Terveyskeskuslääkäri kunnanlääkärin saappaissa

Yhä edelleen kuulee usein viitattavan vanhaan, hyvään kunnanlääkäriaikaan. Lääkärille tuo aika merkitsi mahdollisuutta hoitaa potilaitaan itsenäisesti ja luovasti kaiken ammattitaitonsa hyödyntäen ja potilaille tilaisuutta päästä sairastuessa joustavasti lääkärille vuorokauden ajasta lähes riippumatta. Aika tietenkin kultaa muistot, mutta harvoin kunnanlääkäreistä kuulee mitään negatiivista.

Pekka Kirstilä

Yksityiselämä on ihmisoikeus

Potilastietojen salassapito kuuluu lääkärin velvoitteisiin ja velvoite on yhtä vanha kuin lääkärin ammatti. Terveydenhuolto on kuitenkin osa julkisen sektorin palvelutuotantoa ja pyrkimykset saumattomaan palveluketjuun ja hallinnon tehokkuuden turvaamiseen merkitsevät usein tinkimistä hoitosuhteen luottamuksellisuudesta. Vaikka muut kuin hoitoon osallistumattomat ovat potilaslain tarkoittamia sivullisia, joilla ei ole oikeutta salassa pidettäviin tietoihin, on lukuisalle joukolle viranomaisia annettu laissa oikeus tiedon saantiin potilasasiakirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon, sosiaalihuollon, sosiaalivakuutuksen ja viimeksi työvoimahallinnon viranomaiset (laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Nämä viranomaiset myös kokoavat alun perin niin luottamuksellisia terveydentilatietoja omiin rekistereihinsä.

Lasse Lehtonen

Ikääntyneiden epilepsia yleistyy

Epilepsiaa on perinteisesti pidetty erityisesti lasten ja nuorten sairautena ja uusia tapauksia on ilmennyt yleisimmin alle yhden vuoden iässä. Väestön ikääntyessä myös epilepsian esiintyminen elämän koko kuvassa muuttuu. Nyt eniten sairastuvat yli 75-vuotiaat. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan, että epilepsiaan sairastuvista jo kolmannes on vanhuksia. Ikäihmisillä epilepsian taustalla olevat yleisimmät sairaudet ovat aivoverenkiertohäiriöt sekä dementoivat sairaudet.

Reetta Kälviäinen

Lääkitseekö kulttuuri?

Kesällä valtalehtiemme kulttuurikolumnistit kirjoittivat innoissaan, kuinka kulttuurielämysten terveellisyys on varmistettu tieteellisesti. Tämän lehden palstoilla mm. Johannes Lehtonen ja Veikko Karskela ovat aiemmin valaneet uskoa kulttuurin mahdollisuuksiin terveystekijänä. Mistä oikein on kyse? Mistä kulttuurista puhutaan? Onko kulttuuri hoitoa? Tarkastellaanpa tilannetta tosiasioiden valossa, mikä julkisuudessa pakkaa unohtumaan. Jotta pääsen paistiin kiinni, ohitan kylmästi kulttuurin ja terveyden vaikeat määritelmät, vaikka juuri käsitteiden määrittelemisen löysyys johtaa keskustelun harhapoluille.

Markku T. Hyyppä

Luottamus julkisiin instituutioihin

Luottamus on nostettu kansalaisyhteiskunnan peruskiveksi, koska sen vaihtoehtoina käytetyt raha, edistyksellinen lainsäädäntö, ryhmätoiminta jne. ovat osoittautuneet tehottomiksi ja vaikutuksiltaan rajallisiksi. On kuin olisimme saavuttaneet sen rajapyykin, jossa meidän on vihdoin mahdollista arvioida suhteellisen objektiivisesti aikaisempia saavutuksiamme ja oivaltaa luottamuksen merkitys kaikelle ihmisten väliselle vuorovaikutukselle.

Risto Harisalo

Potilaan kuuntelemisesta

Olen kerran hoitanut iäkästä lapsetonta pariskuntaa puolisoiden kesken kehittyneen voimakkaan mustasukkaisuusparanoian takia. Paranooisen potilaan psyyken lääkitykseen ei ollut mahdollisuutta. Potilaan ehdotus lääkehoidosta oli aviopuolison halujen vähentäminen lääkkeillä. Ainoa käytettävissä oleva hoitokeino oli käyminen pariskunnan kotona viikoittain. Kahvipöydän ääressä keskustelimme sotakokemuksista ja pariskunnan työurasta ja talon rakentamisesta. Käyntien jatkuessa paranoia lähes liikuntakyvytöntä aviopuolisoa kohtaan väheni.

Risto Koskinen

Sulaa vettä

Autoilin heinäkuussa Utsjoella. Tenonvarren mahtavien maisemien ohella minua kiinnosti pieni lampi lähellä Karigasniemen kylää. Tuo lampi kyyristelee alle sadan metrin mittaisena kahden harjun välissä eikä näytä mitenkään erikoiselta. Lammen kohdalla kartassa lukee Sulalampi, Suttesjâvri. Se on Suomen suurin lähde, joka ei hevin jäädy edes Lapin talvisäissä. Tämän huomasivat jo vuosikymmeniä sitten paikalliset vääräleuka-autoilijat: Siitä se kannattaa vesi syylariin ottaa, kun se kerran pysyy pakkasellakin sulana!

Esko Kuusisto

Niin muuttuu maailma, Eskoni - muuttuuko lääkekorvausjärjestelmä?

Aleksis Kiven näytelmän Nummisuutarit alussa suutarimestari Topias katselee pönäkkää harjatukkaista poikaansa Eskoa, joka on juuri sonnustautunut isänsä hääpukuun: hattuun ja hännystakkiin, kuten Topias itse yksi ja kaksikymmentä vuotta sitten. Paljon on tapahtunut sitten mestarin omien häiden ja hän tokaisee pojalleen nuo kuuluisat sanat niin muuttuu maailma, Eskoni, joita poika vielä myöhemmin mielessään toistelee.

Jarmo Lehtonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030