Sielun peili

Lämmin katse ja pari ystävällistä sanaa edellyttävät jaksamista, mutta eivät vie enempää aikaa kuin esineellinen kohtelu, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen

Kenen tutkimukset kivoimpia?

– Tutkijan ja päättäjän maailmat eivät aina kohtaa, eikä kumpikaan pääse sisälle toisen maailmaan, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.

Liisa Keltikangas-Järvinen

De epidemiis

Antiikin kreikkalaisille epidemia tarkoitti oleskelua tai vierailua. Sanaa käytettiin myös Rooman keisarin vierailuista puhuttaessa, ja niitä juhlistavissa rahoissa esiintyivätkin sanat epidemía (kr.) ja adventus augusti (lat.). Epidemia saattoi merkitä jo antiikin ihmisille myös taudin oleskelua/vierailua, nosematos. Kirjalliset lähteet kertovat epideemisten tautien oireista. Moderni paleopatologia tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa muinaisia mikrobeja vainajien jäännöksistä, joskaan tuloksena ei väistämättä ole laaja poikkitieteellinen yhteisymmärrys. Antiikin maailmassa rutoksi (latinan pestis, kreikan loimos) saatettiin kutsua monenlaisia tartuntatauteja, kuten isorokko ja pilkkukuume.

Yleiskatsaus ­genetiikan ajankohtaisista teemoista

KIEHTOVAT GEENIT – MIHIN GEENITIETOA KÄYTETÄÄN?

Sonja Sulkava

Lyhyt oppimäärä telomeereistä

PITKÄN JA HYVÄN ELÄMÄN BIOLOGIA – TELOMEERIT JA TERVEYS

Katri Savolainen

Onnentoivotuksia ja yhdyskäytäviä

Säännöllinen vierailu Viikissä on opettanut lääkärille nöyryyttä, miettii Mikko Lehtovirta.

Mikko Lehtovirta

Jos ei olisi ollut yhtä

Olen aina kokenut olevani niitä, jotka joutuvat piikkilangan huonommalle puolelle, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Sirpa Kähkönen

Oliko lääkärin teloitus jatkosodan lopussa oikeusmurha?

Lääketieteen kandidaatti Urpo Viinikan teloitus sotapelkuruuden vuoksi pika­oikeuden päätöksellä jatkosodan lopussa 25.8.1944 on poikkeuksellinen tapaus oikeushistoriassamme.

Eeva Tammi, Hannu Lauerma

Lasten kasvattamisen kauheudesta

Koko yhteiskuntaa ajatellen tärkein työ tehdään meilläkin kotona, klo 16–08, kirjoittaa Sohvi Mäntykoski.

Sohvi Mäntykoski

Hajeen ajassa (ja siitä ulkona)

O.

Kaisa Laine

Pieni elämä porautuu ihon läpi

PIENI ELÄMÄ.

Anne-Maria Kuopio

Divetymonoksidi

En ole paljon muuta kuin kävelevä divetymonoksidisäiliö, pohtii Johannes Enroth.

Johannes Enroth

Viidakko­tohtorin matkassa

Viidakkotohtori – Dokota Jalin päiväkirjat 1987–1993. Jari Vainio. Johnny Kniga 2017. Sivuja 251.

Leena Kaartinen

Uranuurtajan polku ja valtatie

Alku uudelle elämälle – Urani tiedemiehenä. Aarne I. Koskimies. Docendo 2017. Sivuja 250.

Erkki Kujansuu

Sairaita papereita

Hoidammeko vain sairastuneita papereita ja todellisuus onkin toisaalla? kysyy Hanna Nohynek.

Hanna Nohynek

Modernit roomalaiset

Muinaisten roomalaisten tekstejä lukiessaan saa useinkin tietyn tuttuuden vaikutelman. Monet suomenkin kieleen kotoutuneet sanonnat paljastuvat jo antiikin roomalaisten tuntemiksi. Ja vaikka jotkin sanonnat ovat vieraita, niiden usein vinoa huumoria on helppo ymmärtää vielä nykyäänkin. Kuten esimerkiksi quidquid delirant reges plectuntur Achivi, vapaasti "hallitsijan hulluudesta maksaa kansa" tai tranquillo quilibet gubernator est, siis "tyvenellä kuka tahansa on ruorimies".

Kirjasto, työnohjaajani ja terapeuttini

Sysipimeä marraskuu ja neljän viikon yletön työputki. Päässä surisivat hahmottomina toisiaan etsivät ajatukset. Oli viikon ainoa vapaa ilta, mahdollisuus romahtaa sohvalle tuijottamaan siihen huoneen nurkkaan, jossa on tv. Mutta lähdinkin kirjastoon.

Miila Halonen

Mistä on Suomi tehty?

SATA INNOVAATIOTA SUOMESTA: KUINKA SUOMESTA TULI SUOMI – POLIITTISIA, SOSIAALISIA JA ARKIPÄIVÄN KEKSINTÖJÄ Ilkka Taipale (toim.). Into, 3. uudistettu laitos 2017, 1. laitos 2006. Sivuja 350.

Sonja Sulkava

Selkeä puheenvuoro ammatti­kuntamme nykytilanteesta

LÄÄKÄRIPROFESSIO: PROFESSIONAALISUUS LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Amos Pasternack, Raimo Puustinen, Jaana Hallamaa (toim.) Duodecim 2017. Sivuja 178.

Lauri Vuorenkoski

Täsmäruoka lihaskirurgina

Mies istui tuolillaan hiljaa, kunnes totesi: "En ikinä olisi uskonut millainen vaikutus pelkällä ruualla on tautiini."

Anu Wartiovaara