Näkövammaisuus 1990-luvulla

Maailman terveysjärjestö on julkaissut vuoden 1994 lopussa katsauksen maailmanlaajuisesta näkövammaisuustilanteesta. Sokeita tai syvästi heikkonäköisiä arvioitiin olevan 38 miljoonaa. Ensi kertaa on esitetty arvio myös lievemmin näkövammaisten eli heikkonäköisten lukumäärästä: heitä on 110 miljoonaa. Runsaat 80 % syvästi heikkonäköisistä asuu kehitysmaissa. Tärkeimmät sokeuden syyt ovat edelleen harmaakaihi, trakooma ja glaukooma, mutta diabeettinen silmäsairaus ja ikääntymiseen liittyvä keskeisen verkkokalvon rappeuma ovat lisääntyvä ongelma. Varhaislapsuuden tärkein syvän heikkonäköisyyden aiheuttaja on A-vitamiinin puutteen ja aliravitsemuksen aiheuttama kseroftalmia ja keratomalasia. Ilman huomattavia ponnisteluja näkövammaisten määrä lisääntyy lähivuosikymmeninä, koska vanhusväestön osuus sekä länsimaissa että kehitysmaissa kasvaa. Jo nyt syvästi heikkonäköisistä puolet on 60 vuotta täyttäneitä. Vuonna 2020 arvioidaan 60 vuotta täyttäneitä syvästi heikkonäköisiä olevan 54 miljoonaa, ja heistä 50 miljoonaa asuu kehitysmaissa.

Paula Summanen

Hyvin toimiva perhe

Ihmisen psyykkiseen ja somaattiseen oireiluun vaikuttavat hänen ruumiin- toimintojensa lisäksi hänen tärkeät ihmissuhteensa ja erityisesti näissä tapahtuvat muutokset. Perheen kehitysvaiheen tai perherakenteen muuttuessa riski oireilla kasvaa. Artikkelissa esitetään perinteisen ydinperheen sekä yksinhuoltaja- ja uusperheen kehityksellisesti kriittiset jaksot ja niihin liittyvät tehtävät. Lääkärin on ongelmallisissa tapauksissa syytä laajentaa näkökulmaansa ja selvittää, kuinka hyvin potilas on selvinnyt perheen kehitysvaiheen mukaisista tehtävistä. Suorittamatta jääneen tehtävän tekeminen saattaa vähentää potilaan oireilua ja siten tukea muuta lääketieteellistä hoitoa. Hyvin toimivaa perhettä voidaan kuvailla muutamin perherakenteesta ja kehitysvaiheesta riippumattomin kriteerein. Mitä useampi niistä täyttyy potilaan perheessä, sen paremmin perhe toimii ja tukee siten oireilun vähenemistä.

Karl-Erik Wahlberg, Matti Isohanni

Rintasyövän sairaalahoidon ja seulonnan kustannukset Helsingissä, Tampereella ja Turussa 1981-1990

Rintasyövän sairaalahoidon ja seulonnan kustannuksia Helsingissä, Tampereella ja Turussa 1980-luvulla selvitettiin mammografiaseulonnan kustannustehokkuuden arvioinnin pohjaksi. Vuodeosastohoitoa käytettiin vähiten Tampereella ja eniten Helsingissä. Poliklinikkahoitoa käytettiin Turussa vähemmän kuin Tampereella. Kokonaiskustannukset olivat Tampereella edullisemmat kuin Turussa. Paikkakuntien välisiin eroihin vaikuttavat monet tekijät, kuten hoidon tarve, hoitokäytännöt, hoitoonohjausmahdollisuudet ja paikkakunnan kustannustaso. Rintasyöpäseulonnan odotetaan vähentävän hoidon kustannuksia, kun uudet tapaukset löytyvät entistä varhaisemmassa vaiheessa. Turussa yhdeksän vuoden seuranta osoitti varhaisessa vaiheessa löydetyn syövän sairaalahoidon tulleen keskimäärin puolta halvemmaksi kuin levinneenä löydetyn syövän hoito. Turku sijoitti vuosikymmenen lopulla eniten rahaa seulontaan, ja jatkotutkimukset osoittavat, millainen vaikutus tällä on rintasyövän diagnostiikan ja hoidon tuloksellisuuteen tulevina vuosina.

Ilmo Parvinen, Lea Kauhava, Hans Helenius, Pirjo Immonen-Räihä, Osmo Räsänen

Työpaikka ja kosteusvaurio - selvitys työterveyshuollon toiminnasta

Työterveyshuollossa joudutaan yhä useammin selvittelemään terveysongelmia, joiden epäillään aiheutuneen kosteusvaurioista. Home-, sieni- ja bakteerikasvustojen sekä niiden erittämien yhdisteiden ja mykotoksiinien aiheuttamien riskien arviointi on työterveyshuollolle uutta ja tuottaa vaikeuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin työterveyshuollon toimintatapoja ja yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa kosteusvauriota epäiltäessä.

Selina Selin, Jukka Uitti, Salme Rantanen, Eero Palomäki

Väestön terveys parani lamasta huolimatta

Kansanterveys on selvinnyt lamasta ja suurtyöttömyydestä yllättävän kitkattomasti: monet sen keskeiset indikaattorit ovat - päin vastoin kuin odotettiin - kehittyneet myönteisesti, osoittaa valtioneuvoston eduskunnalle antama uusi kansanterveyskertomus. Laman ja työttömyyden välittömien terveysvaikutusten vähäisyyden arvioidaan ainakin osaksi johtuvan alkoholin käytön, tupakoinnin, liikenteen ja työtapaturmien vähenemisestä. Eduskunnalle ensimmäistä kertaa annetun kansanterveyskertomuksen ja sen käsittelyn toivotaan synnyttävän julkisen keskustelun terveyspolitiikasta.

Suvi Sariola

Antibioottiprofylaksiasta hyötyä murtumakirurgian yhteydessä

Hollantilaiskollegat ovat lähteneet oikein tosissaan etsimään vastausta iänikuiseen kiistakysymykseen antibioottiprofylaksian hyödyllisyydestä suljettujen murtumien kirurgisen hoidon yhteydessä. Satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa hoidettiin lähes 2 200 potilasta neljässätoista traumayksikössä vuosina 1989-91. Potilaille annettiin operaation yhteydessä 2 gramman kerta-annos keftriaksonia tai lumelääkettä. Pinnallisten tai syvien haavainfektioiden ilmaantuvuus neljän kuukauden seuranta-aikana keftriaksonia saaneilla 3,6 % ja lumetta saaneilla 8,3 %. Ero on tilastollisesti erittäin merkittävä.

Matti Viljanen

Vaste pneumokokki- rokotteelle heikkenee B12-vitamiinin vajauksessa

Pneumokokkirokotetta suositellaan mm. vanhuksille suojaksi vakavia pneumokokki-infektioita vastaan. Rokote suurentaa pneumokokin kapselia vastaan kehittyvää vasta-ainetitteriä, kun immunoglobuliinisynteesi on normaali. Vanhuksista kuitenkin noin neljänneksellä ei jostain syystä kehity riittävästi vasta-aineita rokotuksen jälkeen. Normaali proteiinisynteesi edellyttää riittävää B12-vitamiinipitoisuutta. Tutkijat esittivät hypoteesin, että osalla vanhuksista todettava heikko rokotevaste liittyy B12-vitamiinin vajaukseen.

Robert Paul

Katse Tanskaan

Piilevä eturauhassyöpä on tunnetusti tavallinen löydös ruumiinavauksessa, ja noin 30 %:lta yli 50-vuotiaista miehistä voidaan löytää piilevä, eturauhassyöväksi tulkittava muutos. On pelätty, että dia-gnostiikan tarkentuessa löydetään näitä piileviä syöpiä yhä lisää, mikä johtaisi ylihoitoon ja turhiin hoitojen aiheuttamiin komplikaatioihin. Radikaalia prostatektomiaahan saattaa seurata mm. virtsainkontinenssi tai impotenssi, ja sädehoitokin voi joskus aiheuttaa komplikaatioita.

Heikki Joensuu

Mikä vatsasairaus vaivasikaan Beethovenia?

On laajalti tunnettu, että Ludwig van Beethovenin (1770-1827) suurimpia tragedioita (ja oivallinen esimerkki ihmiselämän paradokseista) on hänen kuuroutensa. Säveltäjä, joka tuotti miljoonia ihmisiä puhuttelevaa musiikkia, kuten yhdeksännen sinfonian ja Missa Solemniksen, ei koskaan kuullut näitä sävellyksiään.

Robert Paul

Tubidiagnostiikkaa verisoluista PCR:llä

Amerikkalaiset keuhkolääkärit ovat todenneet, että tuberkuloosibakteerin DNA:ta löytyy keuhkotuberkuloosia sairastavien potilaiden veren valkosoluista polymeraasiketjureaktion (PCR) avulla yllättävän usein. Tutkijoiden raportoimaa herkkyyttä (95 %) on pidettävä erittäin hyvänä, kun valtaosalla potilaista oli lieväasteinen tauti. Hyvää tulosta vähän himmensi muutama väärä positiivinen tulos.

Matti Viljanen

Suun infektiot ja yleissairaudet

Dentogeenisten infektioiden ja yleissairauksien välisiä yhteyksiä on viime aikoina käsitelty useasti julkisuudessa. Hengenvaarallisia hammasperäisiä infektioita sairastaneiden potilaiden määrän yllättävä lisääntyminen viime vuosina on saanut erityisen runsaasti palstatilaa. Myös suun kroonisten infektioiden tilastolliset yhteydet moniin yleissairauksiin ovat olleet esillä.

Jukka H. Meurman

Estääkö asetyylisalisyylihappo raskaustoksemian kehittymisen?

Suuret satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset eivät ole lunastaneet pienempien tutkimusten lupausta asetyylisalisyylihapon tehosta raskaustoksemian ehkäisyssä. Ilmeistä kuitenkin on, että pieniannoksinen hoito asetyylisalisyylihapolla on turvallista raskauden aikana ja että tietyt riskiryhmät voivat hyötyä siitä.

Juhani Mäenpää, Merja Vainio

Liikunnan harrastajan ylähengitystietulehdukset

Kohtuullinen liikunnanharrastus pienentää ylähengitystieinfektioiden riskiä, kun taas raskas harjoittelu suurentaa sitä. Liikunnan ja levon suhteen tulisi olla sopiva, jotta vastustuskyky ei heikkene liikarasituksen vuoksi. Toistuvien ja huonosti paranevien ylähengitystietulehdusten yhteydessä lääkärin on selvitettävä ylirasituksen ja ylikunnon osuus sairastamisessa. Paraneminen tulee varmistaa ennen harjoittelun uudelleen aloittamista, ja liikunnan määrää lisätään vasteen mukaan. Kyse on pikemminkin sairastumisriskien kartoittamisesta ja fyysisen, psyykkisen ja immunologisen toimintakyvyn palauttamisesta kuin perinteisestä taudin määrittämisestä ja hoidosta.

Seppo Kuttila

Masennuslääkettä masentuneelle?

Masennusoireyhtymien tunnistamiseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota, ja masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti uusien antidepressiivojen tultua markkinoille. Kliinikko joutuu usein miettimään, ketkä masennuspotilaat hyötyvät antidepressiivisesta lääkehoidosta ja kenelle taas lääkehoidon aloittaminen on turhaa. Tässä katsauksessa esitellään tutkimustietoa lääkehoidosta erityyppisissä masennusoireyhtymissä, erityisesti depression syvyyden ja kroonisuuden vaikutuksesta lääkehoidon hyödyllisyyteen. Masennuslääkkeiden hyödystä on vakuuttavaa näyttöä vakavien mielialahäiriöiden kriteerit täyttävien potilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Useat tutkimukset ovat myös osoittaneet pitkäaikaisen estohoidon hyödylliseksi toistuvien masennustilojen uusiutumisen ehkäisyssä. Antidepressiivisestä lääkehoidosta on useiden tutkimusten mukaan hyötyä noin puolelle potilaista, jotka kärsivät oirekuvaltaan lievästä pitkäaikaisesta masennuksesta eli dystymiasta. Lähes kaikki kliiniset kokeet ovat kuitenkin olleet verraten lyhytkestoisia, joten lääkehoidon tehon säilyminen dystymian pitkäaikaishoidossa tulisi varmentaa. Kovin lievissä ja lyhytkestoisissa masennustiloissa ei masennuslääkkeestä yleensä ole hyötyä.

Erkki Isometsä

Fibromyalgian hoitoja koskeva tutkimustieto

Fibromyalgian hoitotuloksia koskeva kirjallisuushaku antoi laihahkon tuloksen. Lukuisia menetelmiä on tutkittu, osaa kontrolloiduilla kaksoissokkokokeillakin. Mutta kokeet ovat olleet lyhytkestoisia, tutkimusmenetelmät epäyhtenäisiä ja potilaiden myöhempi seuranta on puuttunut. Tutkijoita on yllättänyt myös lumehoitojen hyvä teho. Uusissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia käyttäytymishoidoilla. Kirjoittaja suosittelee, että niistä etsitään ratkaisua kipu-uupumuspotilaiden ongelmaan.

Markku T. Hyyppä

Työkyvyttömyyseläke muutosvaiheessa

Työkyvyttömyyseläke-hakemuksista entistä suurempi osa on viime vuosina hylätty. Vaikka mitään lainsäädännöllisiä muutoksia työkyvyttömyyden määritelmään ei ole tehty, näyttää siltä, että eläkekustannuspaineet ovat johtaneet näyttövaatimusten kiristymiseen. Kustannuspaineiden helpottamiseksi työkyvyttömyyseläkkeen rakennetta on muutettu ja kuntoutustukiuudistuksella ja ns. TYKY-koulutuksella pyritään tehostamaan sairauksien ehkäisyä ja kuntoutusta. Lääkärin roolia eläkelausunnon kirjoittajana sekä eläkeuudistuksen taustoja ja vaikutuksia tarkastelee seuraavassa eläkejuristina toiminut varatuomari Jarmo Kinnunen.

Jarmo Kinnunen

Tappavatko sodissa aseet vai taudit?

Maapallolla on käyty ajanlaskumme alusta kaikkiaan yli 15 000 sotaa. Niissä on kuollut yli miljardi ihmistä. Onkin laskettu, että joka viides koskaan elänyt mies on kaatunut sodassa. Lähes koko historian ajan taudit ovat kuitenkin aiheuttaneet sodissa enemmän tuhoa kuin aseet. Monet taudinaiheuttajat myös sopivat bioaseiksi, joiden käyttö on kielletty mutta joita useilla mailla on hallussaan.

Hannu Savolainen

Saumattomia palveluketjuja tietotekniikan avulla

Sosiaali- ja terveydenhuollon porrasteisista palveluista pitäisi siirtyä saumattomiin palveluketjuihin. Asiakkaan hoitoprosessin mukaisten palveluketjujen ja niiden toimintaan tarvittavien tietoverkkojen luominen on kuntien tehtävä. Tietoverkkojen avulla asiakkaan hoitotilanne olisi sekä hänen itsensä että palveluyksikön tiedossa riippumatta siitä, mikä yksikkö hoitoa antaa. Laajimmillaan palveluketju kattaisi niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin sekä järjestöjen palvelut. Näin toteaa tietoteknologian hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa ensimmäisen kansallisen strategian laatinut työryhmä, joka jätti muistionsa huhtikuun lopulla.

Eksfoliaatiosyndrooman histopatologinen ja lektiinihistokemiallinen tutkimus

Eksfoliaatiosyndroomassa silmän etuosan rakenteisiin ilmaantuu vaaleaa, hilseilevää materiaalia, jonka alkuperä ja tarkka koostumus ovat edelleen selvittämättä. Tällä kliinisesti tärkeällä oireyhtymällä on liittymäkohdat sekä harmaakaiheen että glaukoomaan, ja se on merkittävä riskitekijä silmään kohdistuvissa leikkauksissa.

Jaana Hietanen

FES - uusi menetelmä sinuiitin hoidossa

Poskiontelotulehdus on yleinen sairaus, jonka hoitoon Suomessa kirjoitetaan vuosittain yli 1,1 milj. reseptiä. Funktionaalinen endoskooppinen sinuskirurgia (FES) on uusi nenä- ja sinusvaivojen säästävä hoitomenetelmä, joka perustuu entistä tarkempaan, jäykkien nenäteleskooppien avulla tehtävään diagnostiikkaan. FES:n avulla poskionteloiden sairas limakalvo normalisoituu usein, kun nk. avainalueella, nenän etummaisissa seulalokeroissa sijaitsevat tukokset hoidetaan. FES:n katsotaan perustuvan sinuiitin patofysiologian tuntemiseen, jolloin radikaalia Caldwell-Luc (C-L) leikkausta limakalvon poistoineen ei enää tarvittaisi.

Matti Penttilä