Urheiluvammat eri lajeissa

Kävely, hölkkä ja hiihto ovat urheilua turvallisimmillaan. Kontaktilajeissa, kuten karatessa ja jääkiekossa, vammariski on noin kolminkertainen muihin lajeihin verrattuna, ja kilpailuissa noin 4-5-kertainen harjoituksiin verrattuna. Urheiluvammojen ennaltaehkäisy pohjautuu lajille tyypillisten vammojen ja vammamekanismien tuntemukseen. Ennaltaehkäisyyn kuuluu mm. turvallisen liikuntamuodon valinta, harjoittelun maltillinen aloitus, asianmukainen varustus ja suojukset sekä sääntöjen noudattaminen ja hermojen hillintä pelin tuoksinassa.

Urho Kujala, Simo Taimela

Influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien terveydenhuoltoa

Viimetalvinen influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien sairaanhoitoa tuntuvasti. Influenssavirukset A ja B sekä adenovirukset aiheuttivat epidemian, jonka aikana sairastui noin 12 500 varusmiestä. Myös pelättyjä meningokokki-infektioita esiintyi tavallista runsaammin, lähes kymmenen tapausta. Hoitoturvallisuuden varmistamiseksi kuumeinen varusmies on otettava yleensä aina varuskuntasairaalaan tai tarvittaessa perustettavaan tilapäiseen sairaalaan. Kasarmin majoitustuvissa kuumeisia varusmiehiä ei pidä hoitaa.

Kimmo Koskenvuo

Vaikeasti liikuntavammaisten lasten kuntoutus ei siirtynyt KELA:lle ongelmitta

Vastuu vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen järjestämisestä siirtyi vuonna 1991 julkiselta sairaanhoidolta Kansaneläkelaitokselle. Siirto muutti kuntoutuskäytäntöä oleellisesti. Aikaisemmin lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laati lapsen kuntoutussuunnitelman, valitsi kuntoutuksesta huolehtivat terapeutit pätevyysvaatimustensa periaatteella, seurasi kuntoutusta ja sen tuloksellisuutta sekä vastasi suunnitelman toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista. Nykyään lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laatii kuntoutussuunnitelman, mutta KELA päättää suunnitelman toteutumisesta, voi määrätä niin halutessaan terapeutit, vastaa kustannuksista ja kontrolloi kuntoutuksen tuloksellisuutta vanhempien ja terapiapalautteiden välityksellä.

Ilona Autti-Rämö

Kohti tietämykseen perustuvaa terveydenhuoltoa - Iso-Britannia edelläkävijänä

Terveydenhuollon toiminnan laatu ja tehokkuus ovat joutuneet kriittisen tarkastelun kohteeksi useimmissa teollisuusmaissa. Hoitokäytännöissä on toistuvasti todettu suuria eroja. Nyt ratkaisua etsitään tietämykseen perustuvan terveydenhuollon (evidence based health care) ihanteesta. Käytäntöön soveltamisessa on päästy Euroopassa pisimmälle Isossa-Britanniassa. Artikkeli perustuu Lontoossa keväällä 1995 tehtyihin haastatteluihin.

Juha Teperi

Tarkka glukoositasapaino estää polyneuropatian

Kolmasosa insuliinidiabeetikoista sairastaa polyneuropatiaa jossakin tautinsa vaiheessa. Neuropatia on tyypillisimmin distaalista sensorimotorista tyyppiä, mutta kuvassa voi olla mukana myös autonomista neuropatiaa tai fokaalisia muutoksia, kuten hermopinteitä. Diabetes Control and Complications Trial (DCCT) on yhdysvaltalais-kanadalainen 29 keskuksen tutkimus, jossa seurattiin 1 441:n I tyypin diabeetikon komplikaatioiden kehittymistä. Potilaat jaettiin sovinnaisen insuliinihoidon ryhmään ja intensiivisen insuliinihoidon ryhmään, jossa päämääränä oli tiukka glukoositasapaino, mikä mm. edellytti monipistos- tai insuliinipumppuhoitoa sekä neljää glukoosimittausta päivässä. Seuranta kesti 3-9 vuotta, keskimäärin 6,5 vuotta. Seurantatiedot saatiin upeasti 99 %:lta potilaista.

Hyödyttääkö rintasyövän hoidon keskittäminen?

Lasten leukemioiden hoidon, ruokatorvisyövän hoidon, paksusuolisyövän leikkaushoidon ja mahalaukun syövän kemoterapian tulosten on raportoitu olevan paremmat, kun hoitava lääkäri hoitaa vuosittain paljon näitä sairauksia potevia potilaita, kuin jos lääkärille osuu näitä potilaita vain harvoin. Mutta päteekö sama myös kaikkein tavallisimpaan syövistä eli rintasyöpään? Asiaan on nyt saatu ensi kertaa valaistusta.

Onko irtisanominen psyykkinen kriisi?

Irtisanomisen ja sitä seuraavan työttömyyden psyykkisiä vaikutuksia selvitettiin suomalaisen puunjalostustehtaan henkilöstöstä. Vertailuryhmänä oli samanlaista työtä tekeviä puunjalostustehtaan työntekijöitä. Puolen vuoden kuluttua irtisanomisesta työttömien miesten psyykkinen hyvinvointi oli heikompi kuin työssäkäyvien. Huono sosiaalinen tuki ja niukka taloudellinen toimeentulo heikensivät irtisanottujen psyykkistä hyvinvointia. Työttömyyden pitkittyessä vielä vuoden irtisanottujen psyykkinen hyvinvointi heikkeni edelleen eikä työttömyyteen sopeutumista ollut tapahtunut. Erityisesti vaikeasti masentuneiden määrä lisääntyi. Irtisanotuista puolella todettiin kliinisessä haastattelussa psykiatriset diagnoosikriteerit täyttävä mielenterveyden heikkeneminen puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Psykiatrinen diagnoosi ja epäkypsä persoonallisuus ennustivat myös seurannassa huonoa psyykkistä selviytymistä.

Heimo Viinamäki, Leo Niskanen, Kaj Koskela

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 25/1995 Kommentteja

Voiko yksilön rintasyöpäriskiä arvioida

Rintasyövän synty on todennäköisesti monisyinen tapahtuma ja useiden tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos. Vahvin taudille altistava tekijä on rintasyövän esiintyminen suvussa, ja taudin periytyvyyttä tutkitaankin paljon. Kuitenkin vain noin 5 % rintasyövistä on nykytiedon mukaan perinnöllisiä. Muiden tiedossa olevien riskitekijöiden vaikutus on hyvin vähäinen. Taudin ehkäisyyn ei juuri ole keinoja. Riskiryhmien seurantaan on käytettävissä tavanomaiset seulontamenetelmät. Mikäli ikäryhmittäiset seulonnat järjestetään suositusten mukaan, valtaosa riskiryhmien naisista tulee niiden piiriin. Pelkojen ja epätietoisuuden poistamiseksi Suomen Syöpäyhdistys on aloittamassa henkilökohtaista neuvontaa näille naisille.

Kaija Holli

Kohdunkaulan syövän seulonnat - vaikuttavia vai oikeudenmukaisia?

Kohdunkaulan syövän seulonnat ovat olleet suomalaisen terveydenhuollon vaikuttavimpia toimintamuotoja. Ne ovat pienentäneet kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta, sen aiheuttamaa kuolleisuutta sekä esiintyvyyden alueellisia ja sosiaaliryhmittäisiä eroja. Joukkotarkastusten vaikutukset saattavat hiipua osallistumisaktiivisuuden pienenemiseen, joka on havaittavissa ylimmässä ja alimmassa sosiaaliluokassa erityisesti kaupungeissa.

Matti Hakama, Mervi Kallio, Eero Pukkala

Psykoanalyysin ja psykoterapian mahdollisuudet persoonallisuushäiriöiden hoidossa

Vaikka persoonallisuushäiriöiden psykoterapeuttinen hoito on hyvin vaativaa ja vaikeaa, se ei kuitenkaan aina ole mahdotonta. Parhaimmat tulokset on saatu objektisuhdeteoriaa viitekehyksenään käyttävällä, dynaamisesti orientoituneella aktiivisella psykoterapialla. Potilaalta hoito edellyttää ennen kaikkea motivoitumista tehokkaaseen ja pitkäjänteiseen selvitystyöhön. Useimmat kuitenkin keskeyttävät hoitonsa. Kokonaan psykoterapian saavuttamattomissa he eivät silti ole lukuun ottamatta varsinaisia epäsosiaalisia persoonallisuuksia, joita ei voida auttaa millään tunnetulla psykoterapeuttisella hoitomuodolla.

Gustav Schulman

Laaja selvitys niskan retkahdusvammoista sekä ehdotukset ehkäisy- ja hoitolinjoiksi

Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi vastikään ensimmäisen selvityksen niskan retkahdusvammoista. Valtaosa näistä melko yleisistä vammoista on hyvänlaatuisia, ja potilas toipuu asianmukaisessa hoidossa nopeasti. Kyseessä on kuitenkin merkittävä autoistuneen yhteiskunnan vitsaus, ja osalle potilaista kehittyy vaikeasti tulkittavia, invalidisoivia oireita ja pitkittyvää työkyvyttömyyttä. Raportti sisältää kriittisen kirjallisuuskatsauksen ja suosituksen whiplash-vammojen luokituksesta, tutkimisesta, hoidosta ja ehkäisystä. Kirjoittajien mukaan työryhmän suositukset voisivat myös Suomessa muodostaa hyvän pohjan näiden vammojen tutkimus- ja hoito-ohjelmaksi, joka osaltaan selkiinnyttäisi nykyistä kliinistä ja vakuutusoikeudellista käytäntöä.

Karl-August Lindgren, Kaj Rekola

Ajankohtaiset influenssarokotukset

Influenssaepidemia on jokavuotinen, mutta vaikeusasteeltaan vaihteleva vitsaus. Se voi lamauttaa työpaikkoja ja kouluja muutaman viikon ajaksi ja pahimmillaan aiheuttaa myös kuolemantapauksia; tavallisin kuolinsyy on sekundaarisen bakteeri-infektion aiheuttama keuhkokuume. Influenssarokotusten antama suojateho on melko hyvä, mutta niiden suuntaaminen kattavasti oikeisiin kohderyhmiin on ollut ongelmallista. Koska influenssavirukset muuntuvat nopeasti, rokotteiden koostumus on tarkistettava vuosittain, ja siksi rokotetuotanto on jatkuvassa ajolähtötilanteessa. Rokotteen valmistamiseen kuluu kuitenkin aikaa puolisen vuotta, ja tänä aikana epidemian aiheuttaja on joskus ehtinyt muuntua edelleen. Epidemian aiheuttaja voi myös edustaa viruksen vähemmän epideemistä muuntumislinjaa. Tällaisissa tapauksissa rokotteen antama suoja jää tavallista heikommaksi. Rokotuksista saatavaa hyötyä voidaan parhaiten lisätä parantamalla niiden kattavuutta kohderyhmässä.

Tapani Hovi, Reijo Pyhälä, Pekka Honkanen, Juhani Eskola, Tapani Kuronen, Leila Litmanen, Pirjo Mäkelä

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1995

Influenssavirukset aiheuttavat vuosittain epidemioita, joiden huiput osuvat sydäntalveen ja alkukevääseen. Influenssan taudinkuva on vaihteleva, valtaosa tapauksista on lieviä. Myös epidemian voimakkuus vaihtelee vuosittain. Keskivaikea epidemia aiheuttaa useita satoja kuolemantapauksia, joiden syynä ovat influenssainfektio tai sekundaarinen keuhkokuume. Kuolemanvaara on selvästi suurentunut iäkkäillä henkilöillä sekä potilailla, joilla on krooninen keuhko-, sydän- tai verisuonitauti.

Syövän hoidon laaduntarkastusta kokeiltiin Pirkanmaalla

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kokeiltiin syövän hoidon laaduntarkastusta tarkastamalla audit-menetelmän mukaan 30 rintasyöpäpotilaan ja 20 kolorektaalisyöpäpotilaan sairauskertomukset. Projektissa arvioitiin hoidon kulkua, porrastusta, lähettämiskäytäntöä, hoidon viivästymistä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toiminnallista yhteistyötä. Näkökulma oli lähinnä hallinnollinen ja organisatorinen, mutta osassa tapauksista kiinnitettiin huomiota myös lääketieteellisiin hoitopäätöksiin ja niiden yksityiskohtiin. Rintasyövän hoitojärjestelmä osoittautui erinomaisesti toimivaksi, kolorektaalisyövän hoidossa oli sen sijaan korjattavaa ja tarkennettavaa.

Risto Lappi, Risto Johansson, Reijo Räsänen, Karl von Smitten, Tapani Hakala

Tavoitteena onnistunut imetys

Äitien halu imettää vauvojaan taantui 1950-luvulta 1970-luvun lopulle. Imettävien äitien osuus väheni ja imetysajat lyhenivät niin, että 1970-luvun alussa vain yksi äiti kymmenestä imetti puoli vuotta. Seuraavalla vuosikymmenellä tilanne korjaantui, ja 1980-luvun lopulla kaksi kolmannesta äideistä imetti puoli vuotta. Tämän vuosikymmenen alussa imetyksen kesto on taas alkanut lievästi lyhentyä. Terveydenhuollon muutosten ja resurssipulan vuoksi uusien äitien saattaa olla entistä vaikeampaa saada tukea onnistuakseen imetyksessä. Tarvitaan neuvoloiden ja koko perusterveydenhuollon, synnytys- ja lastenosastojen sekä vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyötä imetyksen edistämiseksi. Imetyksen ohjauksessa voidaan soveltaa WHO:n ja UNICEF:n vuonna 1989 julkaisemaa Vauvamyönteisyys-ohjelmaa.

Sirpa Sairanen, Kirsti Heinonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030