Työn ja perheen yhteensovittaminen - tasa-arvokysymyskö?

Aihe on laaja ja sitä voi lähestyä joko taloudellisesta näkökulmasta, naisten ja miesten oikeuksien näkökulmasta tai arkirealistisesta näkökulmasta, kuten nyt teen. Jälkimmäistä näkökulmaa vahvistavat kesän alussa ilmestyneestä Lääkärilehdestä lukemani lääkärinaisten kommentit heidän arkikaveristaan - stressistä. Esille tulivat mm. pätkätöiden rasittavuus, päivystysten perheelliselle aiheuttamat ongelmat ja se, että naiset tekevät valintoja, joita miehet eivät tee.

Päivi Romanov

Löytyykö vielä Hippokrateen perillisiä ja Florence Nightingalen jälkiä kulkevia?

Viime vuosiin asti on niin lääkäri- ja hoitoammattikunnassa kuin myös muun yhteiskunnan piirissä elänyt käsitys parantajista uhrautuvina hyväntekijöinä, jotka omaa etuaan ajattelematta, velvollisuudentunnon ajamina, ovat aina paikalla siellä missä ihmiset ovat olleet hädässä. Näin kuvasi professori Timo Airaksinen hoitotyöläisiä ammattien ja ansaitsemisen etiikkaa käsittelevässä kirjassaan. Mutta miten suomalainen yhteiskunta vastaa tähän perinteisen sankarikuvan ylläpitämiseen, mitä lisäpalkkioita ja muita mahdollisia houkuttimia tarvitaan? Millaista itsetuntoa, oman elämän hallintakykyä ja arvopohjaa tarvitaan, että hoitoalan ammatillinen etiikka toteutuisi suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa?

Aini Jaari

Ehdimmekö varautumaan poikkeusoloihin?

Bhopalin kaupungissa Intiassa tapahtui vuonna 1984 onnettomuus Union Carbide -yhtiön hyönteismyrkkyä valmistavassa tehtaassa. Suuri määrä ilmaa raskaampaa metyyli-isosyanaattikaasua pääsi vapaaksi tehtaan ylivuotoventtiilin kautta. Oli yö ja kaasu ajautui tuulen mukana läheiselle slummialueelle. Ihmiset heräsivät silmien, hengitysteiden ja ihon ärsytysoireisiin ja pakenivat joukolla tuuleen suuntaan kulkevaa kujaa pitkin kaasupilven sisällä. Silmien voimakas ärsytys aiheutti voimakkaan luomispasmin, eivätkä he nähneet, mihin pakenivat. Onnettomuudessa kuoli yli 2500 ihmistä, pysyvästi invalidisoitui ilmeisesti kymmeniä tuhansia.

Risto Koskinen

Mukavat mummot ja kulttuuriset mummo-odotukset

Kuusitoistavuotias tyttäreni tuli viikkosiivouskeikalta erään vanhan naisen luota. Tytär kertoi, että talon emäntä oli hauska iäkäs nainen, tyttäreni sanoin oikein mukava mummo. Nainen oli ensitöikseen kertonut koko sairauskertomuksensa ja nauranut lopuksi päälle, että sairauksistahan vanhojen mummojen kuuluukin kertoa! Mietin, mitähän kaikkea mahdollista me oikein oletamme mummojen olevan?

Sinikka Vakimo

Geeniteknologian puuttuvat ongelmat

Mistä geeniteknologiassa on kyse? Ihmiskunnan perimän paremmasta hallinnasta. Tähän liittyvät sen suurimmat lupaukset ja uhkakuvat. Keskustelua on käyty mustavalkoisesti geeniteknologian puolesta tai vastaan, vaikka kriittisen käsittelyn pitäisi nähdä se harmaa vyöhyke, jossa hyvää ja vaarallista on kenties mahdotonta erottaa toisistaan. Geeniteknologiaa vaarallisemmalta tuntuu siitä käytyjen keskustelujen sinisilmäisyys. Meille kerrotaan uhkakuvien johtuvan vain tietämättömyydestä ja todetaan, että geeniteknologiaa käytetään eettisesti oikeiden arvojen pohjalta. Mutta mitkä ovat eettisesti oikeat arvot? Ongelmallista ei ole geeniteknologian epäeettisyys, vaan liiallinen inhimillinen varmuutemme arvoistamme.

Markku Koivusalo

Ikäviä yllätyksiä ympäristöstä - olisi parempi katsoa kuin katua

Monilla ratkaisuilla on odottamattomia seurauksia ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Sittemmin oikeiksi osoittautuneiden varoitusmerkkien huomiotta jättäminen päätöksenteossa on usein aiheuttanut vakavia seurauksia. Niihin kuuluvat muun muassa satojen tuhansien ihmisten kuoleminen asbestin aiheuttamiin sairauksiin, CFC-yhdisteiden vaikutukset ilmakehään, monien kemikaalien haittavaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä tuoreimpana BSE-taudin aiheuttamat tappiot.

Esa Nikunen

Lapsi on teille syntynyt ja poika on teille annettu

Näin kertoo joulun profetiateksti. Joulun tapahtumat sisältävät lisääntymislääketieteellisesti mielenkiintoisen probleeman: miten Jeesus-lapsi sai alkunsa? Se on teologienkin erimielisyyden aihe. Kirkon sanoman kannalta on aivan sama, miten Marian munasolun hedelmöittyminen tapahtui: Pyhästä Hengestä, Joosefin tai jonkun tuntemattoman spermalla. Kirkossa hedelmöittymisongelmia on käsitelty kauemmin kuin suomalaisessa lääketieteessä. Kolmentuhannen vuoden takaa säilyneet kirjoitukset kertovat itkevistä naisista, jotka oman arvonsa menettäneinä rukoilevat Jumalaa ratkaisemaan lapsettomuusongelman. Jumala kuulee heidän rukouksensa ja lapsettomien naisten ongelmat ratkeavat joko sijaissynnyttäjän avulla tai oman lapsen synnyttämisellä. Suomen luterilainen kirkko lausuu kannanotossaan lapsettomuushoidoista (1997), että lapsen saaminen on mahdollisuus, mutta ei ihmisoikeus. Vaikuttaa siltä, että kirkko ikään kuin paikkaisi omia syntejään, joita se on harjoittanut menneinä aikoina, jolloin naisen ihmisarvo riippui lisääntymiskyvystä. Joskus tuntuu, että olemme palaamassa menneeseen, kun naiset jälleen taistelevat oikeudestaan synnyttää lapsia tähän maailmaan avusteisin keinoin. Ihmiset ovat ottaneet harvinaisen tosissaan Raamatun ohjeen lisääntykää ja täyttäkää maa. Ottaisivatpa muutkin ohjeet yhtä tosissaan. Jopa lääketiede on ryhtynyt edesauttamaan tämän ohjeen noudattamista.

Katja-Margit Ruokonen

Vaihda optiosi sosiaaliseen pääomaan!

Kansanterveyden edistäjät tarjoavat sosiaalista pääomaa ylhäältä vaadittujen elämäntapamuutosten korvikkeeksi. Vaihtoehdoista on huutava pula, sillä nykyinen puulta maistuva terveysvalistus ei tehoa. Maailman talous- ja terveysjärjestöt ovat jonkin aikaa markkinoineet sosiaalista pääomaa kansojen terveyden turvaksi. Näkemys on kuin toiselta tähdeltä, jos sitä vertaa lääkärikunnan ja median odotuksiin, jotka perustuvat kantasolujen ja geenimanipulaation tulevaisuuden lupauksiin. Kumpaan sijoitamme, sosiaaliseen pääomaan vai geenimanipulaatioon, kun kyse on kansalaisten terveydestä?

Markku T. Hyyppä

Lääkärin työn luonteesta

Kollegamme Anton Pavlovits Tsehov on kirjoittanut lääkärin työstä: Lääkärit joutuvat elämään inhottavia päiviä ja tunteja, jollaisista Luoja kaikkia varjelkoon. On totta, ettei tietämättömyys tai törkeys ole harvinaista lääkärien keskuudessa, yhtä vähän kuin kirjailijoiden, insinöörien, ihmisten yleensä, mutta vain lääkärit joutuvat elämään ne tunnit ja päivät, joista minä puhun, ja heille on omantunnon nimessä annettava paljon anteeksi niiden takia.

Risto Koskinen

Täydellisyyteen pyrkimisen mieli?

Kuuntelen sikiödiagnostiikkaseminaarissa lääkärin puheenvuoroa sikiödiagnostiikan menetelmistä ja mahdollisuuksista. Oloni on epämukava ja levoton, ajatukset risteilevät päässä. En ole ensimmäistä kertaa vastaavanlaisella luennolla. Noin 10-vuotiaasta lähtien olen aina silloin tällöin kuunnellut luentoja sikiödiagnostiikasta ja siitä, miten se liittyy omaan vammaani. Nytkin luennoitsija pääsee diagnoosien luettelussa siihen kohtaan, että hän kertoo, miten minunkin diagnoosini diastrofinen dysplasia pystytään nykyään havaitsemaan sikiössä jo 5. raskausviikolla.

Katri Koskinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030