Tupakka, viina ja ranskalaiset - kerran vielä

Terveellisistä elintavoista on sanottu jo ihan kaikki. Runsauden jäsentämisessä on avuksi Irja Parviaisen ja Juha Partasen Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä vuonna 1979 ilmestynyt juttu Valistus ja elämäntapojen muutos. Siinä pohditaan, missä määrin terveysvalistus voi vaikuttaa suoraan ihmisten elämäntapoihin, missä määrin se voi luoda moraalisia normeja ja sosiaalista painetta ja missä määrin taas auttaa lainsäädäntöön perustuvia toimia.

Marja Jylhä

24/7

Kuollut hetki on se kun kukaan ei sano mitään. Kun kaikki vaikenevat ja laskeutuu äkillinen hiljaisuus tai kun uutistenlukijan tekstiserveri pimenee, eikä hän saa sanaa suustaan, vaan selailee häkeltyneenä papereitaan, joista ei löydy kerta kaikkiaan yhtään järkevää sanaa. Kuollut hetki on tauko sanojen välissä, jotain mikä on niin lyhyt, ettei sitä ehdi rekisteröidä kun seuraava sana peittää sen jo alleen. Kuollut hetki on se kun lukee ja kääntää kirjan sivua, kun sivun viimeinen lause päättyy, eikä seuraava vielä ala. Kuollut hetki on se kun talk shown vieras poikkeaa kaavasta ja isäntä miettii silmänräpäyksen ajan suuntaa ja hänen katseessaan häilyy epävarmuus, hetken aikaa hän on yhtä eksynyt kuin poika, joka kääntyi ostoskeskuksessa ja vieressä seisoi vieras mies. Kuolleen hetken aikana lääkäri ei yhtäkkiä löydä vastausta, mutta ihminen vain istuu hänen edessään, eikä mene pois.

Joel Haahtela

Venäjä, vapaus ja viisaan miehen muisto

Pietari-Paavalin linnoituksen edessä Pietarissa vihmoo ja on pimeää. Kadulla liikenne on tiheää ja autot liikkuvat huimaa vauhtia. Taksia on mahdoton saada. Paleleva ja väsynyt seurueemme tekee juuri sen, josta matkaoppaat varoittavat - otamme pimeän kyydin portilta. Auto on mukava, mittaria ei näy, kuski pyytää 20 euroa. Puhelemme niitä näitä päivän kokemuksista, kuljettajan ajotavasta ja liikenteestä. Puoli tuntia kuunneltuaan kuljettajamme esittäytyy sujuvalla suomella: "Olen Mikhail Glushkoff. Isäni oli Helsingin Tehtaankadulla pitkään töissä."

Laura Kolbe

Evoluution seuraava aste

Hersyvä sarkasmin maustama nauru kiirii yli luentosalin. Tulevaisuus-seminaarin puhuja, avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja, on saanut vuoron puhua tulevaisuudesta omasta näkökulmastaan. Tässä mainiossa seminaarissa, jonka Duodecim taannoin järjesti arkkiatri Risto Pelkosen vetämänä Kuopion lääkäripäivillä, useiden tieteidenalojen edustajat esittivät visioitaan tulevaisuudesta. Minä puhuin molekyylilääketieteen ja geenitekniikan merkityksestä tulevaisuuden lääketieteessä. Olin juuri ehtinyt lausua, että sadan vuoden kuluttua pidettäneen barbaarisena nykyistä hoitokäytäntöä: annamme potilaalle kuin potilaalle saman lääkeannoksen, korkeintaan painoon suhteuttaen. Farmakogenetiikan keinoin voisimme ehkäistä sivuvaikutuksia antamalla nopeille metaboloijille jopa satakertaisia annoksia hitaisiin metaboloijiin nähden, vaikuttavan aineen pitoisuuden säilyessä suunnilleen vakiona. "Haa!" sanoi huvittunut Valtaoja. "Kollegani tässä uskaltautuivat tulevaisuudessaan 10-20 vuoden päähän, hurjimmillaan sataan". Sitten hän asetti meidät aikajanallaan perspektiiviin, jossa ihmisen olemassaolon aika oli pienempi kuin hyttysen kakka (mikäli hyttynen kakkaa, tämä askarruttaa kuopustani). Inhimillinen lyhytnäköisyyteni konkretisoitui hetkeksi, ja pienenin johonkin historian ja tulevaisuuden kohtaamiskohdan merkityksettömälle ei-kenenkään-maalle.

Anu Wartiovaara

Akatemian ovet harharetkillä

Turku on ehdolla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011. Kaupungille on suomalaisittain ainutlaatuista joen suistoon syntyneen kaupunkikulttuurin historiallinen jatkuvuus, jonka vuoksi esimerkiksi keskiaikapäivien ja historiallisten näytelmien järjestäminen tuomiokirkon ja linnan varjoissa on luontevaa. Kaikki kunnia uudemmillekin asujaimistoille, mutta tulos vertailusta tässä suhteessa on karu. Tampereen keskiaikapäivillä pitäisi tyytyä nokiseen kotaan jossain Pirkkalan metsissä, ja Helsingin keskiaikapäivillä nuijittaisiin raa'asti sympaattisen näköistä hyljettä jollain limoittuneella luodonpahasella. Näiden kaupunkien nousu vireiksi ja kulttuurisesti rikkaiksi keskuksiksi tapahtui olennaisin osin vasta 1800-luvulla.

Hannu Lauerma

Miesten terveys

Sosiologisessa terveystutkimuksessa on viime vuosina kiinnitetty enenevässä määrin huomiota miesten terveyteen, kun aikaisempi sukupuolinen terveyden tarkastelu koski pääasiallisesti naisten terveyttä. Käsite sukupuoli ja terveys, erityisesti englanninkielinen nimike "gender and health", tarkoitti pitkään nimenomaan naisten terveyden tutkimusta. Poliittinen, teoreettinen ja tiedepoliittinen kehitys on kuitenkin synnyttänyt uusia suuntauksia yhteiskunnallisessa terveyttä ja sukupuolta koskevassa tutkimuksessa.

Elianne Riska

Kohtaamisia, yhteyksiä, eroja

Äiti on sairastanut dementiaa jo monta vuotta. Hän on Alzheimerin taudin viidennessätoista huoneessa lukkojen takana. Pääsin kurkistamaan sinne viimeksi yli kaksi vuotta sitten keväällä. Istuin hänen vuoteensa vieressä, ja kun en muuta keksinyt, aloin veisata Suvivirttä. Virsi on äidille tietysti tuttu jo lapsuudesta, ja pitkän opettajan uran aikana se lienee tallentunut syville aivoalueille, ehkä aivorungon alempaan nelikukkulaan. Äiti yhtyi virren toiseen säkeistöön ja löysi kaikki sanatkin, vaikka ei ollut puhunut vuosiin kenellekään mitään.

Jari Sinkkonen

Julkkiksia, tähtiä, idoleita - ei kiitos!

Pahat tavat ja huonot elämisen mallit istuvat sitkeässä. Tämä syksy on ollut monille addikteille luopumisen ja uudelleen syntymisen aikaa. Eräät meistä ovat jättäneet alkoholin juomisen kokonaiseksi vuodeksi. Toiset koettavat irrottautua peliriippuvuudesta. Kolmannet vähentävät suklaan syöntiä ja neljännet rajoittavat kaahailuaan. Minäkin päätin kesän kääntyessä syksyksi luopua arkisesta paheesta: iltapäivälehtien ostamisesta ja lukemisesta!

Laura Kolbe

Vajaa-aivoinen kansanosa

Teoksessa Suuret kysymykset (Ajatus-kirjat 2005), jota kuvataan eri alojen huippuasiantuntijoiden kirjoittamaksi, kerrotaan, että aivojensa rakenteen vuoksi naiset kykenevät joustavaan ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun ja he havaitsevat asiayhteydet erityisen hyvin. Aivojensa takia nainen on sosiaalisesti ja kielellisesti etevämpi kuin mies. Miehetkin ovat jossain parempia: he "juoksevat upeasti" ja "heittävät palloa tarkasti". Miehen luonnehdinta, joka samanlaisena esiintyy lukuisissa ns. naisjohtamista ylistävissä tietokirjoissa, vastaa 1800-luvun kuvausta neekereistä. Isoaivopuoliskoja yhdistävän aivokurkiaisen suuremmasta koosta johtuvia naisten erityiskykyjä on Suomessa kuvannut mm. neurologian professori sanomalehtiartikkelissaan, ja huutokuoroon liittyneet muut asiantuntijat ovat kertoneet miehen aivojen joutavan karsiutumaan evoluutiossa.

Hannu Lauerma

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030