Psykiatrian kriisistä kriisipsykiatriaan

Onko psykiatrinen hoitojärjestelmä kriisissä, kuten mediakeskustelu on viime ajat rummuttanut? Saattaa ollakin, mutta keskustelu vaatii muutaman reunahuomautuksen. Näkökulmani on peräisin toisaalta pääkaupungin päätöksenteosta, toisaalta neljäntoista vuoden päivystyksestä radion Yölinja-ohjelmassa, johon ihmiset yösydännä soittavat moninaisine ongelmineen.

Pekka Sauri

Osuuko koulutus tarpeeseen? Lähihoitajan tapaus

Ensimmäinen vaikeus ovat ammattinimikkeet. Tämän päivän työelämässä on runsaasti ennen tuntemattomia nimikkeitä, ja niiden rinnalla ikivanhoja nimikkeitä kuten lääkäri ja sairaanhoitaja. Mihin sijoittuu uusi nimike lähihoitaja?

Martti Häikiö

Miksi potilas menee yksityislääkärille?

Pääasiallinen vastuu terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä kuuluu julkiselle sektorille, erityisesti kunnille. Niiden velvollisuutena on huolehtia perus- ja erikoisterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä koko maan kattavasti. Yksityinen sektori täydentää julkisen puolen tarjontaa siltä osin kuin se ei tarjoa joitain tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä tai julkisen sektorin kapasiteetti ei riitä. Toisaalta yksityinen sektori kilpailee julkisen kanssa siten, että se tarjoaa maksukykyisille henkilöille toisen mahdollisuuden hoitonsa ja hoitavan lääkärin valitsemiseen. Avoterveydenhuollon palvelujen osalta yksityisen sektorin osuus on merkittävä, sillä palveluja tarvitsevat henkilöt kääntyvät yksityislääkärin puoleen noin joka neljännellä kerralla.

Helena Tuorila

Sairaanhoidon aktuelleja pulmia

Sairaanhoitojärjestelmämme puutteet, jonot ja huono saatavuus eivät pääosin johdu lääkäreiden toimista. Järjestelmä rakentaa sille sopivan kolon, johon potilaan tulisi sopia. Ellei heti sovi, niin kolo kolhii kunnes sopii.

Pekka Vuoria

Homman nimi

Terveyskeskusten ja sairaaloiden henkilökunnan kokema ahdistus on todellista. Ei ole viisasta eikä edes oikein väittää, että työntekijät napisevat turhia tai että he eivät oman mukavuutensa vuoksi ole edes yrittäneet asennoitua nykyajan vaatimalla tavalla vaan haikailevat vanhoja hyviä aikoja.

Antti Linkola

Kapinan loppu ja ahdistuksen alku? - nuorisokulttuurit ja vuosituhannen vaihtuminen

Nuoruus näyttäytyy tänään hyvin ristiriitaisessa valossa. Music Televisionissa pomppaa esiin toinen toisensa jälkeen reippaita, siistejä ja kauniita teinitähtiä uupumatta bailaamassa. Tämä popmusiikin antama kuva nuorisosta ei ole monen kriittisen arvioijan mielestä koskaan ollut niin sovinnainen kuin tänä päivänä.

Kari Kallioniemi

Terveydenhuollon kaikki valinnat ovat priorisointia

Priorisointi nousi viime vuosikymmenen alkupuolen taloudellisen laman ja hyvinvointipalvelujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmien uudistusten myötä keskeiseksi puheenaiheeksi myös terveydenhuollossa. Keskusteluun ovat osallistuneet siitä lähtien aiempaa useammat ryhmät. Terveystaloustieteilijäthän ovat puhuneet näistä asioista koko olemassaolonsa ajan. Taloustiede on pohjimmiltaan valintojen tiedettä: tiedettä siitä, miten valintoja tehdään ja millaiset valinnat tuottavat kokonaisuuden kannalta parhaimman tuloksen. Valintoja on aina tehty kaikessa taloudenpidossa, myös terveydenhuollossa, ja tullaan aina tekemäänkin, niin kauan kuin voimavarat suhteessa meidän tarpeisiimme ovat rajalliset. Näköpiirissä ei ole mitään merkkejä tämän suhteellisen niukkuuden pienenemisestä, puhumattakaan poistumisesta. Tästä näkökulmasta viime vuosikymmenen keksintöä oli lähinnä uusi nimi, priorisointi, ikiaikaiselle asialle.

Pekka Rissanen

Työnohjaus tukena somaattisten alojen lääkärin työssä

Työnohjaus alkaa saada vähitellen jalansijaa myös somaattisen hoidon piirissä toimivien lääkärien työtapana. Psykiatrian alallahan työnohjaus perustuu lakiin ja asetukseen, ja sosiaalitoimessa ja esimerkiksi opetuksen piirissä työnohjaus mielletään jo työhön kuluvaksi toiminnaksi.

Hannu Makkonen

Liikennelääkäriä tarvitaan

Jokainen terveyskeskuslääkäri joutuu kirjoittamaan todistuksia, joita asiakkaat tarvitsevat voidakseen jatkaa ajokorttinsa voimassaoloaikaa. Usein tilanne on mutkaton: todistusta tarvitseva asiakas on jotakuinkin kunnossa eikä hänellä ole tautia tai vammoja, jotka voisivat olla välittömäksi vaaraksi liikenteessä hänelle itselleen tai muille tienkäyttäjille.

Pekka Saarnio

Sairaanhoito sairastaa

Lääkärit ovat tottuneet asettamaan diagnooseja yksilöille. Nämä yksilöt ovat kohtaamistilanteesta johtuen potilaita. Taustalla ja usein vahvastikin mukana ovat potilaan läheiset ja hänen elämänsä olosuhteet. Sama malli toistuu vastaanotolla kerta toisensa jälkeen: Anamneesi, status, mahdolliset lisätutkimukset, diagnoosi, hoito, seuranta. Nyt tämä malli on tullut tiensä päähän. Yksilökeskeinen tapa toimia ei enää yksin riitä, koska tarve on suurempi kuin mitä työntekijät - lääkärit, hoitajat ja muu henkilökunta - enää jaksavat.

Antti Linkola

Opitun avuttomuuden koekaniinit

Kun työterveyslaitoksen tutkijat Jussi Vahtera ja Mika Kivimäki tutkivat henkilöstöleikkausten vaikutusta Raision kaupungin henkilöstön sairastavuuteen 1990-luvulla, he totesivat suurimmat sairauspoissaolot niillä ammattialoilla, joilta väkeä oli leikattu eniten. Tulos oli odotettu. Sitä kiintoisampi oli havainto, että työmäärän lisäys näyttää murtavan vastustuskyvyn vasta siinä vaiheessa, kun työntekijät joutuvat kiireessä tekemään huonompaa jälkeä kuin työ vaatisi. Voisiko spekuloida, että ammatti-identiteetin rapiseminen päästää taudit valloilleen?

Juha Siltala

Kunnat kehittämään työyhteisöjään

Suomen väestön ikärakenne on työmarkkinoita ajatellen vielä eurooppalaisittain edullinen. Ikääntymisen muutosvauhti on kuitenkin nopeampaa kuin muualla Euroopassa. Työikäisen aikuisväestön määrä kasvaa vielä kymmenen vuotta, mutta kääntyy sen jälkeen laskuun. Yli 65-vuotiaiden määrä vuonna 2020 on 440000 enemmän kuin nyt.

Risto Parjanne

Hyvän mielen puolesta

Psyykkisesti sairaiden hoito on edelleen huonommassa asemassa muihin sairauksiin verrattuna.

Aira Samulin

Sairaanhoitopiirien viestinnän haaste: Altavastaajasta aloitteelliseksi, aktiiviseksi ja avoimeksi

Miksi julkisuudessa välittyvä kuva erikoissairaanhoidosta painottuu liian usein kustannuksiin? Miksi media ei ylittyvien budjettien sijasta kerro siitä hyvästä osaamisesta, jota sairaanhoitopiirit väestölleen tuottavat?

Tuula Vainikainen

Tupakkaoikeudenkäynnit

Kansainväliset tupakkayhtiöt ovat 1950-luvulta saakka olleet vastaajina lukuisissa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä. Korvausvaateiden perustana on tuotevastuu. Tupakkafirmat ovat laskeneet liikkeelle tuotteita, jotka oletetulla tavalla käytettyinä vahingoittavat kuluttajia. Kanteita on yleensä ajettu tuottamusperusteisina. Tupakkayhtiöt ovat viimeistään 1940-luvulla tienneet savukkeiden aiheuttavan keuhkosyöpää, mutta yhtiöt ovat salanneet tämän seikan ja lisäksi nimenomaisesti valehdelleet, ettei savukkeiden ja syövän välisestä kausaalisyhteydestä ole esitetty lääketieteellistä näyttöä. Savukkeita markkinoidessaan tupakkateollisuus on pyrkinyt antamaan kuluttajille kuvan täysin haitattomista tuotteista tai ainakin tuotteista, joiden vaarallisuus on vähäistä verrattuna elämän muihin riskitekijöihin.

Erkki Aurejärvi

Suomalainen lääkäri potilaana - erityisesti päihdepotilaana

Kun 28.2.2000 tarkastettiin Tampereen yliopistossa työterveyslääkäri Eliisa Mäenpään väitöskirja Sairaalalääkärin jaksamisesta työterveyslääkärin näkökulmasta, lienee aika tarkastella kaikista hankalinta - lääkärin suostumista päihdepotilaaksi.

Pekka Kiviranta

Yksinäinen lääkäri

Lääkärintoimen monia puolia, lääkärin asemaansa asiantuntijana, hänen suhdettaan potilaaseen kuuntelijana, ymmärtäjänä mutta ehkä myös paternalistisena ohjaajana, käsitellään yhä enemmän kirjallisuudessa. Tässä haluan nostaa esille erikoisen aspektin, joka liittyy aina lääkärintyöhön ja jota muut eivät voi täydellisesti, oman kokemuksen puutteessa, ymmärtää ja havaita.

Pekka Vuoria

Aivotutkimuksen vuosikymmenen tilinpäätös

Kymmenen vuotta sitten pidettiin selvänä, että aivoja surkastuttavien tautien ja dementian perusta selvitetään heti miten. Näin ei käynyt, vaikka esimerkiksi hullun lehmän tautia aiheuttava prioni löydettiin. 1990-luvun alussa asetettiin eniten toiveita mielenterveyden häiriöiden biologisten syiden selvittämiselle. Yksikään psykiatrinen kansanterveyden ongelma ei ratkennut aivotutkijoiden ponnisteluista huolimatta, vaikka eniten rahaa jaettiin mielenterveyden aivoperustan tutkimuksiin ja lääkehoidon kehittämiseen.

Markku T. Hyyppä

Vanhustenhuollon vaihtoehdot - mitä mikin maksaa?

Vanhustenhuolto on viime aikoina ollut näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa. Valitettavan usein uutiset ovat olleet kielteisesti värittyneitä, kuten tulipalot vanhustentaloissa tai erilaiset laitoshoitoon liittyneet laiminlyönnit. Kriittinen tarkastelu sekä laatuun että kustannuksiin liittyvien tekijöiden suhteen on siten varmastikin paikallaan. Väestön ikääntyessä kustannukset tulevat kasvamaan. Vanhustenhuollon eri toteutuskeinojen kustannusvertailussa ei kuitenkaan saa unohtaa arvokeskustelua ja vanhusten omia toiveita. Menojen osalta on lisäksi hyvä muistaa myös toisen maksajan eli palvelujen käyttäjän näkökulma.

Heikki Pirttiaho

Kliininen tutkimus ei kukoista ongelmitta

Vielä parikymmentä vuotta sitten väitöskirja ja sen julkinen puolustaminen tohtorin arvon saavuttamiseksi olivat korostetun itsenäisiä työsuorituksia.

Markku Larmas