Kohdunrungon syövän sädeherkkyys ja herkkyys platinajohdoksille

Kohdunrungon syöpä todetaan useimmiten varhaisvaiheessa ja hoidetaan tällöin leikkauksella. Sädehoitoa ja platinajohdoksia sisältävää solunsalpaajahoitoa käytetään uusiutuneen tai pitkälle edenneen taudin hoidossa. Korkean riskin potilaiden ennusteen parantaminen edellyttää uusien hoitomuotojen kehittämistä. Näitä hoitomuotoja ovat sädehoidon uudentyyppiset fraktiointimenetelmät sekä solunsalpaajahoidon ja sädehoidon yhdistäminen.

Virpi Rantanen

Paklitakseli ja sisplatiini munasarjasyövän hoidossa

Levinneen munasarjasyövän keskeinen hoito on solunsalpaajahoito, sillä munasarjasyöpä on yleensä herkkä lääkehoidolle. Tavallisin yhdistelmä on ollut sisplatiini ja syklofosfamidi, ja tällä hoidolla useimmat munasarjasyövät pienenevät vähintään puoleen lähtötilanteeseen verrattuna. Marjakuusen kuoresta tai neulasista saatavalla paklitakselilla (Taxol) on havaittu olevan merkittävää tehoa munasarjasyövän hoidossa, ja lääkettä on nyt testattu ensi kertaa suuressa satunnaistetussa hoitokokeessa.

"Small steps, small steps"

Kaikessa maailman kaaoksessa tuntuu mahdottomalta, että mitään järkevää voidaan saada aikaan esimerkiksi Afrikassa. Minuun vaikutti suuresti Genevessa tapaamani WHO:n Afrikan osaston infektiotaudeista vastaava lääkäri Dr. Tankari. Kun kysyin, eikö hän ole toivoton kaiken edessä, tämä lähes kaksimetrinen mustaihoinen mies vastasi lempeästi: "Dear Pentti, small steps, small steps." Myönnettäköön, että monesti sitä odottaa liian nopeita tuloksia.

Kokemuksia akuutin hengitysvajausoireyhtymän (ARDS) hoidon keskittämisestä

Hengitysvajaus on tehohoidon pitkittymisen tärkein syy. Vuonna 1967 kuvattu aikuisten äkillinen hengitysvajaus oireyhtymä, ARDS (adult/acute respiratory distress syndrome) on hengitysvajauksen vakavin muoto (1). ARDS voi esiintyä sekä lapsilla että aikuisilla. Siihen kuuluu tyypillisesti keuhkopöhö ilman sydänperäistä syytä, vaikea hapenantoon reagoimaton hypoksemia, keuhkojen bilateraaliset infiltraatit thorax-kuvassa ja keuhkojen mekaanisten ominaisuuksien huononeminen (2).

Ari Uusaro, Päivi Valta, Esko Ruokonen, Aarno Kari, Jukka Takala

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 22-23/1995 Kommentteja

Vakavat jalkaongelmat munuaisensiirron saaneilla diabeetikoilla

Tutkimuksessa selvitettiin diabeetikkojen pitkälle edenneen nefropatian yhteyttä jalkavaurioihin. Aineistona oli 38:n munuaisensiirron saaneen diabeetikon sairauskertomukset. Puolella aineiston potilaista oli tai oli ollut jalkaterän haavauma, ja yli puolet niistä oli johtanut amputaatioon. Vakavien jalkavaurioiden taustana näyttää näillä potilailla olevan lähes aina valtimoverenkierron vaikeasti korjattava vajaatoiminta. Sen entistä varhaisempaa toteamista varten suositellaan dopplerkaikututkimusten käyttöä munuaisensiirron saaneiden ja dialyysihoidossa olevien diabeetikkojen seurannassa. Tällöin valtimoahtaumat voidaan todeta jo ennen jalkavaurioiden syntyä ja hoitaa mahdolliset pallolaajennukseen sopivat muutokset.

Kaisa Virtanen, Tapani Rönnemaa, Jorma Forsström

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 22-23/1995 Kommentteja

Miten ihmissolu korjaa karkeat DNA-vauriot

Ihmissolun nukleotidikorjauksen mekanismi tuli oleellisilta osiltaan selvitetyksi, kun sen biokemiallinen rakennemalli äskettäin in vitro rekonstituoitiin. Tutkimustyön perustava havainto tehtiin jo 30 vuotta sitten, ja uusimpaan tulokseen tarvittiin kymmenhenkisen kansainvälisen tutkijaryhmän vuosikymmenen mittainen uurastus. Artikkelin kirjoittajat olivat mukana ryhmässä. Tulevaisuudessa nähdään, miten hyvin nyt rakennettu malli vastaa solun todellista tapahtumasarjaa. Sen pohjalta voidaan kuitenkin jo aloittaa kliinisten ongelmien soveltava tutkimus.

Juhani Vilpo, Leena Vilpo

Lääkeaineiden oksidatiivisen metabolian farmakogeneettiset poikkeamat

Eri potilaille tietyn farmakologisen vasteen tai haittavaikutuksen aiheuttavat lääkeannokset vaihtelevat usein suuresti. Tämä johtuu mm. perimän, isäntätekijöiden ja ympäristötekijöiden vaikutuksista lääkeaineiden farmakokinetiikkaan. Metaboloitumalla eliminoituvien lääkeaineiden farmakokinetiikan vaihtelusta on viime vuosikymmenen aikana saatu runsasti uutta tutkimustietoa lääkeaineita metaboloivien entsyymien ja niiden aktiivisuutta säätelevien tekijöiden karakterisoinnin myötä. Kahden lääkeaineiden oksidatiivisessa metaboliassa tärkeän sytokromi P450 -entsyymin, CYP2D6:n ja CYP2C19:n, aktiivisuus vaihtelee suuresti yksilöittäin, ja osalta väestöstä puuttuu tämän entsyymin aktiivisuus kokonaan perinnöllisistä syistä (ns. hitaat metaboloijat). Näillä kahdella oksidatiivisen lääkeainemetabolian polymorfismilla on huomattavaa kliinistä merkitystä monien laajalti käytettyjen lääkeaineiden, mm. masennuslääkkeiden, neuroleptien sekä tiettyjen arytmialääkkeiden ja opioidien metaboliassa. Potilaan lääkevasteen poiketessa normaalista onkin muistettava farmakokinetiikan yksilöllisten vaihtelujen merkitys ja mahdollisuus, että potilas saattaa olla poikkeuksellisen hidas tai nopea metaboloija.

Marja-Liisa Dahl

Jalan murtumat ja luksaatiot

Loukkaantuneesta jalasta on heti tehtävä tarkka diagnoosi, jonka pohjalta määräytyvät sekä hoitolinja että hoidon aikataulu. Tavallisimmat vammat hoidetaan konservatiivisesti, mutta monet murtumat ja luksaatiot on leikattava hyvinkin nopeasti. Ensihoidossa yritetään heti korjata virheasennot verenkierron ja ihon varjelemiseksi, raaja asetetaan koholle ja käytetään kylmäpakkauksia. Avoterveydenhuollon päivystyspisteessä on pystyttävä tunnistamaan sellaiset vammat, joissa leikkaushoito saattaa tulla kyseeseen. Sieltä on myös voitava lähettää kiireellistä leikkaushoitoa tarvitsevat potilaat välittömästi lopulliseen hoitopaikkaan.

Jyrki Kankare

Kriminaalipotilaiden avohoito keskeytyy liian nopeasti

Vakavista rikoksista tuomitsematta jätettyjä syyntakeettomia potilaita hoidetaan yhä useammin tavallisissa sairaanhoitopiirien sairaaloissa eikä enää pelkästään valtion mielisairaaloissa, kuten ennen. Kriminaalipotilaiden hoitoon on kiinnittänyt huomiota Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, joka päättää kriminaalipotilaan hoidon lopettamisesta sairaalan esityksen perusteella: näitä esityksiä tehdään varsin huonokuntoisistakin potilaista. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus suosittelee, että sairaalat pyytäisivät asiantuntija-apua valtion mielisairaaloiden oikeuspsykiatreilta. Korjaamisen varaa on myös sairaalasta päässeiden potilaiden jatkohoidossa, joka usein keskeytyy liian nopeasti.

Eila Repo, Eira Hellbom

Munuaisten vajaatoiminnan hoidon kustannus-vaikuttavuus

Munuaisten vajaatoiminnan hoito toteutetaan Suomessa joko dialyysihoitojen (hemodialyysihoito ja CAPD) tai munuaisen siirron avulla. Hoito aloitetaan tavallisimmin dialyysihoidoilla, ja munuaisen siirto toteutetaan myöhäisemmässä vaiheessa niille potilaille, joiden katsotaan hyötyvän parhaiten tästä hoitomuodosta. Koska munuaisten vajaatoiminnan hoito on kokonaisvaltaista ja koska se sitoo yhä kasvavia taloudellisia voimavaroja, on munuaisten vajaatoiminnan hoidon terveystaloustieteellinen tarkastelu perusteltua.

Juha Varis

Valkosolujen poisto verivalmisteista parantaa leukemiapotilaiden ennustetta

Leukemioiden ja muiden pahanlaatuisten veritautien tehokas hoito vaatii punasolujen ja trombosyyttien siirtoja anemian korjaamiseksi ja verenvuotojen estämiseksi. 20-50 %:lle trombosyyttisiirtoja saavista leukemiapotilaista kehittyy kuitenkin HLA-immunisaatio, joka johtaa trombosyyttisiirtojen tehottomuuteen ja kuumereaktioihin. Tämän jälkeen heille on annettava HLA-sopivia trombosyyttejä, jotka ovat hankalasti saatavia ja kalliita eivätkä ne aina tehoa.

Kalevi Oksanen

Lasten äkillisen välikorvantulehduksen kehittyminen ja ehkäisy

Lasten välikorvantulehdukset ovat suuri kansanterveydellinen ongelma. Kyse ei ole pelkästään lapsen kokemasta kärsimyksestä ja tämän sairauden aiheuttamasta rasituksesta hänen perheelleen, vaan myös välikorvantulehdusten taloudellinen merkitys yhteiskunnassa on huomattava. Kun lisäksi on viitteitä siitä, että varhaislapsuudessa sairastetuilla otiiteilla on selkeä yhteys heikompaan kielelliseen suorituskykyyn ja koulumenestykseen myöhemmällä iällä, on selvää, että lasten välikorvantulehdusten ehkäisy olisi erittäin tärkeää.

Terho Heikkinen

Toiminnallisen heikkonäköisyyden hoitotulokset

Toiminnallinen heikkonäköisyys eli amblyopia on toisen, harvoin kummankin, silmän heikko näkö ilman orgaanista syytä. Se on tavallisimmin seurauksena ensimmäisinä elinvuosina alkaneesta karsastuksesta tai silmien erilaisesta taittokyvystä (anisometropiasta). Muina amblyopian syinä tulevat kysymykseen toispuolinen synnynnäinen harmaa kaihi ja riippuluomi sekä sarveiskalvon samentumat. Amblyopia kehittyy, jos nämä tekijät ovat vaikuttamassa lapsen ensimmäisinä elinvuosina (2-3 ensimmäistä elinvuotta herkintä aikaa), ja varhaislapsuudessa se on useimmissa tapauksissa myös parannettavissa. Amblyo-piaa esiintyy noin 2-2,5 %:lla väestöstä. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu amblyopiaa 1,3 %:lla leikki-ikäisistä lapsista ja 1,2-2,9 %:lla kouluikäisistä.

Sinikka Vänttinen

Punasolutuotannon ja rautatilan arviointia eri lapsiryhmillä

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa punasolutuotannosta ja rautatilasta neljällä sellaisella lapsiryhmällä, jolla punasolutuotanto on jollain tavalla muuntumisvaiheessa. Prepubertaalisilla ja varhaisessa puberteetissa olevilla pojilla punasolutuotanto on vähitellen kiihtymässä ja pikkukeskosilla, joille annetaan erytropoietiinihoitoa, hemoglobiinin oletetaan nousevan. Pienten, alle 1 500 g syntymäpainoltaan olevien keskosten hemoglobiini laskee ilman erytropoietiinihoitoa 6-8 viikon ikään ja sen jälkeen vähitellen nousee. Toinen ryhmä, jolla punasolutuotanto ensin hidastuu ja sitten jälleen kiihtyy, on juuri leukemiaan sairastuneet lapset. Erityisesti selvitettiin, miten proteiini- ja rautatila vaikuttavat näissä ryhmissä erytropoieesiin.

Sanna-Maria Kivivuori

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030