Mesopotamian medisiinaa

Kansaa kohahduttanut akillesjänteen paikkaus Turussa assosioituu Sumerin savitauluissa ikuistettuun kirjeenvaihtoon 1250-luvulta eaa. Heettien Suurkuningas Hattushili II vastasi Babylonian kuninkaalle Kadashman-Enlil II :lle, ettei hän ole pakottanut kahta Kadashmanilta pyytämäänsä lääketieteen huippuasiantuntijaa jäämään luokseen, vaan nämä olivat rikastuttuaan ja avioiduttuaan kuningassukuun jääneet vapaaehtoisesti maahan.

Nil novi sub sole

Egyptiä pidetään lääketieteen alkulähteenä. Edwin Smithin, Ebersin ja Kahunin papyruksista on epätäydellisinäkin kyetty piirtämään kuvaa lääketieteestä 5000 vuoden takaa. Historiallisia dokumentteja on myös siitä, että egyptiläisiä lääkäreitä pyydettiin apuun naapurivaltoihin, muun muassa hoitamaan suurkuningas Dareioksen silmäsairautta. Homeros puolestaan ylistää Egyptin lääkäreiden taitoa runoissaan. Kreikan lääketieteen suurmies Galenos opiskeli Egyptissä pitkähkön jakson. "Galeeniset" valmisteet saattoivat olla siellä omaksuttuja.

Asklepioksen sauva

Asklepioksen käärmesauvan kuvaan törmäämme päivittäin, mutta esimerkiksi myös varkaiden ja kauppiaiden jumala Hermes (lat. Mercurius) pitää kuvissa usein kädessään caduceus-sauvaa, jota kiertää kaksi käärmettä. Asklepioksen sauvaa kiertää yksi käärme. Asklepioksen sauvan alkuperä oli epäselvä jo antiikin oppineille. On mahdollista, että käärmesauva oli alun perin astrologinen tunnus ja liitettiin vasta myöhemmin parantamisen ja lääkitsemisen jumalaan.

Parantaja Asklepios

Nimi Asklepios vie meidät Kreikan rikkaaseen mytologiaan. Vuorossa on parantamisen jumalana >palvottu hahmo, latinalaisessa muodossaan Aesculapius. Nimen alkuperä on hämärän peitossa. Vaikka akkadian azugallatu (suuri parantaja) muistuttaa äänteellisesti Asklepiosta ja merkitys sopii asiayhteyteen, eivät tutkijat ole yksimielisiä teoriasta. Homeros puolestaan kertoo Asklepioksen osallistuneen poikineen Troijan sotaan taitavana parantajana. Tästä nähdään, että hyvästä lääkäristä voi tulla palvottu jumala.

Mensis sextilis eli Augustus

Mensis Sextilis oli roomalaisen kalenterin kuudes kuukausi ennen keisari Augustusta. Kalenteriuudistaja Gaius Julius Caesar oli antanut nimensä syntymäkuukaudelleen heinäkuulle (Iulius), ja kun Augustus oli vakiinnuttanut valtansa, antoi keisaria mielistelevä senaatti vuonna 8 eaa. kuudennelle kuukaudelle uuden nimen Augustus sen kunniaksi, että Augustus, jumalaksi korotetun Caesarin (otto)poika, oli ensi kerran kohonnut konsuliksi heinäkuussa. Päätökseen vaikutti sekin, että elokuussa 31 eaa. hänen laivastonsa oli voittanut Antoniuksen ja Kleopatran laivaston Aleksandriassa.

Kesäkuun sandaalit

Useimmissa eurooppalaisissa kielissä kesäkuun nimi on johdos latinan sanasta Iunius. On arveltu, että kuukausi olisi saanut nimensä Junolta (lat. Iuno), roomalaiselta avioliiton- ja hedelmällisyydenjumalattarelta, joka myöhemmin samaistettiin kreikkalaiseen Heraan, ylijumala Zeuksen puolisoon. Toisen otaksuman mukaan kuukausi olisi saanut nimensä Rooman ensimmäiseltä konsulilta Lucius Iunius Brutukselta, Caesarin murhaajan maineikkaalta esi-isältä, joka vuonna 509 eaa. karkotti kuningas Tarquinius Superbuksen ja teki Roomasta tasavallan. Joka tapauksessa Iuno ja Iunius ovat sukua latinan nuorempaa tarkoittava sanalle iunior. Kesäkuun puolivälissä juhlittiin Vestaa ja kesäpäivän seisauksena (roomalaisen kalenterin 24. päivä) juhlittiin onnetar Fortunaa. Silloin keräännyttiin Tiberin rannoille, veneiltiin ja juotiin tavallista runsaammin. Fortunan temppelin luona poltettiin uhritulia.

Idus Martiae - maaliskuun idus 15.3.

Medicina legalis, oikeuslääketiede, on tärkeä osa-alue, jonka taitajat joutuvat selvittämään myös henkirikoksia, jopa valtioiden päämiehiin kohdistuneita. Maaliskuun 15. päivä 2052 vuotta sitten eli 44 eaa. antoi tilaisuuden ensimmäiselle hyvin dokumentoidulle valtionpäämiehen oikeuslääketieteelliselle tutkimukselle. Silloin maailmanhistorian kulku riippui 20-30 millimetristä, sillä yksi rintakehän etuseinämään osunut tikarinpisto toiseen kylkiluuväliin yläviistosta ulottui sydämeen. Yhteensä 23 pistohaavasta vain tämä oli tappava.

Vita brevis...

Ensimmäinen esiteltävä latinankielinen sitaatti kuuluu itseoikeutetusti Hippokrateelle. Hän vaikutti Kreikassa noin sata sukupolvea sitten (eli elämänsä kukoistusta 300-luvulla eKr.) ja hän on tullut kuuluisaksi Kosin saaren lääkärikoulusta. Hippokrateen nimiin laitetuista teoksista valtaosa ei ole hänen kirjoittamiaan, mutta yksi todennäköisimmistä Hippokrateen teoksista on lääkäreille tarkoitettu, lyhyiksi mietelmiksi tiivistetty ohjekokoelma nimeltä Aforismeja.

Arto Kivimäki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030