Kehitysvammaisen muistisairauksien arviointiin tarvitaan oma työkalu

Viime vuosikymmenien aikana kehitysvammaisten elinikä on pidentynyt huomattavasti, ja niinpä tulevaisuudessa muistisairaiden kehitysvammaisten määrä kasvaa (1). Kehitysvamma, kuten dementoituminenkin, on oire aivokuoren toiminnan häiriöstä. Kummankin tausta on joko geneettinen, hankinnainen tai monitekijäinen. Downin oireyhtymä on yleisin geneettinen, CP-kehitysvamma (varhaiseen aivovaurioon liittyvä liikunta-kehitysvamma) on yleisin hankinnainen ja autismi-kehitysvammaoireyhtymä yleisin monitekijäinen kehitysvamma (2). Yleisin muistisairaus, Alzheimerin tauti, on taustaltaan yleensä monitekijäinen ja toiseksi yleisin, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, useimmiten hankinnainen. Lisäksi tunnetaan useita harvinaisempia geneettisiä muistisairauksia (3). Kehitysvamma ilmenee aina kehitysiässä, dementia yleensä vasta kehitysiän jälkeen.

Maria Arvio, Markus Sundin, Mari Niinivirta

Robottiavusteinen vai laparoskooppinen kirurgia peräsuolisyövän hoidoksi?

Robottiavusteinen vai laparoskooppinen kirurgia peräsuolisyövän hoidoksi?

Leikkausrobotit ovat tulleet vauhdilla kirurgin avuksi. Tämän melko kalliin tekniikan uskotaan olevan tarkempi, ergonomisempi ja ulottuvampi kuin avokirurgia tai perinteinen tähystyskirurgia. Robottikirurgiaa markkinoidaan erityisesti eturauhassyövän, lantionpohjan gynekologisen kirurgian ja tyräkirurgian avuksi. Mutta onko se tuloksiltaan parempi kuin laparoskooppinen kirurgia osaavissa käsissä?

Hannu Paajanen

Istukasta tehdyistä valmisteista ei ole terveyshyötyä

Lajinkehityksemme alussa lienee myös alkuihmisen tapana ollut syödä istukka synnytyksen jälkeen, kuten monet nisäkäslajit edelleenkin tekevät. Synnytykseen liittyvä mystiikka, uskomukset ja emootiot näyttävät herättäneet asian ainakin Yhdysvalloissa esille niin, että istukan käyttöön kaivataan nykyistä tarkempia ohjeita ja jopa lainsäädännön ohjausta. Arvostettu naistentautien ja synnytysopin tiedelehtikin käsittelee kirjoituksessaan istukan ja siitä tehtyjen valmisteiden käyttöä, plasentofagiaa, sekä synnytysyksikön vastuuta istukkakudoksen käytöstä.

Pertti Kirkinen

Denosunabi käy myelooman luustotaudin hoitoon

Myelooma on ainoa luustoa todella rusentamaan kykenevä verisairaus, ja bisfosfonaatit ovat olleet markkinoille tultuaan yksi hoidon kulmakivistä – siis yli 20 vuotta. Tähän asti kisaa on käyty eri valmisteiden ja annosten kesken, mutta denosunabi eli RANK-ligandin monoklonaalinen vasta-aine tuo mukanaan oikeaa kilpailua. Ihonalaisinjektiona annettavana se on helppokäyttöinen eikä munuaisten vajaatoiminta aseta rajoituksia.

Marko Vesanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030