Hyvä elämä ja sisältäpäin kuoleminen

Itsemurhat ovat suomalaisia aina puhuttava aihe. Viimeksi alkukesästä Suomussalmen nuorten miesten tapaukset keskusteluttivat useaan otteeseen. Ja niin kuin usein aikaisemminkin, syrjäseudun elämää ja rajua alkoholinkäyttöä mietittiin pääsyyllisinä. Ja sitä, että nuoret miehet Suomessa vain ovat sellaisia, väkivaltaisia luonteeltaan.

Marja-Liisa Honkasalo

Yliopiston kolmas tehtävä

Osmo Soininvaara ilmaisi toukokuussa Suomen Kuvalehdessä ihmetyksensä siitä, että yhteiskunnallista päätöksentekoa ei sosiaalialalla ohjaa tutkimus, vaan mielipiteet riittävät päätöksenteon pohjaksi. Tähän ihmetykseen voi yhtyä ja kysyä, miksi psykologisella tutkimustiedolla ylipäätään on niin vähän käyttöä ihmisen kasvuun ja kehityksen vaikuttavissa yhteiskunnallisissa ratkaisuissa.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Onko ihmisarvo laskussa terveydenhuollon tehopörssissä?

Rintasyöpäpotilaat saivat pitää puseron päällään lääkärin eteen tullessaan vasta, kun kollega itse sairastuttuaan oli joutunut samaan tilanteeseen, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Namibian vuodenajat

Aamulla ennen töihin lähtöä vedän päälle pitkät kalsarit ja toppatakin. Hanskat käteen ja namibialainen päivä voi alkaa.

Terhi Heinäsmäki

Namibian vuodenajat

Kun Namibian suurimman sairaalan leikkaussalista meni sähköt kesken leikkauksen ja kirurgi heitti sen johdosta hanskat naulaan, päitä putoili terveysministeriön johdossa. Terveydenhuolto on muutoksen etunenässä, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.

Voiko olla mielipiteitä ilman keskustelua?

Nykyään puhumme avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä enemmän kuin aikaisemmin. Siitä puhe mistä puute? Liittyessämme Euroopan unioniin eräs tärkeä tavoitteemme oli lisätä unionin avoimuutta ja vähentää sen turhaa salailua ja byrokratiaa. Jakob Söderman teki EU:n ensimmäisenä oikeusasiamiehenä hyvää työtä hallintokoneiston peittelyn ja salamyhkäisyyden vähentämiseksi, jotta kansalaisten mahdollisuudet saada tietoja ja ymmärtää heitä koskevia asioita helpottuisi. Kansalaisläheisyyttä ja avoimuutta tarvitaankin, jotta ihmiset voisivat kokea unionin asiat omikseen, tärkeiksi ja heitä koskeviksi.

Claes Andersson

Viinavero ylös ruokavero alas

Suomalainen alkoholipolitiikka on yhtä seilaavaa kuin humalaisen toikkarointi Tallinnan laivalla, kirjoittaa Ulla Järvi.

Työniloa!

Lapsena hankin kouluvuoden aluksi uuden koululaukun ja penaalin. Kesäloman jälkeen oli mukava palata kouluun. Luokkatovereita oli ehtinyt lomalla jo kaivata, eikä uusien asioiden oppiminen tuntunut raskaalta vaan kiinnostavalta. Aikuisenakin olisi hyvä palata kesäloman jälkeen levänneenä ja innostuneena töihin. Töissä pitää lisäksi viihtyä paljon pidempään kuin koulussa. Voimia pitää löytää yli 40 vuoden työuraan. Jaksaminen on muutakin kuin burn outin estämistä. Töistä pitää mielestäni saada iloa, edes välillä.

Minerva Krohn

Työniloa!

Elämäänsä ei voi kuluttaa viikonloppuja, lomia ja eläkettä odottaessa, pohtii Minerva Krohn.

Potilaan ajan arvo

Poikani sai eräänä aamuna niin ankaran verenvuodon nenäänsä, että vuotava suoni piti polttaa umpeen. Saatoin hänet paikalliselle terveysasemalle, josta hänet lähetettiin operaatiota varten HYKS:iin. Hän tuli ammattitaidolla hoidetun nenän kanssa kotiin yhdentoista tunnin kuluttua. Hoidon laadussa ei ole moitteen sanaa, mutta olisi se nopeamminkin voinut käydä. Terveydenhuollon ammattilaisen käsittelyssä hän oli noin 30 minuuttia. Muu aika kului odottamiseen hoidon eri vaiheissa.

Osmo Soininvaara

Kuka maksaa sairauden?

Valtion osuus terveydenhuollon menoista on kasvanut samalla, kun kuntien ja kotitalouksien osuudet ovat kutistuneet. Olennaisia kysymyksiä on kuitenkin paljon, kirjoittaa Ulla Järvi.

Pois pääradalta

Henkinen keski-ikä koittaa myöhään syksyllä. Se on saapunut, kun ensi kertaa eläissään ottaa pohjalliset kuivumaan. Sen jälkeen tuo nuorison pilkkaama toimenpide tuntuu sekä turvalliselta että järkevältä. Oikein ihmettelee, miten se on aiemmin tullut laiminlyödyksi. Sisäinen ääni muistuttaa ihmisen hauraudesta. Kaikkivoipaisuuden aika on ohitse.

Kari Enqvist

Hys, hys -kesä

Terveydenhuollon avoimuus on kulkemassa aivan toiseen suuntaan kuin suomalaisten poliittinen päätöksenteko, kirjoittaa Ulla Järvi.

Jäähyväiset kirjeille

Vuorokausirytmini on mennyt uusiksi, kuten varmasti monen muunkin. Kun käytettävissä on vain 24 tuntia, nipistän aikaa sieltä, missä sitä eniten on. Yöllä on mukava hoitaa sähköpostia, vastailla rauhassa kirjeisiin. Pimeän sylissä sopii harjoittaa sähköistä kommunikaatiota maailman eri puolilla olevien ystävien ja kollegoiden kanssa. On hiljaista ja rauhallista sähköpostien suhahdella maapallomme ympäri. Ilahduttavaa, kun tuttu Hongkongista vastaa saman tien. Universum tuntuu pienentyneeltä ja kaikki on lähellä.

Laura Kolbe

Jäähyväiset kirjeille

Joudumme todistamaan rakkaan ystävän, käsinkirjoitetun kirjeen, kuoleman. Mitä jää ajastamme jälkeen dokumentoimaan ajatteluamme? Näin pohtii Laura Kolbe.

Lovessa

Mitä lääkärien rakkauselämälle kuuluu? Onko se yhtä vilkasta kuin lääkärisarjat antavat ymmärtää ja uskaltaako siitä puhua? Näin pohtii päätoimittaja Päivi Hietanen.

Vanhuus ja kirkko, arvot ja teot

Nuorena radikaalina, neljännesvuosisata sitten, erosin kirkosta. Kirkko tuntui edustavan taantumusta ja suvaitsemattomuutta eikä sillä näyttänyt olevan mitään annettavaa paremmalle maailmalle. Sen jälkeen maailma ja kirkko ovat muuttuneet, ja enköhän minäkin. Kirkko näyttäytyy nyt yhtenä harvoista toimijoista, jotka osaavat ja uskaltavat puolustaa heikkojen ihmisten kilpailukyvystä riippumatonta ihmisoikeutta. Vielä en ole liittynyt takaisin, mutta toukokuun lopussa olin Turussa Kirkkopäivillä. Siellä julkistettiin Kirkon Sosiaalifoorumin kannanotto "Vanhuus marginaalissa" keskustelutilaisuudessa, jossa mukana olivat muiden muassa Suvi-Anne Siimes ja Björn Wahlroos. Kirkon Sosiaalifoorumi kertoo olevansa itsenäinen ja riippumaton, kirkolliselta arvopohjalta toimiva vaikuttaja. Kaksi vuotta sitten se julkaisi kannanoton "Samassa veneessä - suomalaisen hyvinvointimallin moraalinen perustelu".

Marja Jylhä

Tietämättömyys on voimaa!

Sisätautilääkärit inhoavat toisiaan, kirurgit vihaavat toisiaan ja psykiatrit ymmärtävät toisiaan. Se, että tilannetta voidaan hymyssä suin näinkin kuvailla, kertoo kuitenkin pohjimmaltaan siitä hyvää. Vaikka näkemyseroja, ristiriitoja ja kilpailua kuuluu myös lääketieteen maailmaan, mahtuvat kiistakumppanit useimmiten edelleen samaan pöytään jatkamaan oppinutta keskustelua ja yleensä tavatessaan tervehtivät toisiaan jokseenkin ystävällisesti, elleivät peräti ilahtuen.

Hannu Lauerma

Tietämättömyys on voimaa!

Sisätautilääkärit inhoavat toisiaan, kirurgit vihaavat toisiaan ja psykiatrit ymmärtävät toisiaan. Vaikka lääketieteen maailmaan kuuluu ristiriitoja, mahtuvat kiistakumppanit useimmiten samaan pöytään, kirjoittaa Hannu Lauerma.

Paljonko vai kuka?

Olohuoneen sohvassa tulee miettineeksi kaikenlaista. Kuten oppositiopuolueen Päivi Räsäsen taannoista puhetta. Taas satoi politiikan taivaalta vanhoja ämmiä äkeet selässä - ja lotisevat vaipat jalassa. Olisi kyllä kohteliaampaa puhua pikkuhousun suojista. Jos mainoksiin on uskomista, ne ovat uskomattoman imukykyisiä.

Harriet Finne-Soveri