Toimenpideradiologia tänään

Toimenpideradiologian kehitystä on vauhdittanut suuntaus entistä täsmällisempiin ja vähemmän invasiivisiin hoitomuotoihin. Kuvausmenetelmien hyödyntäminen hoitotoimenpiteissä on yksinkertaisimmillaan suora jatke diagnostiselle tutkimukselle. Toimenpideradiologian kenttä on kuitenkin nopeasti laajentunut, ja se vaatii vankkaa koulutusta ja useiden erikoisalojen yhteistyötä.

Hannu Manninen, Tapani Saari, Tapani Tikkakoski

Mammografiaan perustuva rintasyövän seulonta Suomessa - kahdeksan vuoden tuloksia

Suomessa aloitettiin vuonna 1987 ensimmäisenä maailmassa mammografiaan perustuva valtakunnallinen rintasyöpäseulonta. Mammografia on osoittautunut hyvin toistettavaksi tutkimusmenetelmäksi varhaisen rintasyövän löytämisessä. Seulontatutkimukseen on jo lähetetty yli miljoona kutsua. Kutsun saaneet ovat osallistuneet seulontaan aktiivisemmin kuin missään muussa maassa: vuosittain kuvauksiin on osallistunut 89 % kutsutuista. Tähänastiset tulokset osoittavat, että odotettavissa on rintasyöpäkuolleisuuden pieneneminen. Kuntien ns. säästöohjelmien vuoksi seulonnasta on kuitenkin karsittu ikäluokkia. Seulonta ei nykyään tavoita edes puolta riski-iässä olevista naisista, joten sitä olisi laajennettava huomattavasti.

Martti Pamilo, Peter B. Dean, Osmo Räsänen, Jaakko Koskela

Selän kuvantamistutkimukset

Ainakin joka toisella suomalaisella on jossain elämänsä vaiheessa selkäongelmia. Useimmiten selkävaivat ovat ohimeneviä eikä niiden selvittelyssä tarvita erikoistutkimuksia tai operatiivisia hoitotoimenpiteitä. Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia silloin, kun selkäkipu uusiutuu, pitkittyy tai kroonistuu. Myös leikkaushoitoa harkittaessa kliininen diagnoosi varmistetaan radiologian menetelmin. Paras selkäsairauksien tutkimusmenetelmä on magneettikuvaus, ja voidaankin kysyä, eikö olisi aika asettaa se selkäpotilaiden ensisijaiseksi kuvantamistutkimukseksi.

Martti Kormano, Esa Kotilainen

Röntgendiagnostiikan turvallisuus

Perinteinen röntgen- ja läpivalaisudiagnostiikka, isotooppitutkimukset sekä nykyisin myös tietokonetomografia ja toimenpideradiologia altistavat potilaan ja osittain myös tutkimuksen suorittajat ionisoivalle säteilylle. Monipuolistuvista röntgendiagnostisista palveluista huolimatta tutkimuksia pitäisi suorittaa vain, jos niistä arvioidaan olevan hyötyä potilaan hoidolle, silloinkin mahdollisimman pientä säteilyannosta käyttäen. Sekä kliinikkojen että röntgenosaston henkilökunnan on otettava huomioon nämä seikat ja seurattava alan kehitystä.

Tapio Vehmas, Ritva Havukainen, Olavi Pukkila

Digitaalitekniikan aikakausi

Radiologiassa ollaan siirtymässä tietokoneella tuotettuun ja myös tietokoneelta tarkasteltavaan kuvaan. Maailmalla on jo useita lähes filmittömiä sairaaloita, ja yhä suurempi osa suomalaisissakin sairaaloissa tuotetuista kuvista on digitaalisia. Monet uudet kuvantamismenetelmät eivät olisi ilman tietokoneita edes mahdollisia. Radiologian uusi aikakausi, digitaalitekniikka, tarjoaa monia mahdollisuuksia ja haasteita.

Jarmo Reponen, Osmo Tervonen, Kalevi Kiviniitty, Antero Koivula, Ilkka Suramo

Onko radiologinen tutkimus hintansa arvoinen?

Radiologian teknologian investointi- ja käyttökustannukset ovat suuret. Kuitenkin niiden osuus sairaalan kokonaiskustannuksista on vain 4 %:n luokkaa. Uudenaikaisen kuvantamisen diagnostinen suorituskyky on niin hyvä, että radiologiset tutkimukset ovat kustannus-vaikuttavuudeltaan useimmiten edullisia. Lisää vaikuttavuustutkimuksia kuitenkin tarvitaan.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Mauno Konttinen, Harri Sintonen

Yli puolet valmistuvista lääkäreistä vailla työkokemusta

Työelämään tulevilla lääkäri-ikäluokilla on nykyisin melko vähän työkokemusta. Viimeisen lukuvuoden opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan puolet miehistä ja kolme neljäsosaa naisista ei ollut tehnyt vielä lainkaan lääkärintyötä. Opiskelijat uskoivat kuitenkin menestyvänsä hyvin työelämässä eikä kovinkaan moni katunut vakavasti ammatinvalintaansa.

Juha Heino, Pekka Virtanen, Hannu Halila, Riitta Luhtala

Kosminen rintasyöpä - totta vai tarua?

Lentokoneessa matkustavat altistuvat suuremmassa määrin kosmiselle säteilylle kuin maan pinnalla oleskelevat. Kosminen säteily koostuu pääasiassa neutroneista ja gammasäteilystä, ja säteilymäärä kaksinkertaistuu lentokorkeuden noustessa aina noin 1 500 metrin välein. Voisiko lentäjän tai lentoemännän työssä tapahtuva lisääntynyt altistuminen kosmiselle säteilylle olla suorastaan terveysriski? Aiheeseen on nyt ansiokkaasti paneuduttu Suomen Syöpärekisterissä.

Kasvutekijöistä ei hyötyä ikäihmisten myelooisessa leukemiassa

Yli 60-vuotiaina akuuttiin myelooiseen leukemiaan (AML) sairastuneiden ennuste on huonompi kuin nuorempien. Tärkeä osasyy tähän on, että vanhemmat henkilöt eivät kestä solunsalpaajahoidon aiheuttamaa sytopeniaa ja menehtyvät siksi helpommin hoidon komplikaatioihin. Tässä tilanteessa on toivot- tu, että granulosyytti- (G-CSF) tai granulosyytti-makrofagikasvutekijöistä (GM-CSF) olisi apua.

Kun varjoainekuvauksessa sepelvaltimot ovatkin avoimet... Sepelvaltimotautidiagnostiikan vaikeudet ja väärän sepelvaltimotautidiagnoosin seuraukset

Vuonna 1992 rintakipujen vuoksi OYKS:ssa tehdyissä sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa todettiin sepelvaltimot avoimiksi 8 %:lla tutkituista. Suurin osa heistä oli tullut kuvaukseen invasiivisen hoidon tarpeen arviointia varten, koska heillä oli diagnosoitu sepelvaltimotauti tai sitä epäiltiin. Vajaalla kolmasosalla oli ollut tyypillinen angina pectoris -kipu, ja suurimmalla osalla diagnoosi oli perustunut rasituskokeen tai isotooppitutkimuksen tulokseen. Oireita oli kestänyt keskimäärin yli neljä vuotta, ja se oli vajaalla puolella potilaista johtanut työkyvyttömyyteen. Työhön palaaminen, diagnoosista irtipääseminen ja lääkityksen lopettaminen osoittautuivat ongelmallisiksi, ja suuri osa potilaista kärsii rintakivuista vielä varjoainekuvauksen jälkeenkin.

Jari Tapanainen, Juhani Airaksinen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 30/1995 Kommentteja

Meningokokkitaudin kliininen diagnostiikka, aloitushoito ja ehkäisy

Meningokokkitautia on ilmennyt viime vuosina Suomessa paikallisina epidemioina. Laajemman epidemian aiheutti viimeksi A-ryhmän meningokokki parikymmentä vuotta sitten, mutta A-seroryhmä on sen jälkeen maastamme hävinnyt, ainakin osin rokotusten ansiosta. Nykyään yleisin meningokokkitaudin aiheuttaja on B-ryhmän bakteeri. Vaikka tapauksia ei ole ollut lukumääräisesti paljon, taudin epidemiologiassa on tapahtunut muutoksia, joiden vuoksi lääkärien on hyvä tarkistaa tietonsa taudista ja sen hoidosta.

Heikki Peltola

Angiotensiini II -reseptorien antagonistit - uusi lääkeaineryhmä kohonneen verenpaineen hoitoon

Angiotensiini II -reseptorien antagonistit ovat uudella mekanismilla vaikuttavia verenpainelääkkeitä, joiden etuna on spesifinen reseptoritason vaikutus reniini-angiotensiinijärjestelmään. Ne alentavat verenpainetta laajentamalla valtimoita ja pienentämällä näin perifeeristä vastusta. Uusista lääkeaineista eniten on kokemusta losartaanista, joka on saanut myyntiluvan useissa maissa, myös Suomessa. Parhaillaan tutkitaan monien tämän ryhmän lääkkeiden soveltuvuutta myös sydämen vajaatoiminnan hoitoon ACE:n estäjien rinnalle ja potilaille, joille ACE:n estäjät eivät sovi.

Heikki Ruskoaho

Talven 1994-95 influenssa A -virus - evoluutio uusilla urilla

Viime talven influenssaepidemiaa voidaan luonnehtia jälleen tavanomaiseksi, edellisvuotisen rajun epidemian jälkeen. Virusten molekyyliepidemiologinen analyysi osoittaa kuitenkin influenssa A -epidemian aiheuttaneessa viruksen H3N2-alatyypissä tapahtuneen rakenteellisia muutoksia verrattuna kahden edellisen kauden viruksiin. Virukseen on ilmaantunut reliktisiä aminohappoja, samoja kuin vuosien 1968-71 suurten hongkongilaisepidemioiden aiheuttajaviruksissa. Niinpä osa aikuisväestöstä saattoi vanhan immuniteetin turvin välttää influenssan viime talvena.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Leena Kinnunen, Marjaana Kleemola, Riitta Räty, Risto Visakorpi

Ganglion coeliacumin salpaus vatsan alueen kiputilojen hoidossa

Joka toisella syöpäpotilaalla on kipuja, syövän loppuvaiheessa niitä esiintyy jopa kolmella neljästä potilaasta. Yksi eniten kipuja aiheuttavista syövistä on haimasyöpä. Jos syövän aiheuttamia kipuja ei pystytä lievittämään tavanomaisella opiaattilääkityksellä, on syytä kokeilla ganglion coeliacumin salpausta. Sen etuna on, että kipuja voidaan lievittää yhdellä toimenpiteellä jopa kuukausiksi. Toimenpiteen kipua lievittävä vaikutus saattaa olla jopa parempi kuin tavanomaisten menetelmien.

Eero Vuorinen

Syöpäkivun hoito Suomessa

Noin 7 500 syöpään kuolevaa potilasta tarvitsee vuosittain tehokasta kivunlievitystä Suomessa. Suurin osa syöpäkivuista voidaan hallita kipulääkityksellä WHO:n porrasteisen kivunhoitokaavion mukaan. Silti arvioidaan, että noin puolet potilaista, joilla on syöpäkipuja, jää edelleen vaille riittävää hoitoa. Kynnyskysymys kipujen lievittämisessä on morfiinin riittävä annostelu. Suomessa morfiinia käytetään huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Arvioidaan, että vähintään kolmasosa kivuista, jotka olisivat hoidettavissa morfiinilääkityksellä, jää yhä hoitamatta.

Eero Vuorinen, Juha Hänninen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030