Raskaudenaikainen tupakointi altistaa varhaiselle kuolemalle

Oululaiset yleislääketieteilijät ja kansanterveystieteilijät selvittivät raskaudenaikaisen tupakoinnin yhteyttä äitien mortaliteettiin. Asiaa tutkittiin yli 12 000 vuonna 1966 synnyttäneen naisen aineistosta, joka käsitti 96 % Oulun ja Lapin läänin senvuotisesta synnyttäjäkohortista. Kaikista naisista tiedettiin tupakointianamneesi neuvolakäyntitietojen perusteella ja 99,5 %:sta saatiin myös kuolinsyytiedot. Seuranta-aika oli 28 vuotta.

Depot-neuroleptien paikalliskomplikaatiot

Brittikollega oli huomannut, että depot-muotoisista neurolepteistä näyttää aiheutuvan paikalliskomplikaatioita. Siksi hän lähti seuraamaan asiaa prospektiivisesti. Otokseen tuli 224 potilasta, joita hän seurasi yli 5 000 potilasviikon ajan. Kaikkiaan 47 potilasta (19,3 %) sai tutkimusaikana jonkin ohimenevän paikallishaitan ja 18 (8,3 %) sai kroonisen haitan. Haittoja seurasi kaikkiaan 69 injektiosta: 31 injektion yhteydessä oli poikkeuksellista kipua, 19 tapauksessa lääkettä valui pistosaukosta kliinisesti merkittäviä määriä, 11 injektiosta seurasi inflammaatio ja kahdesta kehittyi ihonystermä, joka tosin hävisi seurannan aikana. Haittavaikutuksia lisäsivät suuret lääkemäärät ja injektiovolyymit, potilaan ikä yli 50 vuotta ja jotkut lääkevalmisteet.

Perusteellinen selvitys Etelä-Ruotsin Lymen taudista

Lymen borrelioosin keskimääräinen vuotuinen ilmaantuvuus oli vuosina 1992-93 Ruotsin seitsemän eteläisimmän läänin alueella 69 tapausta/100 000 asukasta. Se on suurempi kuin useimmat aiemmin Euroopasta ja Amerikastakin julkaistut ilmaantuvuusluvut. Taudin ilmaantuvuudessa oli suuria paikallisia eroja: pienimmillään ilmaantuvuus oli 26, suurimmillaan 160/100 000 asukasta. Valtaosalla potilaista (94 %) tauti ilmeni vain yhden oireen muodossa. Taudin ilmenemismuodot olivat yleisyysjärjestyksessä erythema migrans 77 %, neuroborrelioosi 16 %, artriitti 7 %, akrodermatiitti 3 %, lymfosytooma 3 %, kardiitti 0,3 %. Yleisin neuroborrelioosin ilmene-mismuoto oli kasvohermohalvaus (6,6 %). Meningiitti ilman aivohermohalvausta esiintyi vajaalla 4 %:lla potilaista. Borrelioosin ilmaantuvuudessa ei ollut eroa sukupuolten välillä. Alle kouluikäisillä ja 60-75-vuotiailla ilmaantuvuus oli jonkin verran suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Diagnooseja tehtiin kaikkina vuodenaikoina, vähiten kuitenkin tammi-huhtikuussa. Erythema migrans -diagnooseja tehtiin eniten elokuussa.

Matti Viljanen

Misoprostolin mahaa suojaava vaikutus tulehduskipulääkkeitä käyttävillä nivelreumapotilailla

Tulehduskipulääkkeiden tunnettu haitta on niiden ulserogeeninen vaikutus. Äärimmäisissä tapauksissa tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa ventrikkeliperforaation, pylorusstriktuuran arpeutumien vuoksi ja tietenkin meleenan ja hematemeesin. Misoprostoli on synteettinen prostaglandiini ja sitä käytetään juuri prostaglandiinin estäjien eli tällä hetkellä käytössä olevien tulehduskipulääkkeiden mahahaitan ehkäisemiseksi.

Liuskakokeiden merkitys hematurian diagnostiikassa

Liuskakoe on todennäköisesti punasolujen laskentaa herkempi menetelmä hematurian tutkimisessa. Negatiivinen tulos liuskakokeen jatkotutkimuksena tehdyssä virtsan sakan punasolujen laskennassa ei läheskään aina sulje pois hematuriaa. Toisaalta liuskakokeen epäspesifisyys vähentää varsinkin heikkojen positiivisten tulosten luotettavuutta. TYKS:n sisätautien klinikasta vuoden ajalta kootussa 6 766 virtsanäytteen aineistossa oli 31 potilaan yhteensä 33 näytettä, joissa liuskakokeen tulos oli vahvasti positiivinen mutta virtsan sakan punasolujen laskentalöydös normaali. Valtaosalla näistä potilaista oli todettavissa hematuriaa selittävä syy. Positiivista liuskakoetulosta ei ole syytä väheksyä, vaan mahdollisen hematurian syy tulee selvittää.

Pertti Koskinen, Markku Asola, Jorma Forsström

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1995 Kommentteja

Giardiaasi varteenotettava mutta harvinainen suolistoinfektio Suomessa

Sadalta vatsavaivojen vuoksi gastroskopiaan lähetetyltä potilaalta selvitettiin Vaasassa muiden epäilyjen ohessa myös giardiaasin mahdollisuus. Tähystyksen yhteydessä otettiin biopsialla ohutsuolen limakalvonäytteet, jotka käsiteltiin kahdella värjäysmenetelmällä. Mikroskopiassa ei tullut esiin yhtään Giardia lamblian trofotsoiittia. Tauti ei siis näytä olevan Suomessa merkittävä ongelma, joskin se on muistettava silloin, kun potilaan vatsavaivat voivat olla ulkomailta saatuja.

Hans Björknäs, Henrik Markkula, Rauli Mäkelä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1995 Kommentteja

Nuorten nuuskankäyttö ja tupakointi - suusyövän riskitekijöitä

Tutkijoiden mukaan suun alueen syövät ovat lisääntymässä länsimaissa etenkin nuorilla aikuisilla. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön on jo kauan ajateltu olevan suusyövän etiologian tärkeimpiä tekijöitä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lomakekyselyllä lukiolaisten tupakointia sekä nuuskan ja alkoholin käyttöä. Tutkimukseen osallistui 793 oppilasta lukion 1. ja 2. luokalta Etelä-Suomesta. Vastanneista 28 % ilmoitti tupakoivansa ja 9 % käyttävänsä nuuskaa. Alkoholia käytti 80 % vastanneista. Huumausaineita ainakin kerran kokeilleita oli odottamattomat 10 % tutkimukseen osallistuneista.

Marina Merne, Jaakko Tiekso, Stina Syrjänen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 35/1995 Kommentteja

Alaraajojen eripituisuus

Alaraajojen eripituisuus on lapsilla yleistä, ja sen syyt ovat moninaiset. Pienestä pituuserosta ei ole haittaa, mutta merkittävät erot pitäisi hoitaa kasvuiän aikana. Kun vika todetaan ajoissa, se on mahdollista hoitaa niin, ettei eripituisuudesta koidu ongelmia aikuisiällä. Tavallisin kirurginen hoitokeino on pitemmän raajan kasvun jarrutus. Suurien pituuserojen käypä hoito on pidennys, joskus käytetään eri hoitomuotojen yhdistelmiä.

Timo Parvinen, Markku Alanen, Timo Hurme

Kliinisten laboratorioiden laatujärjestelmät ja kansainväliset pätevyydet

Vaikka Suomessa kliinisillä laboratorioilla on pitkät perinteet laadunarvioinnissa ja -edistämisessä, varsinaisia laatujärjestelmiä niissä ollaan vasta kehittämässä. Selkeästi määritetyt ja kirjatut työtavat ja tavoitteet varmentavat laboratorion työn luotettavuuden ja tarjoavat mahdollisuuden laadun objektiiviseen arviointiin. EU-maissa yleistynyt kliinisten laboratorioiden akkreditointi ja sertifiointi tekevät tuloaan Suomeen. Tampereen yliopistollisen sairaalan kliinisen mikrobiologian yksikkö on ensimmäinen Suomessa akkreditoitu kliininen laboratorio.

Ari Miettinen

EKG- ja spirometriatutkimukset sekä kliiniset rasituskokeet 1994

Suomen terveydenhuoltoa on ravisteltu 1990-luvulla rajummin kuin mitään muuta julkista palvelujärjestelmää. Nopean kasvun vuodet 1980-luvulla, valtionosuusjärjestelmän muutos ja julkisen talouden rahoituskriisiin sopeutuminen ovat aiheuttaneet syvää hämmennystä palvelujen tuottajissa. Potilaskohtaisten kliinis-fysiologisten tutkimusten määrissä taloudelliset vaikeudet eivät kuitenkaan näy. Lähinnä Itä- ja Keski-Suomesta kerätyt tiedot tutkimusmääristä osoittavat kasvua. Eniten on yleistynyt kliininen rasituskoe.

Esko Länsimies

Unohdettu sukupuoli? Miesten rooli perhesuunnittelussa

Kiinnostus miehen vastuun lisäämiseksi perhesuunnittelussa on viime vuosina kaikkialla lisääntynyt. Kyselytutkimus suomalaisten miesten käsityksistä roolistaan perhesuunnittelussa osoitti, että vain harvalla oli kokemuksia perhesuunnitteluun liittyvien palvelujen käytöstä. Vaikka raskauden ehkäisyä pidettiin naisen ja miehen yhteisenä asiana, suurin osa miehistä oli tyytyväisiä nykytilanteeseen, jossa yleensä nainen huolehtii ehkäisystä.

Sinikka Sihvo, Ossi Rahkonen, Elina Hemminki

Uimarin ödeema

Yleensähän tervesydäminen ihminen ei pysty aiheuttamaan itselleen keuhkoödeemaa fysiologisessa ympäristössä, mutta jos olosuhteet ovat otolliset, näyttää tämä olevankin mahdollista ja vieläpä loistokunnossa olevilla uimareilla. Israelin puolustusvoimien urheilujoukkueissa palvelleet 30 uimaria (ikä 18-19 vuotta) pitivät harjoituksia Välimeressä. Veden lämpö oli 23 astetta, edessä 2,4 kilometrin kilpauintimatka. Urheilijat saivat ohjeeksi juoda riittävästi dehydraation välttämiseksi ja tekivät työtä käskettyä - he joivat noin 5 litraa vettä parin tunnin aikana ennen uintilenkkiä. Kolmestakymmenestä uimarista kahdeksalle kehittyi matkalla keuhkoödeema, osalle ilmaantui veriyskös ja vielä ensiapuasemalla happisaturaatio oli alimmillaan 62 %. Tila korjaantui vuorokaudessa; pahimmassa hengenahdistuksessa olleet saivat furosemidia.

Kemoterapian hyöty keuhkosyövässä

Pienisoluista keuhkosyöpää pidetään yleisesti solunsalpaajahoidon aiheena, sillä tämä keuhkosyöpätyyppi reagoi siihen hyvin. Muu kuin pienisoluinen keuhkosyöpä on sitä vastoin huomattavasti resistentimpi lääkehoidolle. Lukuisia - kooltaan yleensä pieniä - satunnaistettuja tutkimuksia on julkaistu, mutta solunsalpaajahoidon hyöty on muussa kuin pienisoluisessa syöpätyypissä jäänyt silti kiistanalaiseksi. Nyt kaikkiaan 52 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli yhteensä mukana 9 387 potilasta, on koottu yhteen meta-analyysiin.

Hyvä ammattitaito hoitohenkilökunnan paras turva tuberkuloosia vastaan

Tuberkuloosi on nykyisin eniten huolta aiheuttava sairaalainfektio Amerikassa. Tähän mennessä on kuvattu puolisen kymmentä laajempaa epidemiaa, joiden yhteydessä yli 20 työntekijää on kuollut. Tuberkuloosin aiheuttamat sairaalainfektiot ovat aiemmin olleet harvinaisia ja tuskin koskaan laajentuneet epidemioiksi. Tilanteen vaikeutumiseen on useita syitä - tärkeimpiä on diagnoosin viivästyminen. Lääkärit ja hoitajat eivät enää tunnista tautia entisellä tehokkuudella. Viivästymisen seurauksena tuberkuloosi pääsee etenemään yhä useammin tartuntavaaralliselle asteelle ennen hoidon aloittamista. Entistä useammin tartuntavaaralliset potilaat pyörivät terveydenhuollon rattaissa pitkään, ennen kuin kukaan tulee edes ajatelleeksi tuberkuloosia. Toinen syy on eräiden potilasryhmien pysyminen tartuntavaarallisina pidempään hoidosta huolimatta. Tällaisia ryhmiä ovat moniresistenttiä (MDR) tuberkuloosia sairastavat ja AIDS-potilaat. Heitä joudutaan hoitamaan tartuttavassa vaiheessa pitkään sairaalassa, mikä lisää kaikkien hoitoon osallistuneiden henkilöiden riskiä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030