Antiikin lahja lääketieteelle

Lähes päivälleen vuosikymmen sitten lokakuun lopussa 2008 Lääkärilehteen ilmestyi uusi palsta, Columna Latina. Ensimmäisessä Columnassa osion olemassaoloa perusteltiin muun muassa näin: "Latina on lääketieteen tukipilari ja edellytys yhteisten ja yksiselitteisten termien löytämiselle kansainväliseen kanssakäymiseen."

Hannu Ollikainen

Mesopotamian unohtunut lääketiede

Länsimaisen lääketieteen historian näkemys on ollut, että muinaisen Mesopotamian (noin 3200–331 eKr.) lääketiede oli kiinteässä yhteydessä uskontoon ja magiaan. Sen vastakohtana on pidetty antiikin Kreikan hippokraattista lääketiedettä, jossa yliluonnollisilla tekijöillä ei ollut sijaa.

Taivutus hämää diagnooseissa

Törmäämme usein oudolta tuntuviin muotoihin diagnooseissa, anatomisissa nimissä ja toimenpiteissä. Latinan sanat taipuvat viiden eri taivutuskaavan mukaan, ja sanan sukua (maskuliini, feminiini vai neutri?) on sanasta usein vaikea päätellä.

Terveyttä jumalia lahjomalla

Ihmismieltä on leimannut kautta aikojen halu hallita sattumanvaraisina tapahtumia ja huijata kohtaloa. Moni turvautuu edelleen esimerkiksi astrologiaan, uskomushoitoihin tai muihin taikoihin tunteakseen hallitsevansa elämän sattumuksia tai pitääkseen onnettomuudet loitolla.

De Divis Medicis

Klassisen kaskun mukaan jumalan erottaa kirurgista se, ettei jumala koskaan kuvittele olevansa kirurgi, eli: Quo distant chirurgus et Deus ipse? Deus se numquam chirurgum putat. Tästä huolimatta antiikin jumalilla oli lääkärimäisiä piirteitä siinä missä lääkäreillä jumalallisia.

Mistä kongressisanasto tuleekaan?

Lääkärit matkustelevat monia muita ammattiryhmiä enemmän kansainvälisissä kongresseissa pitääkseen yllä ammattitaitoaan ja pysyäkseen kehityksen kyydissä. Columna Latina penkoo tällä kertaa kokouskielen lähteitä. Termit ovat varmasti tuttuja, mutta niiden taustat välttämättä eivät.

De epidemiis

Antiikin kreikkalaisille epidemia tarkoitti oleskelua tai vierailua. Sanaa käytettiin myös Rooman keisarin vierailuista puhuttaessa, ja niitä juhlistavissa rahoissa esiintyivätkin sanat epidemía (kr.) ja adventus augusti (lat.). Epidemia saattoi merkitä jo antiikin ihmisille myös taudin oleskelua/vierailua, nosematos. Kirjalliset lähteet kertovat epideemisten tautien oireista. Moderni paleopatologia tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa muinaisia mikrobeja vainajien jäännöksistä, joskaan tuloksena ei väistämättä ole laaja poikkitieteellinen yhteisymmärrys. Antiikin maailmassa rutoksi (latinan pestis, kreikan loimos) saatettiin kutsua monenlaisia tartuntatauteja, kuten isorokko ja pilkkukuume.

Modernit roomalaiset

Muinaisten roomalaisten tekstejä lukiessaan saa useinkin tietyn tuttuuden vaikutelman. Monet suomenkin kieleen kotoutuneet sanonnat paljastuvat jo antiikin roomalaisten tuntemiksi. Ja vaikka jotkin sanonnat ovat vieraita, niiden usein vinoa huumoria on helppo ymmärtää vielä nykyäänkin. Kuten esimerkiksi quidquid delirant reges plectuntur Achivi, vapaasti "hallitsijan hulluudesta maksaa kansa" tai tranquillo quilibet gubernator est, siis "tyvenellä kuka tahansa on ruorimies".

Mielenterveyden ammattilaiset antiikissa

Antiikin maailmassa mielenterveyden asiantuntijoina esiintyivät toisaalta lääkärit ja toisaalta filosofit. He eivät kuitenkaan kilpailleet keskenään. Lääkärit hoitivat kehollisia tiloja, jotka vaikuttivat haitallisesti mieleen tai sieluun. Filosofit taas hoitivat sielua. Sanaa psykiatria (psykhe, sielu ja iatros, lääkäri) ei antiikissa tunnettu, sillä se on muodostettu vasta 1800-luvun alussa muinaiskreikan mallin mukaisesti. Mutta kun antiikissa puhuttiin sielun lääkäreistä, tarkoitettiin filosofeja, sielunelämän ammattilaisia, joiden lääkkeitä ja instrumentteja olivat filosofiset argumentit.

Veteraaniurheilijan vammoista

Veteraaniurheilija (athleta veteranus) kohtaa harjoitellessaan ja kilpaillessaan erilaisia ongelmia kuin nuori. Veteranus oli Rooman armeijassa täysin eli 20–30 vuotta palvellut sotilas. Nykypäivän urheilija alkaa olla veteraani 35 ikävuoden jälkeen, mutta harrastus ja kilpaileminen jatkuvat usein vanhukseksi asti (athleta senex). Nykyään vanhemmalla iällä on yleistä kuntoilu (exercitatio corporis). Suosittu kuntoilupaikka on kuntosali (palaestra). Ehkä yleisin kuntoilumuoto on hölkkä (subsultim decurrere).

Mätäkuun juttu

Aikaa, jolloin Aurinko on Leijonan merkissä, on tapana kutsua mätäkuuksi. Kansanperinteen mukaan haavat eivät silloin parane eikä mitään kannata istuttaa, koska kaikki kuolee, mätänee ja pilaantuu.

Iho kukkii ja kiehuu

Ihoa tutkittaessa on tärkeintä huolellinen tarkastelu. Tämän takia ihotaudeissa on jo antiikin ajoilta vallinnut kuvaus, deskriptio, (lat. verbistä describere). Löydöksiä lääkärit ovat verranneet mielikuvitustaan säästelemättä arkielämän ilmiöihin ja esineisiin. Vasta myöhemmin kehittyi ihotautiopin systematiikka effloresensseista, ihon kukinnoista (lat. ex-, ulos ja lat. flora, kasvi).

De voluptate

Kärsimyksen lievittämistä pidetään yhtenä lääkärin ydintehtävistä, eikä suotta. Kun potilas siis pyytää kipunsa poistamista, lääkäri tekee usein parhaansa täyttääkseen pyynnön.

Venena

Otsikko apteekin kaapin ovessa herättää pelonsekaista kunnioitusta niissä, jotka tunnistavat sanan. Myrkyt ja myrkytykset ovat muokanneet historiamme kulkua ja työllistäneet tutkijoita jo ennen tunnetun historian alkua. Lähes neljän miljardin vuoden kehitys homeostaasiin muusta luonnosta erillisiksi yksiköiksi, eläviksi organismeiksi, on merkinnyt herkästi häirittävän, joskin tasapainoon pyrkivän kokonaisuuden kehittymistä nykytasolle. Mikä tahansa ympäristötekijä pystyy horjuttamaan olemassaoloamme, vesikin ylimäärin nautittuna tai botulinus-myrkyt mikrogrammoina.

Syöpä sai nimensä ravulta

Vanhimmat meille säilyneet kuvaukset syövästä lienevät noin 1600 eaa. kirjoitetussa egyptiläisessä papyruksessa. Siinä kuvataan kahdeksan rinnan tuumoria tai haavaumaa, jotka hoidettiin kauterisoimalla. On mahdollista, että osa kuvatuista tuumoreista oli tulehduksellisia.

De vulneribus fracturisque curandis

Amorin aiheuttaman haavan parantaa sama mikä sen aiheuttikin: Amoris vulnus idem, qui sanat, facit.

Työryhmä Kimmo Kemppainen, Arto Kivimäki, Antti Jääskeläinen, Ylermi Luttinen, Martti Vastamäki Toimittaja Hannu Ollikainen

Medicina inter arma

Jo 200-luvulla Syyriassa käytettiin biologisia aseita, kun syöpäläisiä kaadettiin piirittäjien niskaan.

Työryhmä Antti Jääskeläinen, Arto Kivimäki, Ylermi Luttinen, Kimmo Kemppainen, Martti Vastamäki Toimittaja Hannu Ollikainen

Scelus et poena

Ateenalainen filosofi Sokrates tuomittiin 399 eaa. jumalten pilkasta ja nuorison villitsemisestä kuolemaan myrkyllä.

Insania

Poikkeavaa käytöstä on aina epäilty sairauden oireeksi. Toleranssi siihen on vaihdellut eri kulttuureissa eri aikoina.

De coitu

Kliinikko joutuu usein tekemisiin seksin sekä iloisten että ikävien seurausten kanssa. Niinpä lääkärin lienee paikallaan olla ainakin auttavasti jos ei kiitettävän harrastuneestikin perillä siitä, minkälaista seksiä ihmiset harrastavat. Kun nämä asiat toisaalta ovat puheenaiheina kovin herkkiä ja vaikeita ja aiheuttavat kanssakeskustelijoissa jopa ilmeisiä tulehduksen merkkejä kuten punastumista (rubor) ja turpeutta (tumor), saattaa olla syytä kollega S.F.:n tavoin etäännyttää asioita hieman kertomalla niistä latinaksi.