Fysiikkaa runoilijoille

Atomin sisällä on outoa kauneutta, kirjoittaa Riikka Pulkkinen.

Riikka Pulkkinen

Minkä Cannesiin jättää, sen edestään löytää

Myötäelin vahvasti tätä aihealueeltaan näennäisesti kaukaista menestystarinaa, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Anu Wartiovaara

Osaako se skaalata?

Mikään uusi konsepti ei ole mitään ellei se skaalaudu, eikö niin. Tämä sanotaan pokerinaamalla ja sanomista seuraa noin 0,5 sekuntia pidempi tauko kuin muussa keskustelussa.

Mikko Lehtovirta

Kliinikon katse

Lääkärit ja kirjailijat ovat hyviä puhekumppaneita, koska molemmissa ammateissa tähdätään pinnan alle.

Sirpa Kähkönen

Historian pelko

Kolmevuotias poikani kysyi minulta yhtenä päivänä, pelkäänkö leijonia. "En", vastasin mielestäni totuudenmukaisesti. "No, entä hirviöitä? Kummituksia?" Alkoi hymyilyttää: "Kummituksiin ja hirviöihin en usko, joten niitä minun ei tarvitse pelätä." Poika selvästi kiinnostui: "Joo, ja minä en usko leijoniin! No mitä sinä äiti sitten pelkäät?"

Sohvi Mäntykoski

En osta, siis olen

Kollega lahjoitti minulle taiteilija Ilkka-Juhani Takalo-Eskolan kirjan Sammallautturi. Se ilmestyi vuonna 1995, siis pari vuotta edellisen laman päättymisen jälkeen. Laman aikana tietenkin puhuttiin rahasta, erityisesti sen puutteesta. Siitä puhutaan edelleen, maailma ei ole 20 vuodessa muuttunut miksikään.

Johannes Enroth

Rakkaudesta olennaiseen

Mitä pitäisi tapahtua, että Tanskan malli voisi toteutua Suomessa?

Hanna Nohynek

Norsunluutornit romahtivat jo

Nykyjulkisuuden pelisääntöjä on opeteltava, ei suinkaan kaihdettava, kirjoittaa Ulla Järvi.

Ulla Järvi

Koiran koulussa

Koiran turkki imee määrättömästi kyyneleitä, kirjoittaa Miila Halonen.

Miila Halonen

Humanismin ylistys

Hallitus haluaa panostaa tekniikan ja luonnontieteiden opetukseen, mutta mitä olisi lääketiede ilman historiaansa, filosofiaansa, etiikkaansa, sosiologiaa ja kulttuurien ymmärtämistä?

Pertti Saloheimo

Vaikuttavuuden säkenöivä voima

Illan pimetessä yksinäisen vuoren huipulta loisti valo, joka laskeutui himmeänä ympärillä aukeavaan laaksoon. Sen kansa oli onnekas, sillä vuorella asuvat tietäjät olivat maustaneet huipulta virtaavaa ravitsevaa puroa sivistyksen ja tiedon siemenillä. Niitä asukkaat olivat ylpeinä vaalineet ja korjanneet satoa kaikkina vuodenaikoina. Siemenet tuottivat sitä enemmän, mitä enemmän niitä rakastettiin, ja kasvaessaan ne rikastivat maaperäänsä. Kansat mertenkin takana tunsivat tuon pohjoisen laakson, jonka pienimmätkin asukkaat olivat sivistyksen kasvattamia. Siemenet loivat ympärilleen rauhaa ja tasapainoa. Vuoren kolmen uuden hallitsijan otsille oli kuitenkin laskeutunut varjo, ja he kutsuivat kansan koolle.

Anu Wartiovaara

Kuvitteellisesti sairas

Olen viime aikoina pohdiskellut, miten sairauksista voisi kirjoittaa kaunokirjallisuudessa. Periaatteessa niistä pitäisi kirjoittaa samalla tavalla kuin kaikesta muustakin: ihan miten vain. Sairaudet voivat kuljettaa juonta eteenpäin, olla henkilöitä määrittäviä ominaisuuksia, toimia metaforana jollekin laajemmalle ilmiölle, olla mukana tekemässä romaanin maailmasta yksityiskohtaista ja siksi uskottavaa.

Tiina Raevaara

Minä ja mielipiteeni

Ajan henki on, että tutkijat ovat yhteiskunnan kuluerä, eivät resurssi, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Äitipuolista ja lobotomiasta

Amerikkalainen radio-ohjelma My Lobotomy oli minulle vähän liikaa, kirjoittaa Jussi Valtonen.

Jussi Valtonen

Milloin vanha on liian vanha mediaan?

Toimittajat ovat perimmäisten kysymysten äärellä kertoessaan vanhuudesta ja vanhoista ihmisistä. Miten heitä pitäisi kuvata ja kuvailla? pohtii Ulla Järvi kolumnissaan.

Ulla Järvi

Pulla ja maailmankaikkeus

Olen aina pitänyt leipomisesta, mutta tuona iltana tarve oli suorastaan fyysinen.

Riikka Pulkkinen

Homo Socio-Medialis evoluution vietävänä

Some tarjoaa osallistumiskanavan myös sisällämme asuvalle Klonkulle.

Mikko Lehtovirta

Kukonpoika klinikalla 1916

Kaikkien odotusten vastaisesti tyttö jää henkiin, kirjoittaa Lääkärilehden uusi kolumnisti Sirpa Kähkönen.

Sirpa Kähkönen

Priorisointi

Osaisimme kyllä pelastaa henkesi, mutta vähän se maksaa liikaa. Tällaiseen lauseeseen ei saa tottua, sanoo Osmo Soininvaara.

Osmo Soininvaara

Äitiblogi

Vanhempainvapaan kunniaksi olen koko

Sohvi Mäntykoski