille, joilla on varaa maksaa. Suomessa tilanne on parempi kuin monessa muussa maassa, sillä hoidot kuuluvat sairausvakuutuksen piiriin, tosin tietyin rajoituksin.

Outi Hovatta

Kustannustehokas koulu

Eräs työhönsä paneutunut opettaja totesi: "Kunpa poliitikot ja päättäjät eivät olisi koskaan kuulleet PISA-tutkimuksesta. Silloin voisi riittää rahaa koululaitoksen parantamiseen. Maailman paras koulu sen sijaan ei tarvitse huolenpitoa". - "Maailman paras koulu" ei ole jumalten lahja suomalaisille, vaan se on mietittyjen toimenpiteiden tulos. Se voidaan hävittää huomattavasti nopeammin kuin mitä vei sen rakentaminen.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030