Äidin virusinfektiot ja sikiön sekä vastasyntyneen tartunnan ehkäisy

Raskaudenaikaiset virusinfektiot ovat merkittävä syy perinataaliseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Infektio voi levitä siköön veriteitse istukan läpi tai kohdun kaulakanavasta nousevana infektiona. Vastasyntynyt voi saada tartunnan synnytyskanavasta tai äidinmaidon välityksellä. Infektion välittymiseen vaikuttavat taudinaiheuttajan virulenssi, äidin immunologinen vaste ja raskauden vaihe. Käsittelemme seuraavassa katsauksessa sellaisia virusinfektioita, joiden vaikutuksesta raskauden kulkuun on olemassa riittävästi tutkimustuloksia hoito- ja ehkäisysuositusten antamiseksi.

Seija Meltomaa, Ulla Ekblad

Mitä tehdä munasarjakystille? - kokemuksia kaikuohjatusta punktiosta

Todettujen munasarjakystien määrä on lisääntynyt kaikututkimusten tultua käyttöön, kun oireettomatkin kasvaimet löydetään. Vakiintunutta seuranta- ja hoitokäytäntöä näitä löydöksiä varten ei kuitenkaan ole. Kaikuohjauksessa emättimen kautta tehtävä kystapunktio osoittautui yksinkertaiseksi ja turvalliseksi tutkimus- ja hoitovaihtoehdoksi, mutta lähes puolet potilaista näyttää tarvitsevan jatkotoimenpiteitä kystien uusiuduttua. Kystat häviävät usein spontaanisti, joten hyvänlaatuiselta vaikuttavia oireettomia löydöksiä (yksilokeroisia, kaiuttomia, alle 8-10 cm kooltaan) kannattaa seurata ainakin puoli vuotta ennen toimenpiteitä. Epäilyttävät kystat poistetaan laparoskopiateitse.

Marja-Leena Levomäki, Maritta Hippeläinen

Rintasyövän hoito kehittyy ja ennuste paranee - karikkoja löytyy vielä

Rintasyövän onkologinen hoito muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Joukkoseulontojen ansiosta yhä useampi rintasyöpä todetaan varhaisvaiheessa ja yhä useammin potilas voidaan hoitaa rinnan säästävän leikkauksen ja sädehoidon yhdistelmällä. Rintasyövän ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä tunnetaan entistä paremmin, ja taudin uusiutumisvaaraa voidaan vähentää liitännäishoidoilla, jotka kuitenkaan eivät ole aivan riskittömiä. Liitännäishoitojen lisääntyvä tuntemus sekä uudet turvallisemmat lääkehoidot ovat parantamassa tuloksia edelleen. Metastasoineen syövän hoidossa tutkitaan solunsalpaajien jättiannostelua kantasolu- tai luuydinsiirron turvin sekä uusia hormonilääkkeitä.

Eeva Salminen

Sairaanhoitopiirin osuus ensihoitojärjestelmän organisoinnissa

Erikoissairaanhoitolaki ja sairaankuljetusasetus velvoittavat sairaanhoitopiirejä ohjaamaan ja valvomaan sairaalan ulkopuolista ensihoitojärjestelmää. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on antanut alueensa ensihoitojärjestelmälle toimintaohjeen, joka on lääkärijohtoinen ja käyttää hyväkseen porrastetun vasteen periaatetta. Toimintaohjeella ohjeistetaan hätäkeskukset lääketieteellisen riskin arvioinnissa, palo- ja pelastuslaitokset ensivastetoiminnassa ja sairaankuljetus sekä perus- että hoitotason ensihoidossa. Varsinkin hoitotason sairaankuljetuksen koulutus ja valvonta kuuluvat sairaanhoitopiirien vastuulle ja tässä kaivattaisiinkin valtakunnallisesti yhtenäistä linjaa.

Raimo Jokisalo

Laatutyötä päihdesairaalassa: Erilaisia päihteitä - erilaisia potilaita?

Laadunhallinnasta on tulossa tärkeä organisaation toiminnan kehittämisväline sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuotettavien palvelujen tärkein laatuominaisuus on potilaiden tarpeisiin vastaaminen. Päihdeongelmaisten potilaiden hoidon laatua parannettaessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, sillä päihteiden sekakäyttäjien ja erityisesti huumausaineita käyttävien hoitotarpeet osoittautuivat moninaisiksi Järvenpään sosiaalisairaalassa tehdyssä potilasanalyysissä.

Irma Ovaska, Pekka Heinälä

Vaikeavammaisten aikuisten laitoskuntoutus reumasairauksissa

Vaikeavammaisten reumasairaiden kuntoutusta järjestetään sekä avo- että laitoshoitona. Nykyisin avohoito tarjoaa lähinnä fysioterapiaa, joka ei yksin riitä ratkaisemaan monia perussairauteen liittyviä ongelmia. Nivelreumapotilaat tarvitsevat laitoshoitojaksoja, joiden aikana he saavat moniammatillista hoitoa. Siitä on saatu hyviä tuloksia Reumasäätiön sairaalassa. Laitoskuntoutusjaksot tarjoavat mahdollisuuden kuntoutujien tilan kokonaisvaltaiseen arvioon ja auttamiseen. Moniammatillisesta vaikeavammaiskuntoutuksesta hyötyvät sekä kuntoutujat että yhteiskunta.

Markku Kauppi, Antero Kotaniemi, Jukka Martio

Piiskavamman myöhäiskomplikaatiot - onko niitä?

Peräänajotilanteessa syntyvät piiskavammat saattavat nykykäsityksen mukaan aiheuttaa myöhäiskomplikaatioina niskakipua, päänsärkyä ja kognitiivisia häiriöitä. Näkemys, että piiskavamma voi tällä tavoin kroonistua, perustuu tutkimuksiin, joissa potilaat ovat itse valittaneet oireiden pitkittymistä. On kuitenkin mahdollista, että taloudelliset seikat ovat sumentaneet asian kylmän rauhallista medisiinistä tarkastelua - potilas voi nimittäin saada oireistaan huomattaviakin rahallisia korvauksia.

Robert Paul

Fagi sukkuloi suolessa

Kolera on meillä suhteellisen harvinainen ongelma, mutta maailmanlaajuisesti se on edelleenkin melkoinen tappaja. Itse kolerabakteeria on tarjolla monissa vesissä haitattomana mikrobina, joka kuitenkin voi yllättäen saada virulentteja ominaisuuksia ja aiheuttaa epidemioita. Patogeenin tärkein ominaisuus on koleratoksiinin eritys.

Heikki Arvilommi

Hoitohenkilökunnan tuberkuloosiriski kasvussa

Tuberkuloosiriski oli vuosisadan alussa selvästi suurentunut monissa terveydenhoitoalan ammattiryhmissä. Tehokkaan lääkehoidon aikana tautia on esiintynyt tavallista enemmän vain patologeilla. Lääkkeille resistenttien bakteerikantojen yleistyminen on aiheuttanut laajaa huolta potilaita hoitavien ja heitä tai heidän näytteitään tutkivien keskuudessa. Huoli ei ollut aiheetonta: Amerikassa on jo kymmeniä hoitohenkilökuntaan kuuluvia sairastunut moniresistenttiin tuberkuloosiin.

Matti Viljanen

Japanin ruokamyrkytysepidemia on ohi

Elokuun loppuun mennessä on Japanissa todettu 9 578 enterohemorraagisen Escherichia coli O157:n aiheuttamaa infektiotapausta. Potilaista 11 on kuollut tautiin. Vaikka ruoka on ollut epäilty tartuntareitti, bakteeria ei ole pystytty eristämään mistään ruokalajista.

Pentti Huovinen

Myelooman uusi hoito

Multippelin myelooman käypä hoito on ollut jo 30 vuoden ajan melfalaanin ja prednisonin yhdistelmä. Tällä hoidolla myeloomaa ei kuitenkaan saada pysyvästi parannettua, ja potilaiden keskimääräinen elinaika jää alle kolmen vuoden mittaiseksi diagnoosista laskettuna. Muilla lääkeyhdistelmillä ei juuri ole ennustetta pystytty parantamaan, ja alfainterferonihoidon hyöty on sekin satunnaistetuissa tutkimuksissa osoittautunut marginaaliseksi. Sekä sädehoito että solunsalpaajahoito kuitenkin tehoavat tautiin, joten koko kehon sädehoidosta ja jättisolunsalpaajahoidosta voisi ainakin teoriassa odottaa parannusta hoitotuloksiin. Tällainen hoito vaatii kuitenkin tuekseen joko luuytimensiirron tai perifeerisen veren kantasolujen siirron.

Heikki Joensuu

Voiko finasteridi pysäyttää eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun etenemisen?

Pohjoismaisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin finasteridin tehoa ja turvallisuutta oireellista eturauhasen liikakasvua hoidettaessa. Finasteridilla hoidettujen potilaiden oireet paranivat koko tutkimuksen ajan, ja ero lumelääkkeellä hoidettuihin verrokkeihin oli kahden vuoden hoidon jälkeen tilastollisesti merkitsevä. Lumehoidossa potilaiden oireet paranivat alkuvaiheessa, mutta palasivat lähtötasolle tutkimuksen loppuun mennessä. Finasteridilla hoidetuilla potilailla virtsan huippuvirtaama lisääntyi ja eturauhasen koko pieneni. Tutkimus osoitti, että finasteridi voi kääntää eturauhasen liikakasvun luonnollisen etenemisen ja että suotuisat vaikutukset pysyivät kahden vuoden hoidon ajan.

Timo Lehtonen, Matti Kontturi, Jens Thorup Andersen, Hans Wolf, Peter Ekman, Jan-Erik Johansson, Hans Olav Beisland, Kjell Tveter, Skandinavian Bph-Tutkimusryhmä

Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus: katsaus epidemiologiaan ja tartuntojen torjuntaan

Metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureusten eli ns. MRSA-bakteerikantojen yleisyys sairaalainfektioiden aiheuttajina vaihtelee tällä hetkellä suuresti eri puolilla maailmaa. MRSA on viime vuosikymmenen aikana lähes räjähdysmäisesti lisääntynyt niissä maissa, joissa suhtautuminen sen leviämiseen on ollut horjuvaa. Sen sijaan MRSA-tilanne on edelleen varsin hyvä maissa, joissa noudatetaan yhtenäistä, kansallista torjuntapolitiikkaa. Suomessakin on hiljattain julkaistu maanlaajuinen MRSA-torjuntaohjeisto. On tärkeää pyrkiä ehkäisemään tai ainakin viivyttämään näiden mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen leviämistä sairaaloihimme.

Pirkko Kotilainen, Jaana Vuopio-Varkila

Jalan biomekaniikka

Jalan moninaisten vikojen ja vaivojen diagnosoinnin perusta on anatomian ja biomekaniikan tarkka tunteminen. Jalan biomekaniikan hallitseva lääkäri pystyy päättelemään vaivan toiminnallisen syyn tarkan kliinisen tutkimuksen ja sen yhteydessä tehtävien yksinkertaisten mittausten perusteella, ilman kalliita mittalaitteita. Biomekaniikan arvioinnin perusteella myös hoitomenetelmät voidaan valita niin, että nivelten liikkeet ja virheasennot saadaan korjatuksi lähemmäksi normaalia.

Seppo Anttila, Veijo Hoikka

Jalan rakenteen ja biomekaniikan tutkiminen

Jalkapotilaan kliinisessä tutkimuksessa selvitetään jalan rakenne ja biomekaniikka levossa ja seistessä. Nivelten liikkeet mitataan, samoin jalkaterien asento ja kantapään ja sääriluun kulma alustaan nähden. Tutkimuksen päättää kävelyn visuaalinen arviointi, jossa apuna voidaan käyttää videointia. Muitakin laitteita on mahdollista käyttää, mutta niiden merkitys kliinisessä työssä ei ole ainakaan toistaiseksi kovinkaan suuri.

Seppo Anttila, Veijo Hoikka

Jalan biomekaaniset häiriöt

Jalkaongelmat aiheuttavat jalkojen kipua ja väsymistä, känsiä ja kovettumia sekä hankaluuksia jalkineiden kanssa. Tutkimuksissa todetaan usein vaivaisenluu, vasaravarpaat, Mortonin neuralgiaan sopivat oireet ja löydökset, röntgenkuvissa kantaluun piikki sekä kulumamuutoksia nivelissä. Vaivojen syynä on hyvin usein jalan virheasento, joka aiheuttaa jalkaan biomekaanisen häiriön. Virheasento heijastuu myös ylempiin rakenteisiin ja voi aiheuttaa kipuja nilkoissa, säärissä, polvissa, lonkissa ja jopa alaselässä. Toisaalta myös ylempänä olevien rakenteiden viat voivat aiheuttaa jalan asentovirheen ja toimintahäiriön.

Veijo Hoikka, Seppo Anttila

Jalkatuet alaraajaongelmien hoidossa

Alaraajavaivojen syynä on usein jalan tai ylempien rakenteiden virheasento, joka aiheuttaa jalkaan biomekaanisen häiriön. Tämä taas saa aikaan kipuja ja väsymistä sekä jalassa että ylempänä alaraajassa. Virheasennon aiheuttamat biomekaaniset häiriöt on mahdollista estää yksilöllisillä jalkaortooseilla. Ortoosien määrääminen vaatii lääkäriltä kuitenkin erityistä perehtymistä jalan biomekaniikkaan ja ortotiikkaan, ja ortoosien valmistus on mahdollista vain hyvin varustetuissa apuvälineitä valmistavissa yksiköissä.

Veijo Hoikka, Seppo Anttila

Sepelvaltimotaudin ehkäisyohjelma ja laadun hallinta Jorvin sairaalan hoitoalueella

Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansansairauksistamme, jonka ehkäisyn tulee olla keskeisessä asemassa lääkärin työssä. Viime vuosina on Suomessa ja muualla maailmassa laadittu useita ennaltaehkäisyn parantamiseen tähtääviä ohjelmia etenkin uusien kolesterolin merkitystä selvittäneiden tutkimusten innoittamina. Jotta näiden ohjelmien tavoitteet toteutuisivat paremmin, liitettiin Jorvin sairaanhoitoalueella uusien hoito- ja tutkimussuosituksen käyttöönottoon ja toteutukseen laadun hallinta. Siihen kuuluva sekundaariprevention lähtökartoitus osoitti kaikkien perinteisten vaaratekijöiden kohdalla olevan parantamisen varaa. Henkilökunnan koulutus- ja motivointitilaisuuksien jälkeen lääkärit ja hoitajat saivat itse asettaa uudet tavoitteet ennaltaehkäisylle eri riskitekijöiden suhteen. Jatkossa on tarkoitus mitata onnistumista uudelleen. Laadun hallinta on työväline, jonka avulla päästään tavoitteiden parempaan toteutumiseen.

Vesa Naukkarinen, Kai Halavaara

Sisäinen laatuauditointi patologian yksikössä

Patologian yksikössä uudelleenarvioinnilla ymmärretään sisäistä vertikaalista auditointia. Se on laadunvarmistustoimintaa, joka antaa kuvan mittausepävarmuudesta, eli onko alkuperäisen perusteella tehty diagnoosi oikea vai väärä. Järjestelmä toimii laadunparannuksen lähtömateriaalina. Jos sisäisessä tarkastuksessa ei löydy lainkaan puutteita, on syy pikemminkin tarkastuskäytännössä kuin itse menetelmässä. Yliopistollisessa keskussairaalassa ja suuressa yksityislaboratoriossa arvioitiin uudelleen sytologian, histologian ja obduktioiden näytteitä. Tässä tutkimuksessa vakavien virheiden määrä edusti kansainvälistä tasoa, mutta lievemmissä puutteissa oli histologiassa ja obduktioissa parantamisen varaa.

Heikki Aho

Näkökulmia rokotuksiin

Toukokuussa 1996 tuli kuluneeksi 200 vuotta Edward Jennerin ensimmäisestä onnistuneesta rokotuskokeesta. Merkkivuoden kunniaksi Kansanterveyslaitos ja Infektiotautien tutkimusyhdistys järjestivät Lääketiede 96 -tapahtumassa seminaarin "Vanhat ja uudet rokotteet - puolesta ja vastaan". Seminaarin kunniavieraana oli professori Donald A. Henderson, joka on toiminut paitsi WHO:n maailmanlaajuisen isorokko-ohjelman johtajana myös EPI-rokotusohjelman keskeisenä käynnistäjänä. Nykyisin prof. Henderson toimii Johns Hopkins -yliopistossa Baltimoressa. Hänen Lääketiede-tapahtumassa 9.1.1996 pitämänsä luento julkaistaan ohessa lyhentämättömänä.

Donald A. Henderson