Uusvanhana eduskuntaan

Minut valittiin eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä Vasemmistoliiton listalta 9 346 äänellä. Olen tietenkin iloinen valinnastani. Koko vasemmistolle vaalit olivat kuitenkin paha takaisku, lähes katastrofi. Näin heikoilla vasemmisto ei ole sotiemme jälkeen ollut kertaakaan - alle kolmannes kansanedustajista edustaa nyt vasemmistoa. Näyttäkööt porvarit nyt mihin pystyvät ja miten vaalien alla annetut lupaukset mm. hoito- ja hoivahenkilökunnan palkankorotuksista ja lisäviroista toteutetaan!

Claes Andersson

Hedelmöityshoitolaki saatu - mikä muuttuu?

Maahamme on saatu hedelmöityshoitolaki, joka astuu voimaan syyskuussa 2007. Se on pääosin nykyisen hoitokäytännön mukainen, mutta asiat myös muuttuvat. Hoitojen antaminen tulee luvanvaraiseksi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) antaa luvat ja valvoo toimintaa. Tämä on varmasti hyvä. Toivotaan, ettei asia aiheuta kohtuutonta byrokratiaa. Hedelmöityshoidot ovat aina herättäneet voimakkaita tunteita, ja hoitoja on haluttu kenties pelkojen torjumiseksi kontrolloida. Tämä siis toteutuu. Lupaa perusteltiin myös sukusolujen lahjoittajien rekisteröinnin tarpeella.

Outi Hovatta

Harmaan aineen henkinen elämä

Kun Matti Vanhanen muodostaa hallitusta, Viron kansa kieriskelee naurusta. Koska viron kielessä hallitus tarkoittaa hometta, tulkin ammattitaidosta riippuu, kaipaako Vanhasen imago piristystä. Kielen finessien ymmärrys, painotusten, sanomatta jättämisten oikeintulkinta voi olla välttämätöntä viestin perillemenoon, ja siinä taidossa erottuu tulkkien aateli. Voi olla, että vierasta kieltä ei koskaan voi omaksua äidinkielen veroisesti, sillä kieli sitoutuu henkilöhistoriaan ja ympäröivään kulttuuriin. Asuimme kolme vuotta Kanadassa, ja palattuamme Suomeen äidinkielen itsestäänselvyys konkretisoitui: kuulin ja ymmärsin liiankin hyvin, jopa tahtomattani, ohikulkijoiden keskustelut, samalla puhuen lapselleni ja kuullen naapurin ikkunasta Eppu Normaalin kappaletta, jonka sanat olivat tutut. Vaikka englanti on minulle luontevaa jopa ajattelun kielenä, veisi vuosikymmeniä päästä edes lähelle äidinkielen tasoa. Tästä johtopäätöksenä on: paraskin tulkki tekee joskus virheitä.

Anu Wartiovaara

Seuraa Johtajaa

Irrationaalisiin uskomuksiin nojautuminen ja toimiminen ryhmän tavoitteiden edellyttämällä tavalla ovat ihmiselle ominaisia. Sekä kokeellinen psykologia että naturalistinen käyttäytymisen havainnointi tukevat käsitystä, jonka mukaan yksilöllinen harkinta ja vastuun kantaminen väistyvät varsin helposti. Milgramin tottelevaisuuskokeissa 1960-luvulla koehenkilön piti antaa sähköiskuja toiselle koehenkilölle aina, kun tämä teki virheen oppimistehtävässä. Uudesta virheestä seurasi entistä kovempi isku. Koetta perusteltiin väittämällä tutkimuskohteeksi rankaisemisen vaikutusta oppimiseen. Tosiasiassa tutkittiin, tottelivatko koehenkilöt kokeenjohtajan määräyksiä silloinkin, kun uhri sähköiskun saatuaan huusi tuskaisesti ja pyysi, että koe keskeytettäisiin. Näytellyt kipu- ja pelkoreaktiot ja jopa viittaukset kuolemanvaaraan merkitsivät useimmille koehenkilöille vähemmän kuin käsky jatkaa. Myös esimerkiksi tutkimukset sosiaalistumisesta siviiliväestöön kohdistuviin teloitus- ja hävitystehtäviin varsin valikoitumattomassa saksalaisessa reservipoliisipataljoonassa toisessa maailmansodassa antavat pessimistisen kuvan. Ryhmäpaineen vallitessa useimmat taustaltaan aivan tavalliset ihmiset näyttävät primitivisoituvan hyvin helposti.

Hannu Lauerma

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030