Tahdistinpotilaat ja työpaikan sähkömagneettiset kentät

Implantoitavien sydämentahdistimien ja defibrillaattorien yleistyessä joudutaan työterveyshuollossa yhä useammin arvioimaan työpaikan sähkömagneettisten kenttien mahdollisia vaikutuksia näiden laitteiden toimintaan. Artikkelissa esitellään tapausselostuksen avulla kardiologin, työterveyslääkärin ja työpaikan osuutta potilaan riskien arvioinnissa. Vakavien toimintahäiriöiden vaarat ovat harvinaisia, sen sijaan vähäiset toimintahäiriöt ovat mahdollisia monissa työpaikoissa. Eri osapuolten yhteistyöllä potilaan jatkaminen entisessä työssään saadaan usein mahdolliseksi.

Panu Oksa, Rauno Pääkkönen, Seppo Sinervo, Pekka Mäkynen

Naisiin kohdistuva väkivalta

Naisiin kohdistuva väkivalta on monimuotoinen ongelma, joka esiintyy teollisuus- ja kehitysmaissa, eri kulttuurien ja uskontojen alueilla. Siihen kuuluu poliittisia, juridisia, taloudellisia ja sosiaali- sekä terveyspoliittisia aspekteja. Fyysisten vammojen ja sairauksien lisäksi nainen saa väkivallasta aina psyykkisen trauman, joka usein ilmenee viiveellä erilaisina psykosomaattisina ongelmina. Perheväkivallasta kärsivät aina myös lapset. Suomessa myytti sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta on estänyt näkemästä, ettei naisten ja lasten asema hyvinvointivaltiossa olekaan turvattu. Suomen hallitus hyväksyi viime syksynä sitoumuksen toimintaohjelman laatimiseksi naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Ohjelman laadinta on tämän vuoden alusta aloittaneen STM:n tasa-arvoneuvottelukunnan väkivaltajaoston keskeisimpiä tehtäviä.

Anna-Lisa Söderholm

Potilaan asema ja oikeudet potilasasiamiehen näkökulmasta

Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista on kirjattu potilaan oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Saman lain myötä työnsä aloittanut potilasasiamies joutuukin varsin usein selvittelemään tilanteita, joissa potilas kokee tätä oikeuttaan loukatun. Potilasasiamiesjärjestelmä tekee osittain tarpeettomaksi laissa määriteltyä muistutusmenettelyä: muistutuksen aihe saatetaan saada selvitetyksi jo keskustelussa potilasasiamiehen kanssa.

Seija Anttila

Keuhkosairauksien hoidon verkostoituva palveluprosessi Lapissa

Lapin sairaanhoitopiirissä, kuten muuallakin, 1990-luku on ollut jatkuvan muutoksen aikaa. Rajun saneerauksen kokenut keuhkosairauksien yksikkö on joutunut nopeasti uudistamaan koko palveluprosessinsa. Muutosta on ajanut eteenpäin paitsi voimavarojen niukkeneminen, myös alueelliseen käyttöön sovellettu valtakunnallinen astmaohjelma. Lapin keskussairaalan keuhkosairauksien yksikkö onkin parin vuoden aikana suunnitelmallisesti verkostoitunut perusterveydenhuollon kanssa.

Tuula Toljamo

Luomien seuranta ja melanooma

Melanoomatapausten määrä on Suomessakin kasvussa. Useimmat disseminoituneeseen melanoomaan sairastuneet menehtyvät tautiin jo vuoden kuluessa metastaasien toteamisesta, joten melanooman toteaminen jo varhaisvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää. Siitä, onko luomien tarkkailusta hyötyä, on niukasti tutkittua tietoa, joskin toimenpide usein oletetaan hyödylliseksi. Melanooman harvinaisuuden takia satunnaistetun tutkimuksen tekeminen asiasta on hankalaa, mutta tapaus-verrokkitutkimus on nyt julkaistu.

Heikki Joensuu

Halvauspotilaan ravitsemuksessa gastrostomia on ylivoimainen

Lähes puolet halvauspotilaista potee jonkinasteista nielemishäiriötä. Usein häiriötä ei huomata, ennen kuin potilas saa aspiraatiopneumonian, ja tällöin eteen tulee nenä-mahaletkun käyttäminen. Nenä-mahaletkun toimivuus ja pysyvyys on kuitenkin pitkän päälle varsin kyseenalaista, ja niinpä Britanniassa onkin etsitty vaihtoehtoa vertaamalla nenä-mahaletkua ja gastrostomiaa.

Robert Paul

Lactobacillus GG ja sepsis

Valio on ryhtynyt voimalla markkinoimaan Lactobacillus GG:tä sisältävää maitoa "pelastajabakteerina", joka pistää kerralla kuntoon maha-suolikanavan ongelmat. Jo tätä ennen, itse asiassa runsaan viiden vuoden ajan, on ollut markkinoilla Lactobacillus GG:tä sisältävää jugurttia ja herajuomaa. Näitä on käytetty vuosittain noin 3 miljoonaa kiloa, eli koko Suomessa arviolta 40 000 ihmistä on käyttänyt näitä tuotteita. Odotukset maidon käytöstä lienevät moninkertaiset.

Pentti Huovinen

Moniresistentin tuberkuloosin tarttuminen lentokoneessa

Otsakkeen dramatiikasta huolimatta lentokone ei ole sen kummallisempi paikka kuin mikään muukaan suljettu tila tuberkuloosin tarttumisen suhteen. Tämä kävi selvästi ilmi, kun lähes terminaalivaiheen keuhkotuberkuloosia sairastanut nainen matkusti neljä pitkää lentoa Honolulun ja Baltimoren välillä. Kaikkein huonoimmassa kunnossa nainen oli viimeisellä lennolla; hän kuoli verensyöksyyn viikon kuluttua lennosta. Tuberkuliinitestin perusteella tartuntoja tapahtui varmuudella vain viimeisellä lennolla ja silloinkin aivan lähipenkeissä istuneisiin matkustajiin. Tilanteen vakavuutta lisäsi naisen tuberkuloosibakteerin resistenttiys neljälle keskeiselle tuberkuloosilääkkeelle. Onneksi kukaan tartunnan saaneista ei ole sairastunut, ainakaan vielä.

Matti Viljanen

Ei sittenkään tyroksiinia Basedowin tautiin?

Vuonna 1991 julkaistiin Japanista tieto, jonka mukaan tyroksiinin kombinoiminen karbimatsoliin vähentää Basedowin taudin relapsifrekvenssiä 35 %:sta 2 %:iin verrattuna karbimatsoliin yksistään puolentoista vuoden seurannan aikana. Jo tätä ennen oli asiaa tutkittu, tosin vähemmän selvin näytöin tyroksiinin hyödyllisyydestä. Perusajatus tyroksiinin lisäämisessä on, että tyroksiinia käytettäessä voidaan käyttää suurempaa tyreostaattiannosta, minkä puolestaan arvellaan vaikuttavan tehokkaammin varsinkin Basedowin taudin immunologisiin taustasyihin.

Robert Paul

Ruumiinavaukset kliinisen diagnostiikan laatutakuuna

Lääkärien käytettävissä olevat kuvantamismenetelmät ovat viime vuosikymmenien aikana huomattavasti monipuolistuneet ja helpottaneet sairauksien diagnosointia. Siitä huolimatta hoitava lääkäri saa ruumiinavauksesta edelleen tärkeää palautetta löydösten ja niiden tulkinnan luotettavuudesta ja annetun hoidon tehosta. Avaukset tulisikin nähdä osana terveydenhuollon laaduntarkkailua. Tutkimuksessa sadasta perättäisestä HYKS:n pyytämästä ruumiinavauksesta 10 %:ssa ilmeni diagnosoimaton sairaus, joka oli vaikuttanut olennaisesti potilaan ennusteeseen.

Annakatri Öhberg

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 13/1996 Kommentteja

Näkövammaisuus ja subjektiiviset näkövaikeudet vanhusväestössä

Väestöpohjaisessa poikkileikkaustutkimuksessa Oulun ympäristössä todettiin, että 70 vuotta täyttäneestä väestöstä 59 %:lla oli normaali tai lähes normaali näöntarkkuus, heikkonäköisiä oli 10 % ja sokeita 2 %. Näkövammaisten osuus suureni siten, että 70-79-vuotiaista heitä oli 5 % mutta 90 vuotta täyttäneistä kolmannes. Jos näkövammaisuuden esiintyvyys olisi sama (12 %) koko ikääntyneessä väestössä, Suomessa olisi noin 55 000 näkövammaisuuden kriteerit täyttävää yli 70-vuotiasta. Näkökyvyssä oman ilmoituksen mukaan ilmenneet ongelmat eivät kuitenkaan aina vastanneet objektiivista näöntarkkuusarvoa, ja kaukonäössä koettiin yleensä vähemmän vaikeuksia kuin lähinäössä. Tärkeimmät syyt näkövammaisuuteen olivat verkkokalvon ikärappeuma, harmaakaihi ja glaukooma. Näistä harmaakaihi ei ilmene esimerkiksi Näkövammarekisterin tilastoista, koska sen aiheuttama haitta ei yleensä ole pysyvä, vaan on ainakin osittain korjattavissa kaihileikkauksella.

Heli Hirvelä, Leila Laatikainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 13/1996 Kommentteja

Lyhyellä yksilöllisellä sairaalakuntoutuksella yhtä hyvät tulokset kuin pitemmällä laitoskuntoutuksella

Sairaalan järjestämä lyhyt, yksilöllinen kuntoutusjakso näyttää tuottavan aivan yhtä hyviä tuloksia kuin pitempi kuntoutusjakso kuntoutukseen erikoistuneessa laitoksessa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa verrattiin tuloksia kahdessa potilasryhmässä, joista toinen kuntoutui laitoksessa, toinen sairaalan omalla kuntoutusosastolla. Asiakkaiden kuntoutustarve johtui yleensä tuki- ja liikuntaelinsairaudesta.

Eeva Leino, Viljo Rissanen, Anna Jormakka, Karl-August Lindgren, Risto Ikäheimo

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 13/1996 Kommentteja

Tuberkuloosi on maailman hätä, mutta ei Suomen

Vielä 1980-luvulla tuberkuloosin luultiin pian häviävän teollisuusmaista ja jäävän köyhän maailman vitsaukseksi. Niinpä poliittiset päättäjät jättivät monessa teollisuusmaassa huolehtimatta tuberkuloosin hoito-ohjelmien riittävästä valmiudesta. Samaan aikaan ilmaantui uusia uhkatekijöitä: siirtolaisuus lisääntyi, HI-virus alkoi levitä, sodat eivät loppuneet, slummiutuminen jatkui ja päihteiden käyttö lisääntyi. Tuberkuloosi alkoi uudelleen yleistyä teollisuusmaissa, eivätkä tuberkuloosiohjelmat pystyneet vastaamaan haasteisiin vaan alkoivat vuotaa. Suomessa tuberkuloosin vastustamistyö on ollut tuloksellista, ja edullinen kehitys jatkuu, ellei virheitä tehdä. Maailman tuberkuloosiongelma ratkeaa kuitenkin vasta sitten, kun kehitysmaihin saadaan rikkaiden maiden tuella tehokkaat hoito-ohjelmat - ja niitä tarvitaan jo Suomen lähialueillakin.

Eero Tala

Mini-interventiohoidon teho alkoholihaittojen ehkäisyssä Katsaus terveydenhuollossa tehtyihin tutkimuksiin

Alkoholin suurkulutuksen varhaisen hoidon, mini-intervention, tehoa on selvitetty terveydenhuollossa 15 kontrolloidussa tutkimuksessa 12 maassa. Mukana tutkimuksissa on ollut yli 5 000 suurkuluttajaa, sekä miehiä että naisia. Tulokset niin perusterveydenhuollosta kuin erikoissairaanhoidostakin ovat yhdensuuntaisia: hoidon myötä alkoholin kulutus ja suurkuluttajien määrä vähenevät merkitsevästi. Mini-interventiohoito on kustannuksiltaan edullinen ja muodoltaan hyvin terveydenhuollon nykytoimintoihin soveltuva. Sen laaja-alaisen käyttöön ottamisen perus- ja työterveyshuollossa sekä erikoissairaanhoidossa voidaan odottaa johtavan huomattavaan alkoholihaittojen vähenemiseen.

Kaija Seppä

Somatisoivan potilaan tutkimuskierre Pettävä ruumis ja katetun pöydän mysteeri

Psykosomaattisen potilaan tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen hoidossa on vaikeaa. Oireilun taustalla usein vaikuttavan varhaisen tyydyttämättömyyden ymmärtäminen auttaa näiden potilaiden kohtaamisessa ja mahdollistaa tutkimuskierteen katkeamisen. Nykyisellään tärkein hoitotulos onkin usein potilaan sitoutuminen yhteen hoitopaikkaan. Valtaosa on psykiatriseen tutkimukseen tullessaan voimansa loppuun käyttäneitä, eikä heidän työkykyään voida enää palauttaa. Psykiatrista konsultaatiota tarvittaisiin oireilun varhaisessa vaiheessa. Tällöin voidaan saada kokonaisnäkemys potilaasta ja mahdollistetaan hänen jäljellä olevien voimiensa palautuminen rakentavaan käyttöön.

Heli-Tuulie Koivumaa-Honkanen, Anneli Heikkinen

Normiohjauksen väheneminen, lama ja terveyskasvatuksen järjestämistä koskevat muutokset terveyskeskuksissa

Terveyskasvatusta kehitettiin terveyskeskuksissa 1970- ja 1980-luvuilla keskushallinnon normiohjauksessa. Kunnallisten terveyspalvelujen järjestämistä koskeva valtionhallinnon normiohjaus purettiin 1990-luvun alussa. Kuntien oman päätösvallan kasvu osuu samaan ajanjaksoon rinnan laman aiheuttamien talousvaikeuksien kanssa. Terveyskasvatuksen järjestämisessä suurimmat muutokset näyttävät tapahtuneen väestötason terveyskasvatuksen toimintaedellytyksien vähenemisenä. Sen sijaan yksilöihin kohdistuvien terveystarkastusten ja seulontojen määrät ovat pysyneet ennallaan.

Seppo Miilunpalo, Jukka Laitakari

Lapsen myötämääräämisoikeus lastensuojelussa

Suomen lainsäädäntö perustuu yhdenmukaisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa ajatukselle, että lapsi on omien oikeuksiensa subjekti ja ottaa osaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lastensuojelussa puhutaan yleensä mieluummin lapsen myötämääräämis- kuin itsemääräämisoikeudesta siitä syystä, että alaikäisen holhoojalla on vastuuta ja oikeuksia lapsen suhteen. Tosin lapsella on myös eräitä varsin pitkälle meneviä oikeuksia jopa ohi tuomioistuimen päätöksen.

Sirpa Taskinen

Mielenterveyspalvelujen tilasta selvitys: Rakennemuutos merkitsi vain sairaaloiden alasajoa

Mielenterveyspalvelujen kunnianhimoinen valtakunnallinen kehittämisohjelma on kutistunut pelkäksi laitosten alasajoksi. Avohoitoa ei kehitetty tarpeeksi eikä sen toimintatapoja muutettu. Nyt tarvitaan laaja psykiatristen avopalvelujen kehittämisohjelma, sanoo mielenterveyspalvelujen tilaa sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä selvittänyt pääjohtaja Vappu Taipale. Selvityksen varsinainen toimenpideohjelma annetaan julkisuuteen vasta sen jälkeen, kun hallitus on käsitellyt iltakoulussaan selvityksen tuloksena syntyneen muistion.

Suvi Sariola

Miten tieto muuttuu käytännöksi? Terveydenhuollossa etsitään tarkoituksenmukaisia hoitokäytäntöjä

Sairastavuuden ja resurssien erot eivät riitä selittämään terveydenhuollon hoitokäytäntöjen tuntuvaa vaihtelua kunnittain ja alueittain, ja vaihtelun tarkempi selvitys on tuonut esiin epätarkoituksenmukaisia hoitokäytäntöjä. Kukaan ei enää aseta kyseenalaiseksi, etteikö hoitokäytännöissä olisi parantamisen varaa, mutta miten muuttaa tieto käytännön toiminnaksi, ja mitä pitäisi tehdä, että hyvät hoitokäytännöt leviäisivät nopeasti ja kattavasti, kysyttiin sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin, Kuntaliiton ja Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin seminaarissa.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030