Vatsa-aortan aneurysman leikkausten laatuvaatimukset

Pohjoismaisen kirurgiyhdistyksen verisuonikirurgian jaoston kokouksessa vuonna 1993 päätettiin käynnistää keskustelu verisuonikirurgian laatuvaatimusten luomiseksi, ja ensimmäiseksi kohteeksi ehdotettiin vatsa-aortan aneurysmakirurgiaa. Työryhmä tarkasteli vatsa-aortan aneurysman leikkausten komplikaatiotiheyttä pohjoismaisten tilastotietojen ja kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta. Nordisk Medicin -lehdessä vuonna 1994 ilmestyneestä selvityksestä julkaistaan nyt suomeksi toimitettu versio.

Nordisk Kirurgisk Forening Verisuonikirurgian Jaosto

Englannin hallitus rahoittaa terveydentilan vaihtelua selvittävää tutkimusta

Sosiaaliluokkien terveyserot ovat olleet Englannissa hankala poliittinen kysymys. Vuonna 1980 valmistui työväenpuolueen hallituksen tilaama raportti erojen syistä ja toimenpide-ehdotuksista, mutta sen jälkeen vallassa olleet konservatiivit eivät hyväksyneet sen ajatuksia. Nyt hallitus on muuttanut suuntaa, ja terveydentilan vaihtelun tutkimukseen varataan 2,5 miljoonaa puntaa viideksi seuraavaksi vuodeksi.

Ossi Rahkonen

Rintaontelon alipaineen hemodynaamiset vaikutukset

Rintakehän sisäisen paineen vaihteluilla on monia fysiologisesti merkittäviä verenkierrollisia vaikutuksia, joiden laatua ja syntymekanismeja ei ole perusteellisesti selvitetty. Tässä työssä tutkittiin tavallista negatiivisemman rintaontelon paineen hemodynaamisia vaikutuksia Müllerin manööverin avulla. Müllerin koe on voimakas sisäänhengitys ilmatiet suljettuna, jolloin rintaontelopaine laskee 30-40 mmHg. Viidessä osatyössä tutkittiin sekä invasiivisesti että noninvasiivisesti suurten laskimoiden, sydämen oikean puolen, vasemman kammion ja aortan paineenvaihteluita ja toimintaa. Aineistona oli 75 sydänvikaista potilasta ja 39 tervettä koehenkilöä.

Juha Virolainen

Metformiinin vaikutusmekanismit

Metformiini on biguanideihin kuuluva suun kautta otettava sokeritautilääke, joka on ollut kliinisessä käytössä jo 1950-luvulta asti. Sitä on suositeltu erityisesti lihaville aikuistyypin diabeetikoille, koska se ei lisää potilaiden painoa, vaan saattaa jopa vähentää sitä. Huolimatta pitkään jatkuneesta käytöstä metformiinin vaikusmekanismi on kuitenkin edelleen tuntematon. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tuoda lisäselvitystä metformiinin vaikutusmekanismiin.

Juha Rouru

ASA ei auta oireettomaan kaulavaltimoahtaumaan

Kaulavaltimon suhina on merkki kaulavaltimon ahtaumasta, ja tämä voidaan varmentaa kaikututkimuksella. Toisaalta tiedetään, että vaikka potilas on oireeton, hänen riskinsä sairastua oireiseen aivoverenkiertosairauteen on suurentunut, jos hänellä on kaulavaltimon ahtauma. Lääkäri haluaa tietenkin estää tämän tapahtuman, ja usein tällaiselle potilaalle määrätään asetyylisalisyylihappoa. Mutta onko siitä apua?

Robert Paul

A-vitamiini ja sikiön epämuodostumat

Vaikka A-vitamiini on välttämätön embryogeneesille, suurten A-vitamiiniannosten tiedetään aiheuttavan sikiöepämuodostumia. Esimerkiksi isotretinoiini on synteettinen A-vitamiinijohdos (retinoidi), jota käytetään vaikean aknen hoitoon, ja tämän yhdisteen teratogeenisuus on hyvin tunnettu. A-vitamiinin aiheuttama embryopatia käsittää ensisijaisesti neuraalirakenteita ("retinoic acid embryo-pathy"), ja näyttää siltä, että vaikutus välittyy Hoxb-1-geenin kautta, joka säätelee sikiön pitkittäismuodon kehittymistä.

Robert Paul

Helikobakteerien klaritromysiiniresistenssi

Helikobakteerin häätöhoidossa klaritromysiini kuuluu toissijaisesti käytettyyn yhdistelmähoitoon. Ensisijaishoidossa käytetään metronidatsolia, mutta huolena on ollut helikobakteerien sille kehittämä resistenssi: tutkituista kannoista on parhaimmillaan useita kymmeniä prosentteja ollut metronidatsolille resistenttejä. Tosin resistenssin kehittyminen ei aina ole merkinnyt häätöhoidon tehottomuutta.

Pentti Huovinen

Halpa testi helikobakteerin häätöhoitoon: oireiden seuranta

Englantilaiskollegat väittävät, että dyspeptisten oireiden loppuminen osoittaa peräti 97,5 %:n herkkyydellä helikobakteerin häätöhoidon onnistumisen. Tutkimuksessa hoidettiin kaikkiaan 112 potilasta, joista 80:lta helikobakteeri saatiin häädetyksi hengitysilman ureatestin perusteella. Näistä potilaista vain kahdella oli oireita kuuden kuukauden kuluttua hoidon loppumisesta. Lähes kaikki potilaat, joilla bakteeri säilyi (29/32), saivat oireita vielä puolen vuoden kuluttua.

Matti Viljanen

Sepelvaltimotaudin ehkäisy käytännön lääkärintyössä European Society of Cardiologyn, European Atherosclerosis Societyn ja European Society of Hypertensionin Task Forcen suosituksen pohjalta laadittu suomalainen sovellus

Lokakuussa 1994 julkaistiin sepelvaltimotaudin ehkäisystä käytännön lääkärintyössä eurooppalaisen asiantuntijaryhmän suositus. Siitä julkaistaan tässä suomalainen sovellus, jossa on otettu huomioon maassamme aiemmin julkaistut, osin yksityiskohtaisemmat suositukset hyperlipidemioiden ja kohonneen verenpaineen toteamisesta ja hoidosta. Suosituksessa esitetään mm. sepelvaltimotaudin ehkäisyn ensisijaisuusjärjestys.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen, Suomen Kardiologisen Seuran, Suomen Verenpaineyhdistyksen, Kunnallislääkärit-Yhdistyksen, Suomen Teollisuuslääketieteen Yhdistyksen Ja Suomen Sydäntautiliiton Työryhmä

Tavallisimmat sairaudet kuntien laitos- ja kotihoidossa sekä terveyskeskussairaaloiden ja vanhainkotien lääkärityövoima

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä selvitettiin yhden päivän ajalta vuosina 1994 ja 1995 terveyskeskussairaalapotilaiden, vanhainkotiasukkaiden sekä valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaiden tärkeimmät sairaudet. Samassa kyselyssä tiedusteltiin lääkärien tekemiä työaikoja terveyskeskussairaaloissa ja vanhainkodeissa. Noin puolet laitoshoidossa olevista sairasti dementiaa tai aivoverenkiertohäiriöitä. Valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun asiakkaiden yleisin sairaus olivat sydäntaudit. Lääkärit työskentelivät terveyskeskussairaaloissa hoidettavaa kohti noin kymmenen kertaa pitempään kuin vanhainkodeissa.

Pertti Karppi, Tapio Tervo, Marja-Leena Kärkkäinen

Aikuisten hammashuolto terveyskeskusten näkökulmasta

Lama on nostanut kunnissa esille kysymyksen ns. lakisääteisesti hoidettavista hammashuollon potilaista. Monet kunnat ovat vähentäneet tai suunnittelevat vähentävänsä hammashoidon palveluja. Suun terveydenhuoltoon vaikuttavia ratkaisuja tehtäessä tulee muistaa, että suun ja hampaiden yleisimmät sairaudet ovat ehkäistävissä ja että alttius hammassairauksiin riippuu monista tekijöistä, kuten muusta terveydestä ja sosiaalisista oloista. Aikuinen, jolla oli lapsena ja nuorena terveet hampaat, tarvitsee huomattavasti vähemmän hoitoa kuin potilas, jolle on jo varhain jouduttu tekemään korjaavia toimenpiteitä.

Eeva Widström, Ilpo Pietilä, Pekka Utriainen

Ulseratiiviseen koliittiin liittyvät hepatobiliaariset muutokset

Ulseratiivinen koliitti (UC) on krooninen tulehduksellinen suolistosairaus, jonka etiologia on tuntematon. Siihen liittyy melko usein liitännäissairauksia: maksa- ja sappiteiden muutoksia, niveltulehduksia, selkärankareumaa sekä iho- ja silmätulehduksia. Tärkein ulseratiiviseen koliittiin liittyvä maksa- ja sappiteiden sairaus on primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSC). Se on sappiteitä fibrotisoiva ja ahtauttava tulehdus, joka edetessään voi johtaa maksasolukon vaurioon ja kirroosiin. Pääosa ulseratiivista koliittia sairastavista potilaista voidaan hoitaa lääkityksellä. Kuitenkin merkittävälle osalle potilaista (20-30 %) lääkehoito on riittämätön ja joudutaan suorittamaan proktokolektomia. Vaikka proktokolektomia parantaa suolitulehduksen, sen vaikutus liitännäissairauksiin, erityisesti maksa- ja sappitiemuutoksiin, on ollut epäselvä.

Petri Aitola

Murhapolttajien erityispiirteet

Murhapolton trendiä Suomessa tutkittiin analysoimalla virallisia tilastoja (STV XXIII A) vuosilta 1965-91 Lisäksi tutkittiin Oulussa psykiatrian klinikassa mielentilatutkimuksessa vuosina 1975-93 olleiden murhapolttajien (n = 98) otosta käyttämällä verrokkiaineistona henkirikoksen tekijöitä (n = 55). Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää murhapolttajien mielenterveyshäiriöitä, älykkyyttä ja nuorten murhapolttajien erityispiirteitä kvantitatiivisin menetelmin se- kä aggressiivisuutta ja itsetuhoisuutta kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä.

Pirkko Räsänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030