Syöpäpotilaan oireenmukainen hoito

Syöpäpotilaan oireista merkittävimpiä ovat kipu, hengenahdistus, pahoinvointi, oksentelu ja ruokahaluttomuus. Niihin pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti sädehoidolla, syöpälääkkeillä tai kirurgialla, mutta myös monet muut keinot, kuten portaittainen kivunhoitomalli ja ihonalaiset infuusiot, ovat osoittautuneet tehokkaiksi syöpäpotilaan oireiden hallitsemisessa. Tärkeä osa hoitoa on potilaan ja lääkärin hyvä vuorovaikutus. Aktiivinen oireenmukainen hoito parantaa usein merkittävästi potilaan elämänlaatua.

Markku Viren, Risto Johansson

Vuorovaikutuksen toimivuus suuressa sairaalaorganisaatiossa

TAYS:n henkilökunnalle tehdyssä laajassa kyselytutkimuksessa yksi osa koski työyhteisön vuorovaikutussuhteita. Arviot vuorovaikutuksen sujuvuudesta painottuivat keskimäärin hyvin toimivien ja avoimien suhteiden puolelle. Muita kielteisemmin vuorovaikutuksen arvioi hallinto- ja taloushenkilöstö. Myös henkilöstön ja potilaiden vuorovaikutusta sairaalassa pidettiin hyvänä. Tutkimuskokonaisuudesta julkaistiin työn rutiineja koskeva osa Lääkärilehdessä 9/96.

Marita Paunonen, Hilkka Laakso, Kristiina Lehti, Risto Harisalo, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Sepelvaltimotautipotilaiden hyperkolesterolemian tutkimus ja hoito laiminlyöty

Kuusankosken terveyskeskuksessa otettiin vuonna 1995 tavoitteeksi sydän- ja verisuonitautien keskeisten riskien vähentäminen. Yksi osa projektia oli sepelvaltimotautiin sairastuneiden sekundaaripreventio. Sepelvaltimotautia sairastavia potilaita oli kaikkiaan 631. Vain vajaalta neljäsosalta heistä oli tutkittu veren kolesterolipitoisuus viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tutkituista miehistä 98 %:lla kolesteroliarvo oli yli 5,0 mmol/l ja yli 40 %:lla yli 6,5 mmol/l. Naisilla vastaavat luvut olivat 94 % ja 49 %. Lipidilääkitys oli terveyskeskuksessa uusittu tai kirjoitettu vain 26 potilaalle.

Seppo K. Tuominen, Paavo Romppanen, Ari Rosenvall

Töölön sairaalassa tehtiin yli 5 000 ortopedista ja traumatologista leikkausta vuonna 1993

HYKS:n I kirurgian klinikka Töölön sairaalassa on Suomen suurin yliopistollinen ortopedis-traumatologinen sairaalayksikkö. Viisivuotiskautena 1989-93 ortopedis-traumatologisten leikkausten määrä klinikassa lisääntyi 11 %, niin että vuonna 1993 niitä tehtiin yli 5 100. Koska myös päiväkirurgia ja lyhythoitoinen kirurgia yleistyi, hoidettujen potilaiden määrä kasvoi merkittävästi.

Pentti Rokkanen, Anneli Pohjanen, Aimo Tommila, Ole Böstman

Rintasyövän mammografiaan perustuva seulonta Uutta toivoa nuoremmille naisille

Falunissa Ruotsissa pidettiin hiljan kansainvälinen kongressi, jossa käsiteltiin pelkästään yhtä kysymystä: hyötyvätkö myös 40-49-vuotiaat naiset mammografiaseulonnasta? Vastaus oli selkeä: kyllä hyötyvät.

Peter B. Dean, Martti Pamilo

Kuopiossa tehdään merkkigeeninsiirrot viidelle potilaalle tänä keväänä

Kuopiossa aloitetaan aivan lähiaikoina geeninsiirrot merkkigeenein alaraajojen vaikeaa valtimonkovettumatautia sairastaville potilaille. Merkkigeeninsiirrot tehdään viidelle potilaalle. Kuopion yliopiston erillislaitoksen, A.I. Virtanen -instituutin, ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tavoitteena on päästä hoidollisiin geeninsiirtokokeisiin ehkä vielä tänä vuonna.

Aivoinfarktin liuotushoito - tuloksia ja intohimoja

Sydäninfarktin hoidossa trombolyysi ja asetyylisalisyylihappo ovat vakiinnuttaneet asemansa. Näillä hoidoilla mortaliteetti pienenee noin 3 % ja sepelvaltimot pysyvät paremmin auki, mikä antaa aikaa myöhempiä toimenpiteitä, esimerkiksi pallolaajennusta varten. Aivoinfarkteista eivät tulokset ole yhtä selkeitä, eikä nyt julkaistu MAST-I-tutkimus tuo juuri lisävarmuutta. Keskustelua ja intohimoa kyllä.

Robert Paul

Vaihtoehtolääketiede Australiassa

Yhdysvalloissa arvioitiin vuonna 1990, että maassa käytettiin ns. vaihtoehtoisiin hoitoihin 13,7 miljardia dollaria vuodessa (60 miljardia markkaa). Nyt on Lancetin palstoilla ilmestynyt tutkimus, jossa selvitettiin vaihtoehtolääkkeiden ja vaihtoehtohoitojen laajuutta Australiassa. Selvitys perustui kotioloissa tehtyyn noin 3 000:n satunnaisesti valitun henkilön haastatteluun.

Heikki Joensuu

Normodigoksinemia ja näkömuutokset

Jo Withering huomasi vuonna 1785 hoitaessaan potilaita sormustinkukkauutteella, että liika lääke aiheuttaa näköhavainnon muutoksia, etenkin vihreän ja keltaisen värin korostumisen. Tästä huolimatta oire lienee perin harvinainen. Uutta väriä digoksiinin näköhavaintoa muuttavaan ominaisuuteen tuo newyorkilais-iowalainen tutkimus kaikessa pienuudessaan.

Robert Paul

Omepratsolihoito altistaa kampylobakteeri- infektiolle

Mahahapot estävät bakteerien kasvua. Siksi on luontevaa ajatella, että haponeritystä vähentävät lääkkeet lisäävät riskiä sairastua suolistoinfektioihin. Salmonellainfektion riski kasvaa H2-salpaajahoidon aikana. Näin käy myös mikrobilääkityksen aikana ja vielä sen jälkeenkin. Salmonellan kohdalla asia siis tiedetään, mutta miten on asian laita yhtä yleisen suolistopatogeenin, kampylobakteerin, laita?

Pentti Huovinen

Stressi hidastaa haavan paranemista

Immuunijärjestelmällä on keskeinen osuus haavan paranemisessa. Haava lisää infektioriskiä, jota vastaan taistelevat erilaiset sytokiinit (mm. interleukiini-1, interleukiini-8 ja TNF). Nämä myös houkuttelevat paikalle makrofagit, jotka puolestaan osallistuvat fibroblastien kollageenisynteesin säätelyyn.

Robert Paul

Ruokatorvikaikututkimus lasten sydänvikojen diagnostiikassa ja leikkauksen yhteydessä

Ruokatorvikaikututkimus on arvokas menetelmä synnynnäisten sydänvikojen diagnostiikassa silloin, kun tavanomainen rintakehän päältä tehty sydämen kaikututkimus ei varmista diagnoosia. Kirurgisten toimenpiteiden aikana sillä voidaan tarkistaa sydämen anatomia ja seurata leikkauksen onnistumista. Tutkimus on välttämätön, kun eteisväliseinäaukko suljetaan implantilla sydämen katetroinnin yhteydessä. Entistä pienemmät anturit ovat mahdollistaneet tutkimuksen käytön avosydänleikkausten yhteydessä jopa kolmen kilon painoisillekin lapsille. HYKS:n lastenklinikassa ruokatorvikaikukardiografia tehtiin vuoden 1994 ensimmäisten viiden kuukauden aikana 88:lle synnynnäistä sydänvikaa sairastaneelle potilaalle, joista nuorimmat olivat vastasyntyneitä.

Toomas Hermlin, Erkki Pesonen, Kaija Peltola, Mauri Leijala, Heikki Sairanen

Magneettikuvaus sisäsynnytintulehduksen diagnostiikassa

Sisäsynnytintulehduksen (PID) varhaiseen diagnosointiin ja hoitoon kannattaa panostaa, sillä taudin seurausten hoito, mm. keinoalkuiset lisääntymismenetelmät, tulevat kalliiksi. Sisäsynnytintulehduksen kliinisessä diagnostiikassa on kuitenkin huomattavia rajoituksia, ja niinpä varmentavia tutkimuksia tarvitaan. HYKS:ssa selvitettiin vahvakenttämagneettikuvauksen hyödyllisyyttä sisäsynnytintulehduksen diagnosoinnissa. Naistenklinikan 26 perättäistä sisäsynnytintulehduspotilasta tutkittiin pikkulantion magneettikuvauksella ja kaikututkimuksella. Magneettikuvauksella saatiin enemmän tietoa kuin kaikututkimuksella, mm. nestetäyteinen munanjohdin näkyi magneettikuvauksessa, mutta kaikututkimuksessa sitä ei useimmiten pystytty erottamaan muista kystisistä ekspansioista. Ongelmatapauksissa magneettikuvaus on tarkka ei-invasiivinen menetelmä lantion elinten kuvantamiseen.

Timo A. Tukeva, Hannu J. Aronen, Pertti T. Karjalainen, Timo Paavonen, Jorma Paavonen

Vuonna 1994 Niuvanniemen sairaalaan lähetetyt vaaralliset ja vaikeahoitoiset potilaat

Viime vuosina yhä useampi valtion mielisairaaloiden potilaista on tullut hoitoon suoraan kunnallisen sairaalan lähettämänä ilman mielentilatutkimusta ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöstä. Mielisairaista rikoksentekijöistä tulee yhä harvemmin kriminaalipotilaita. Tyypillinen vaikeahoitoisuutensa vuoksi Niuvanniemen sairaalaan vuonna 1994 lähetetty potilas oli keskimäärin 31-vuotias psykoottinen, vaikeasti päihdeongelmainen, useita väkivaltarikoksia tehnyt, kunnallisessa sairaalassakin väkivaltainen tai karkaileva, sairaudentunnoton ja hoitovastainen mies.

Anu Putkonen, Jarmo Paanila

Anestesiaan ja leikkaukseen liittyvä pelko ja jännitys

Toisin kuin lääkärikunta yleisesti uskoo, potilaan leikkauspelko ei suinkaan rajoitu leikkauspäivään. Psykologisissa tutkimuksissa on todettu, että monilla potilailla ahdistus onkin suurimmillaan 5-6 päivää ennen leikkausta ja joillakin se jatkuu vielä leikkauksen jälkeenkin. Todennäköisesti anestesia- ja leikkauspelon luonne vaihtelee suuresti potilaittain. Ilmeisesti osa saattaa hyötyä anksiolyyttisestä lääkehoidosta muutamana päivänä ennen toimenpidettä, jotkut jopa sen jälkeenkin. Lääkehoito ei kuitenkaan ole vaihtoehto potilaan vastaanottokyvyn mukaiselle informaatiolle.

Jussi Kanto

Skitsofrenia aivojen sairautena

Moderni aivotutkimus ja etenkin aivojen kuvantamistutkimukset ovat viime vuosina tuoneet uudenlaista tietoa skitsofreniasta. Skitsofreniaa pidetään nykyisin yhä yleisemmin aivojen varhaisen kehityksen häiriönä. Skitsofreniapotilaiden aivokammioiden on toistuvasti todettu olevan laajemmat kuin terveiden verrokkien, joskin kvantitatiivinen ero on varsin pieni. Muitakin aivorakenteiden muutoksia on havaittu, erityisesti vasemmassa aivopuoliskossa. Myös aivojen toiminnallisista poikkeavuuksista kertyy uutta tietoa.

Erkka Syvälahti, Jarmo Hietala

Johto ja henkilöstö tulosjohdetussa työyhteisössä

Tulosjohtamisen periaatteiden mukaisesti toimivassa terveydenhuollon organisaatiossa pyritään kaikkien organisaation jäsenten sitoutumiseen tehokkuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä sekä palvelujen laadun parantamisessa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa käynnistettiin vuonna 1989 hallinnon johtamisjärjestelmän uudistus, joka merkitsi organisaation, johtamisen ja työn uudistamista tulosjohtamisen periaatteiden pohjalta. Arviointitutkimus neljän vuoden kuluttua osoitti henkilökunnan ja johdon käsityksessä ja arvostuksissa olevan merkittäviä eroja, vaikka tulosjohtamisen periaatteet olivat integroituneet osaksi sairaalan hallintoa ja johtamista.

Tapio Mäkelä, Turkka Tunturi, Erkki Laasonen, Eeva Mattila, Kaija Nojonen, Pentti Meklin

Potilaan itsemääräämisoikeuden rajat

Viime syksynä julkisuudessa keskusteltiin runsaasti Jehovan todistajien oikeudesta kieltäytyä verensiirrosta ja kieltäytymisen aiheuttamasta hankalasta tilanteesta. Lääkärin velvollisuus olisi hoitaa potilasta, mutta tämä ei halua hoitoa. Lääkärilehti pyysi oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskiselta kannanottoa tämänkaltaisen tilanteen aiheuttamiin juridisiin ongelmiin.

Pirkko K. Koskinen

Psykiatriaan erikoistuvien tyytyväisyys saamaansa erikoislääkärikoulutukseen

Suomen Psykiatriyhdistyksen apulaislääkärijaos selvitti keväällä 1995 alalle erikoistuvien mielipiteitä psykiatrikoulutuksen riittävyydestä ja tasosta. Runsas kolme neljäsosaa 114 vastaajasta piti erikoisalan koulutusta riittävän laajana, mutta koulutuksen laatuun heistä oli tyytyväisiä vain kaksi kolmasosaa. Edelleen harvemmat katsoivat saaneensa riittävästi käytännön työnohjausta ja toimipaikkakoulutusta. Kyselyssä tiedusteltiin myös suhtautumista psykiatrian oppisuuntausten moninaisuuteen sekä kokemuksia epäkunnioittavasta kohtelusta koulutuksen yhteydessä.

Jyrki Korkeila, Markku Eronen

Jos päätöksiä ei synny omin avuin, valtio ottaa ohjat käsiinsä Selvitysmiehet kovistelevat sopimusta Uudenmaan erikoissairaanhoitoon

Uudenmaan erikoissairaanhoidon selvitysmiehet Esko Hänninen ja Jussi Huttunen patistavat alueen sairaanhoitopiirejä ja HYKS:aa päättämään keskinäisestä työnjaostaan lokakuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei synny osapuolten omin voimin, selvitysmiehet ehdottavat valtioneuvoston ratkaisevan sopimusriidan. Hänninen ja Huttunen suhtautuvat optimistisesti kuntien yhteistyökykyyn, vaikka tietävätkin, että kunnat mieluusti lykkäisivät päätöksentekoa syksyn kunnallisvaalien takia. Ministeri Terttu Huttu-Juntunen toivoo hartaasti kuntien pääsevän sopimuksiin omin voimin.

Suvi Sariola