Psykoterapia yleislääkärin työvälineenä

Yleislääkärin työn psykoterapeuttisesta sisällöstä ja psykoterapiasta on keskusteltu paljon, mutta aiheeseen liittyvää tutkimusta on niukasti. Oulun läänissä terveyskeskuslääkäreille ja avohoidon psykiatreille suunnatun kyselytutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella yleislääkärin työssä tärkeimpiä psykoterapiakeinoja ovat potilaan huolellinen arviointi, empaattinen kuunteleminen, tuen antaminen, elämäntilanteen selvittely ja potilaan sekä hänen sosiaalisen verkostonsa voimavarojen aktivoiminen ongelmien ratkaisemiseksi.

Pekka Larivaara, Ilkka Winblad, Pentti Nieminen, Matti Isohanni

Ortostaattinen hypotonia

Ortostaattinen hypotonia (OH) on keskeinen geriatrinen ongelma. Aikaisempien tutkimusten valossa näyttää siltä, ettei OH mekanismiltaan ole mikään yksittäinen kokonaisuus, vaan se sulkee piiriinsä erilaisia alaryhmiä. On varsin vähän sellaisia tutkimuksia, joissa homogeenisen ryhmän sisällä verrataan toisiinsa henkilöitä, joilla on OH ja niitä, joilla ei ole. Samoin OH:sta kärsivien ihmisten pitkäaikaisennustetta on tutkittu vain vähän.

Sinikka Luutonen

Lannevaltimosairaus - pitkäaikaisten alaselkävaivojen ja välilevyn rappeutumisen aiheuttaja

Selkäkivun syy jää tarkkojenkin tutkimusten jälkeen epäselväksi noin 80 %:lla potilaista, koska kliiniset ja radiologiset tutkimukset eivät osoita poikkeavaa tai löydökset eivät täsmää oireiden kanssa. Käytetyt tutkimusmenetelmät eivät kuitenkaan ole paljastaneet selän valtimoita, joten ei ole tiedetty missä kunnossa ne ovat selkäkipua sairastavalla potilaalla. Parittain vatsa-aortan takaseinämästä lähtevät lannevaltimot huolehtivat segmentittäin selkänikamien ja ympäröivien kudosten ravinnonsaannista.

Leena I. Kauppila

Suomalainen perinnöllinen amyloidoosi

Suomalainen perinnöllinen amyloidoosi (FAF) on autosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus, jota esiintyy erityisesti Kymenlaaksossa ja Etelä-Hämeessä. Tämän taudin, jossa amyloidia tavataan useimmista kudoksista yleensä liittyneenä tyvikalvoihin ja suonen seinämiin, kuvasi ensimmäisenä Jouko Meret-oja 1969. FAF:n neurologista, kardiologista ja kattavaa systemaattista histopatologista tutkimusta ei aiemmin ole tehty. Taudille tyypillisen kudoksiin kertyvän amyloidiproteiinin rakenne oli tutkimusta aloitettaessa tuntematon.

Sari Kiuru

PET-tutkimus syövän toteamisessa

Positroniemissiotomografia (PET) on isotooppilääketieteen menetelmä, jolla voidaan noninvasiivisesti tutkia elävän kudoksen biokemiallisia ja fysiologisia toimintoja. PET-laitteen avulla voidaan paitsi kuvantaa syöpäkasvaimia, myös mitata lyhytikäisellä positronisäteilijällä leimatun radiolääkeaineen kulkeutumista kudokseen ajan ja paikan funktiona, jolloin saadaan käsitys esimerkiksi syöpäkasvaimen sokeriaineenvaihdunnan vilkkaudesta. Tärkeimmät positronisäteilijät ovat 11C, 18F, 13N ja 15O ja niiden puoliintumisajat vastaavasti 20,4 min, 110 min, 10 min ja 2,1 min. Lyhyiden puoliintumisaikojen vuoksi potilaan säderasitus jää vähäiseksi.

Paula Lindholm

Alveolaris inferior -hermon toiminnan elektrofysiologinen mittaus

Kasvojen alaosan tuntohermo, nervus (n.) alveolaris inferior, vaurioituu usein suukirurgisten toimenpiteiden ja leukamurtumien seurauksena. Hermovaurio aiheuttaa sosiaalisesti häiritsevän alahuulen ja leuan tuntohäiriön. Potilas ei esimerkiksi tunne ruoan tai juoman valumista suupielestä, ja puhuminen sekä pureskelu saattavat vaikeutua.

Satu Jääskeläinen

Suomalainen itsemurhatutkimus

Maassamme on käynnissä valtakunnallinen itsemurhien ehkäisyprojekti, jonka osatyönä on selvitetty itsemurhan tehneiden miesten mielenterveyssairaudet. Vuoden aikana tehtiin 1 397 itsemurhaa, ja niistä 44 oli nuorten miesten (ikä 20-34 v) ja 87 keski-ikäisten miesten (ikä 35-59 v) itsemurhia. Kirjoittajat kävivät tarkoin läpi kaikkien sairausanamneesit ja analysoivat itsemurhan tehneiden miesten psykomorbiditeettia mielisairauksien (kliiniset oireyhtymät), persoonallisuushäiriöiden ja fyysisten sairauksien mukaan.

ACE:n estäjät herkistävät hypoglykemialle

Vuosien varrella ilmestyneiden hajaraporttien mukaan ACE:n estäjät altistavat hypoglykemialle, jos potilas käyttää samanaikaisesti suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä tai insuliinia. Hollannissa toimii 300 000 asukasta kattava lääkkeiden käytön seurantajärjestelmä, joka on yhdistetty sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriin. Järjestelmä kattaa 95 % kuuden kaupungin väestöstä ja tarjoaa siten mahdollisuuden mm. tutkia, millaisia lääkkeitä hypoglykemian vuoksi sairaalahoitoon joutuneet potilaat käyttävät.

Influenssarokotus kannattaa

On taas influenssarokotusten aika, ja siksi sopinee referoida englantilaista tutkimusta, jossa tutkittiin influenssarokotuksen kuolemalta suojaavaa vaikutusta.

Nekrotisoivan pankreatiitin mikrobilääkehoito

Suomalainen tutkijaryhmä ryhtyi selvittämään mikrobilääkehoidon merkitystä nekrotisoivan pankreatiitin hoidossa. Vaikka kirurginen hoito sekä tehohoito ovat kehittyneet, on kuolleisuus tähän tautiin silti pysynyt suurena.

Malaria puhuttaa Yhdysvalloissa

Kasvihuoneilmiön pelätään tuovan mukanaan muutoksia myös teollistuneiden maiden tautikirjossa. Malaria on tautiuhkista merkityksellisimpiä.

Ensi kokemuksia polysomnografiaan perustuvasta unihäiriöiden diagnostiikasta ja hoidosta

Obstruktiivinen uniapnea on yleinen päiväväsymystä aiheuttava sairaus. Nykykäsityksen mukaan myös hengitysteiden osittainen tukkeutuminen ja lisääntynyt hengitysvastus johtaa yhtä vakaviin oireisiin, muuhun sairastuvuuteen ja ilmeisesti myös kuolleisuuden lisääntymiseen ainakin onnettomuusvaaran vuoksi. Unihäiriöiden diagnostiikassa käytetään kokoyön unirekisteröintejä. Vaikea obstruktiivinen uniapnea voidaan todeta suppealla polygrafialla, mutta osittaisen ahtauman ja useiden muiden unihäiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää toistaiseksi täydellistä polysomnografiaa. TAYS:ssa suppeita polygrafioita on tehty jo vuosien ajan, täydellisiä polysomnografioita syksystä 1993 alkaen.

Riikka Mäkinen, Joel Hasan, Jaakko Herrala, Markku M. Nieminen

Vanhukset psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Aikaisempien tutkimusten mukaan vanhuspotilaat eivät käytä riittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja. Hoidon riittämättömyyden suurimpana syynä on pidetty hoitomahdollisuuksien puutetta. Priorisointi terveydenhuollossa saattaa aiheuttaa vanhusten enenevää syrjäytymistä. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa selvitettiin kaikkien hoidossa olleiden potilaiden hoitotilanne. Vanhukset saivat psykiatrista erikoissairaanhoitoa suhteellisesti vähemmän kuin nuoret, ja he olivat etenkin avohoitopalveluihin tyytymättömämpiä kuin muut. Vanhuspotilaat eivät olleet muita masentuneempia eikä heillä ollut enemmän psykosomaattisia oireita kuin muilla ikäryhmillä. Myös heidän psykososiaalinen toimintakykynsä oli yhtä hyvä kuin nuoremmilla. Vanhukset erottuivat kuitenkin omaksi, kliinisesti muista poikkeavaksi ryhmäkseen. Vanhusten psykiatrisiin häiriöihin onkin syytä paneutua erikoissairaanhoidossa perusteellisemmin kuin tähän asti on tehty.

Jouni Kontkanen, Heimo Viinamäki, Teuvo Koskinen, Eino Venäläinen, Juha Jääskeläinen, Johannes Lehtonen

Hyperkolesterolemian hoidon vaikutukset verisuonten endoteelin toimintaan

Sepelvaltimoahtaumien pieneneminen ja kasvun pysähtyminen veren lipidipitoisuuksien normaalistuessa on looginen, mutta ei riittävä selitys hyperkolesterolemian hoidon suotuisiin vaikutuksiin. Monissa tutkimuksissa on viime aikoina saatu selviä ja kiinnostavia viitteitä kolesterolin vaikutuksista verisuonten endoteelin toimintaan. Endoteeli säätelee kemiallisten mekanismien kautta keskeisesti mm. verisuonten supistumista, ja siihen vaikuttaminen tarjoaa monia mahdollisuuksia sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa.

Timo Strandberg, Matti J. Tikkanen

Ihon bakteeri-infektioiden hoito

Tärkeimmät ihoinfektioita aiheuttavat bakteerit ovat Staphylococcus aureus ja A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki. Mikrobilääkehoitoa valittaessa ne tulee aina muistaa. Joissain selluliitti- tai follikuliittitapauksissa aiheuttajana voivat olla myös gramnegatiiviset sauvabakteerit ja anaerobit bakteerit. Epätyypillisissä tai komplisoituneissa tapauksissa bakteerietiologian selvittäminen on välttämätöntä.

Saara Huovinen

Vireyshäiriöiden kliinis-neurofysiologinen diagnostiikka

Elimellisten unihäiriöiden diagnosoimiseen yöaikaisin rekisteröinnein on tällä hetkellä hyvät mahdollisuudet, mutta päivävireyden mittaaminen on ongelmallista varsinkin, jos tarvitaan varmaa objektiivista näyttöä esimerkiksi työkyvyttömyydestä tai kykenevyydestä liikenteen työtehtäviin. Pelkkään suoritukseen perustuvien menetelmien ongelmana on, että koetilanne yleensä parantaa vireystasoa. Luotettavampaa on mitata uni-valverytmiä karakterisoivia elektrofysiologisia suureita suoraan, ja tähän onkin kehitetty erilaisia menetelmiä, joista yleisimmin käytössä on nukahdusaikatutkimus. Päivävireyden määrittämiseen on myös käytetty monikanavaista vuorokausirekisteröintiä. Kaikkiin käytössä oleviin menetelmiin liittyy kapasiteetti-, kustannus-, luotettavuus- ja standardointiongelmia, tehtiinpä analyysi silmämääräisesti tai tietokoneella. Spesifiselle, luotettavalle ja yksinkertaisesti toteutettavalle objektiiviselle vireysmittarille on kuitenkin yhä enemmän tarvetta. Tällaisen testin kehittäminen vaatii suunnattomasti perustutkimusta, kehitystyötä sekä viitearvojen keräämistä.

Joel Hasan, Kari Hirvonen

Malarian ehkäisy

Malaria on edelleen maailman yleisimpiä sairauksia, ja matkailijoiden suunnatessa räntäisestä Suomesta etelän lämpöön on syytä taas tarkistaa tietonsa malarian ehkäisystä. Malariaa on myös muistettava epäillä aina, kun kuumeileva potilas kertoo matkailleensa malaria-alueilla.

Heli Siikamäki

Terveyden eriarvoisuus - haaste terveydenhuollolle

Väestöryhmien välillä on suuria terveyseroja. Esimerkiksi keski-ikäisten miesten keskuudessa perusasteen koulutuksen saaneilla kuolleisuus on lähes kaksinkertainen, työkyvyttömyyseläkeläisten osuus kolminkertainen ja akuuttien ja kroonisten sairauksien yleisyys kaksinkertainen ylimpään koulutusryhmään verrattuna. Jotkut terveyserot, kuten ikäryhmien ja sukupuolten väliset erot, johtuvat osittain väistämättömistä biologisista lainalaisuuksista. Monessa tapauksessa väestöryhmän huono terveys johtuu kuitenkin sellaisista elinoloihin ja elintapoihin liittyvistä altisteista, joita luultavasti voitaisiin vähentää. Tällöin on kyse eriarvoisuudesta. Terveyden eriarvoisuus on keskeinen haaste terveyspalvelujärjestelmälle, joka voi pahimmillaan kärjistää terveyseroja mutta parhaimmillaan supistaa niitä.

Seppo Koskinen

Viestinnän ja vuorovaikutuksen sujuminen suuren sairaalan työyhteisössä

Hierarkkisessa sairaalaorganisaatiossa avoimelle viestinnälle ja vuorovaikutukselle on monia esteitä. Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilöstölle tehdyssä tutkimuksessa todettiin, kuten aiemminkin terveyden- ja sosiaalihuollon alalta tehdyissä vastaavissa töissä, tiedon kulkevan ammattirajojen sisällä paremmin kuin niiden yli. Esimiesten ja alaisten välinen viestintä sen sijaan sujui keskitasoa paremmin. Yhteistyön perusehtoja, työntekijöiden välistä luottamusta ja tasa-arvoa pidettiin yleisesti hyvinä, joskin hierarkkian ylätasoilla niistä oli selvästi myönteisempi kuva kuin sen alaportailla. Tutkimus sisältyy TAYS:n laajempaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen, johon liittyviä tuloksia esiteltiin myös Lääkärilehden viime numerossa.

Hilkka Laakso, Marita Paunonen, Kristiina Lehti, Risto Harisalo, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Helikopteri ensihoidossa - kokemuksia Medi-Helistä

Lääkärihelikopteri Medi-Heli on toiminut pääkaupunkiseudulla syksystä 1992 alkaen. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden 1993 aikana Medi-Helillä oli 1 107 hälytystä ja 701 puhelinkonsultaatiota. Helikopterilääkärin arvion perusteella ensihoito tai nopea kuljetus pelasti potilaan hengen sadassa tapauksessa, joista noin 40:ssä tarvittavan hoidon pystyi antamaan vain helikopterilääkäri. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies piti kesäkuussa 1995 jättämässään muistiossa Medi-Helin toimintaa hyödyllisenä.

Pia Pajunen, Ari Kinnunen, Olli Takkunen