Rattijuoppojen hoitoonohjaus - kolmen vuoden seurantatutkimus

Vuonna 1996 tuli Suomessa voimaan EU-direktiivi, joka velvoitti arvioimaan ajokorttia hakevan päihderiippuvuutta. Tampereella käynnistettiin vuonna 1999 Päihteet ja ajokortti -projekti mm. päihderiippuvuusarviointien yhdenmukaistamiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitetään päihderiippuvuusarvion vaikutusta rattijuoppouden uusiutumiseen kolmen vuoden kuluessa hoitoon ohjauksesta, arvioinnista koituvaa työmäärää sekä uusintarattijuopumukselle altistavia tekijöitä.

Päivi Mettovaara, Päivi Rantanen, Kaija Seppä

Ohitusleikkauksen jälkeen palautuva rintakipu

Merkittävä osa kertaalleen ohitusleikatuista potilaista joutuu uuteen sepelvaltimoiden varjoainetutkimukseen palautuneen rintakivun takia. Tämän potilasryhmän hoidosta Suomessa on niukasti tietoa.

Kari Ylitalo, Sakari Fisk, Antti Härmä, Martti Lepojärvi, Matti Niemelä

Keski-ikään mennessä tapahtuneen painonnousun vaikutus kuolemanvaaraan ja elämänlaatuun vanhalla iällä

Selvitimme mikä vaikutus keski-ikään mennessä tapahtuneella painonnousulla on kuolemanvaaraan ja elämänlaatuun vanhalla iällä.

Timo E. Strandberg, Arto Strandberg, Veikko V. Salomaa, Kaisu Pitkälä, Tatu A Miettinen

Synnyttäjien painoindeksin jakauma ja ylipainon vaikutus synnytyksen kulkuun

Ulkomaisissa tutkimuksissa on osoitettu ylipainoisuuden kielteiset vaikutukset synnytyksen kulkuun. Kotimaisia tutkimuksia ei asiasta ole julkaistu. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää ylipainoisten synnyttäjien määrää sekä ylipainon vaikutusta synnytykseen kulkuun.

Liina-Inari Vehkaoja, Mikael Gardberg, Eero Laakkonen

Suomalaisten ruoankäyttö ja terveysriskit karttoina

Terveellisten ruokatottumusten edistäminen ja lihavuuden ehkäisy ovat keskeisiä kansanterveystyön tavoitteita. Toimintastrategioiden suunnittelun tueksi kuvaamme terveyttä edistävän ruokavalion, lihavuuden ja seerumin suurentuneen kolesterolipitoisuuden alueellisia eroja Suomessa.

Minna Similä, Olli Taskinen, Satu Männistö, Marjaana Lahti-Koski, Tiina Laatikainen, Liisa Valsta

Vaikea sepsis tehohoitopotilailla Suomessa Finnsepsis-tutkimus

Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu vaikean sepsiksen ja septisen sokin ilmaantuvuutta ja kliinistä kulkua. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää tämän vakavan kliinisen oireyhtymän ilmaantuvuus suomalaisessa aikuisväestössä.

Sari Karlsson, Ville Pettilä, Esko Ruokonen, Elina Kolho, Esa Rintala

Ryhmän C persoonallisuushäiriö ei ole pysyvä diagnoosi masennuspotilailla

Persoonallisuushäiriöiden hoito koetaan usein ongelmalliseksi ja vaikeaksi. Persoonallisuushäiriödiagnoosin on yleensä ajateltu olevan pysyvä, mutta kansainvälisten tutkimusten mukaan näin ei ehkä kuitenkaan ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida masennuspotilailla persoonallisuushäiriödiagnoosin pysyvyyttä.

Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Kaisa Haatainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Jukka Hintikka

Eteisvärinän katetriablaatiohoidon aiheet ja tulokset

Katetriablaatio on vakiinnuttanut asemaansa eteisvärinän hoidossa viime vuosina. Tämän satunnaistamattoman prospektiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ensi kokemuksia eteisvärinän katetriablaatiohoidosta Suomessa.

Mj Pekka Raatikainen, Anna Laine, Paavo Uusimaa, Vesa Virtanen, Kari Ylitalo, Heikki V. Huikuri

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti sydänoireiden selvittelyssä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tehdäänkö Peijaksen sairaalassa tarpeettomia oirelähtöisiä EKG:n pitkäaikaisrekisteröintejä sellaisin kysymyksenasetteluin, joihin tutkimuksesta ei ole odotettavissa hyödyllistä tietoa.

Markku Walamies, Jyrki Lilleberg

Systolinen verenpaine, kuolemanvaara ja elämänlaatu iäkkäänä Helsingin johtajatutkimuksen 39 vuoden seuranta

Kohonnut verenpaine on valtimotautien, erityisesti aivohalvauksen, keskeinen riskitekijä. Kiistaa on kuitenkin siitä, kuinka matalalla verenpaineen tasolla riski on merkittävä.

Timo E. Strandberg, Arto Strandberg, Veikko V. Salomaa, Kirsi Rantanen, Kaisu Pitkälä, Tatu A Miettinen

Potilastyytyväisyys välittömän rinnankorjausleikkauksen jälkeen

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävän välittömän rinnan korjausleikkauksen läpikäyneiden rintasyöpäpotilaiden tyytyväisyys käytettyyn leikkausmenetelmään 3 vuoden seurantajakson jälkeen.

Kaisa Herttuainen, Paula Mustonen, Leena Setälä, Markku Härmä

Vanhuksen itsemurha ja sen riskitekijät

Itsemurha on merkittävä ongelma myös iäkkäillä. Aikaisempien tutkimusten mukaan lisääntynyt itsemurhariski liittyy muun muassa masennukseen, päihdeongelmiin ja useisiin somaattisiin sairauksiin.

Hannu Koponen, Kaisa Viilo, Helinä Hakko, Terttu Särkioja, Markku Timonen, Pirkko Räsänen

Suolistosyövän väestöseulonnan käynnistyminen Suomessa

Suolistosyövän väestöseulonta käynnistyi Suomessa 22 kunnassa vuonna 2004. Kansallisen seulonnan tavoitteena on selvittää, voidaanko suolistosyöpäkuolleisuutta pienentää. Tässä artikkelissa esitetään ensimmäiset tiedot osallistumisaktiivisuudesta ja seulontalöydöksistä.

Nea Malila, Tiina Oivanen, Martin Rasmussen, Outi Malminiemi

Lapsuuden traumaattiset kokemukset ennakoivat aikuisiän vakavaa psyykkistä oireilua

Lapsuuden traumaattisia kokemuksia ja niiden yhteyttä psyykkiseen oireiluun on maassamme tutkittu suhteellisen vähän.

Raimo K. R. Salokangas, Sinikka Luutonen, Heinrich Graf von Reventlow, Paul Patterson, Jukka Huttunen, Mervi Nieminen, Tiina Laine, Hasse Karlsson

Sepelvaltimotautikohtaus ilman ST-nousua - miten hoito on kehittynyt?

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sepelvaltimotautikohtauksen hoidon muutosta.

Heikki Mäntymäki, Juhani Airaksinen, Saila Vikman, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Helena Tuunanen, Pekka Porela

Kuinka Vauvan neurologinen arviointi -menetelmä Vane pystyy ennustamaan pienten keskosten neurokognitiivista kehitystä?

Vane on imeväisikäisen kehitysseurantamenetelmä. Sen ennusteellisesta arvosta ei ole tarkkaa tietoa. Selvitimme menetelmän kykyä ennustaa keskosten poikkeavaa neurokognitiivista kehitystä (CP-vammaa tai viivästynyttä kognitiivista kehitystä).

Kirsi Mustonen, Elina Hermanson, Matti Koivu, Vineta Fellman, Lennart von Wendt

Elvytetyn potilaan suonensisäinen hypotermiahoito

Viilennyshoito on onnistuneen elvytyksen jälkeisistä hoidoista ainoa, jonka on osoitettu parantavan potilaan ennustetta. Ulkoisesta viilennyksestä tehtyjen alkuperäistutkimusten jälkeen on tullut mahdolliseksi toteuttaa viilennys myös suonensisäisesti. Tässä raportissa kuvataan viilennyshoidon käytettävyyttä, arvioidaan viilennysprosessin nopeutta ja verrataan oman aineistomme tuloksia kontrolloituihin tutkimuksiin.

Sara Toivakka, Päivi Valta, Tero Varpula, Tuomas Oksanen, Markku Hynynen

Itseään viiltelevän nuoren monet ongelmat

Monilla kliinikoilla on käsitys, että nuorten itsensä viiltely on lisääntynyt, vaikkakaan tutkittua tietoa ilmiön yleisyydestä ei ole. Suomalaisten nuorten itsensä viiltelyä ei ole aikaisemmin empiirisesti systemaattisesti tutkittu.

Marja-Liisa Rissanen, Jari Kylmä, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi, Tommi Tolmunen, Eila Laukkanen

Keski-ikäisten painoindeksi ja keskivartalolihavuus - Selvitys Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusaineistosta

Lihavuus on lisääntynyt Suomessa, mutta keskivartalolihavuuden esiintyvyydestä on vain vähän tutkimustietoa. Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimuksen (Helsinki Health Study) aineistosta selvitettiin lihavuuden ja keskivartalolihavuuden esiintyvyyttä sekä niiden mittaamiseen soveltuvia indikaattoreita 40-60-vuotiailla työntekijöillä.

Inka Utriainen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Akseli Aittomäki, Eero Lahelma

Persoonallisuuden piirteiden yhteys masennuksesta kuntoutumiseen

Tutkimuksessa selvitettiin vakavaa masennustilaa sairastavien potilaiden viiden keskeisen persoonallisuuden piirteen yhteyksiä sairaudesta toipumiseen ja työkyvyn palautumiseen vuoden kuluttua alkututkimuksesta tehdyssä seurannassa.

Raimo Raitasalo, Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Tuula Toikka