Selkäkipupotilaan työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät

Selkävaivojen ja niistä aiheutuvan työkyvyttömyyden lisääntyminen on yleinen huolenaihe länsimaissa. Epäspesifien selkäoireiden vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn on sen vuoksi tutkittu sekä lääketieteellisestä, psykologisesta, sosiologisesta että sosioekonomisesta näkökulmasta. Kipujen aiheuttama vajaakuntoisuus johtuu usein vain osittain fyysisestä sairaudesta, muun osan selittävät mm. psykologiset syyt ja sairauskäyttäytyminen. Toiveet vamman perusteella saatavista korvauksista sekä eläkeodotukset voivat huonontaa hoitotuloksia. Tärkeä työhön paluuta estävä tekijä on myös pitkä työstä poissaolo.

Timo Pohjolainen

Amnioinfuusio

Amnioinfuusiota on käytetty noin 10 vuoden ajan hoitona synnytyksissä, kun lapsivesi on vihreää tai sitä on niukasti tai kun sikiön sykekäyrässä näkyy vaihtelevia hidastumisia napanuorakompression merkkinä. Amnioinfuusiota pidetään lähes riskittömänä, helppona ja hinnaltaan edullisena hoitotoimena. Sykemuutosten on todettu vähenevän sen vaikutuksesta, ja synnytystoimenpiteitä sikiön uhkaavan asfyksian vuoksi on tarvittu vähemmän. Hoidon on todettu myös parantaneen sikiön vointia ja kuntoa. Kätilöopiston sairaalassa amnioinfuusio otettiin käyttöön täysiaikaisten synnytysten hoidossa kaksi vuotta sitten. Tulokset ovat pienen retrospektiivisen tarkastelun perusteella myönteisiä: yli kaksi kolmasosaa hoidon saaneista sikiöistä on syntynyt normaalisti, komplikaatioita ei ole esiintynyt.

Raija Räty, Anna-Liisa Järvenpää, Maija Haukkamaa

Perusterveydenhuollon tuotteistusta ja kustannuslaskentaa yhtenäistetään

Suomen Kuntaliitto käynnisti helmikuussa 1994 projektin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää terveydenhuollon kustannuslaskentaa. Toukokuun alussa julkistettiin projektin suositus perusterveydenhuollon tuotteistuksesta ja kustannuslaskennasta. Suosituksia ryhdytään kokeilemaan käytännössä projektiin osallistuvissa 27 kunnassa ja kuntayhtymässä.

Skitsofreniaprojekti eilen ja tänään

Suomessa toteutettiin 1980-luvulla valtakunnallinen skitsofreniaprojekti, jonka tavoitteena oli vähentää psykiatrisen hoidon sairaalakeskeisyyttä kehittämällä hoitoa ja kuntoutusta. Projektin tuloksista on hiljattain tehty kymmenvuotisarvio. Sen mukaan tavoitteet saavutettiin jo vuosina 1990-1991. Sen jälkeen kehitys on vaarantunut laman ja hallinnollisten muutosten takia.

Yrjö O. Alanen

Lähes viidesosa työikäisistä naisista kävi mammografiassa vuonna 1993

Mammografiassa kävi lähes viidesosa suomalaisista 15-64-vuotiaista naisista vuonna 1993. Rintasyöpäseulontoihin osallistuu teoriassa noin puolet 50-59-vuotiaista naisista vuosittain. Mammografiakysely osoitti kuitenkin, että tähän ikäryhmään kuuluvista naisista peräti kaksi kolmasosaa oli käynyt mammografiassa, 40-49-vuotiaista naisista sen sijaan vain 15 %. Mammografiassa kävi suhteellisesti suurempi osa länsi- ja pohjoissuomalaisista naisista kuin muualla maassa asuvista naisista. Vaikka ylipaino on iäkkäämmillä naisilla rintasyövän riskitekijä, selvästi ylipainoiset naiset kävivät tutkimuksessa harvemmin kuin muut.

Harri Vertio, Mari-Anna Berg

Kinkomaan sairaalassa kokeillaan neljän erikoisalan osastoa

Kinkomaan sairaalassa yhdistettiin viime vuoden alussa kaksi vuodeosastoa uudeksi tutkimus- ja kuntoutusosastoksi, jolla on fysiatrian, geriatrian, lääkinnällisen kuntoutuksen ja neurologian sairaansijoja. Tavoitteena oli parantaa hoidon tasoa, helpottaa yhteistyötä, oppia uutta, käyttää sairaansijoja joustavasti ja säästää. Kokeilu on Suomessa ainutlaatuinen.

Pertti Karppi, Tiina Huusko, Eva Koivunen-Tapio, Jari Honkanen, Marja-Leena Kärkkäinen, Maire Urvas

Terveydenhuollon menoissa suurta vaihtelua eri puolilla maata

Valtionosuusuudistus näyttää jonkin verran lisänneen alueellisia eroja terveydenhuollon kustannuksissa. Menot vaihtelevat tuntuvasti alueittain. Kallein sairaanhoitopiiri oli vuonna 1993 Helsinki, joka käytti terveydenhuoltoon puolitoista kertaa suuremman summan asukasta kohden kuin halvin sairaanhoitopiiri Pirkanmaa.

Loimaan aluesairaala ja KYS kärjessä: Sairaaloiden tuottavuus parantunut

Erikoissairaanhoidon palveluja tuottavien sairaaloiden tuottavuus on parantunut tuntuvasti tällä vuosikymmenellä: palveluja on kyetty tuottamaan entistä enemmän, samalla kun kustannukset ovat koko ajan pienentyneet. Sairaalat kuitenkin poikkeavat suuresti toisistaan tuottavuudeltaan, ja tehokkaimpia ovat vuodesta toiseen samat sairaalat, mistä päätellen tuottavuustilaston kärkeen ei ponnisteta ainakaan kovin nopeasti. Huipulla komeilevat Kuopion yliopistollinen sairaala ja Loimaan aluesairaala, mutta sairaaloiden keskinäisessä vertailussa tehokkaiksi osoittautuivat myös esimerkiksi Raahen aluesairaala, Keski-Pohjanmaan keskussairaala sekä Oulaskankaan sairaala.

Subglottiseritteiden poistaminen vähentää respiraattori- pneumonioita

Sairaalapneumoniaan sairastuu 18-60 % kaikista respiraattorihoidossa olevista potilaista. Keuhkoperäisiin syihin kuolleista potilaista 70 %:lla on nosokomiaalinen infektio. Näitä karmeita lukemia on pyritty vähentämään keventämällä potilaan altistumista bakteereille, esimerkiksi tehostamalla henkilökunnan käsienpesua sekä vähentämällä potilaan omien bakteerilähteiden bakteerituotantoa selektiivisellä suolistodekontaminaatiolla. Jälkimmäinen menetelmä lisää resistenttien kantojen ilmaantumista.

... mutta paras on toki vieroittua respiraattorista

Hengityskoneesta vieroittaminen on empiiristä eikä standardimenetelmiä ole. Perinteisesti potilas on vieroitettu kytkemällä respiraattori pois hetkeksi ja tarkistamalla, alkaako spontaani hengitys. Kun IMVP (intermittent mandatory ventilation) tuli käyttöön, ajateltiin, että tällainen vieroitus on fysiologisempaa: siinä potilas hengittää omia hengityksiään, mutta kone antaa varmuuden vuoksi säädettävän määrän puhalluksia sekin. Myös painesäätöistä hengitystukea voidaan käyttää; siinä kone puhaltaa potilaan keuhkoihin säädettävällä paineella ilmaa (tai ilma-happiseosta) heti, kun se aistii hengitysliikkeen. Potilas vieroitetaan tuesta puhalluspainetta laskemalla.

Tuhkarokkorokotus ja krooniset suolistosairaudet

Lancet julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jossa tuhkarokko liitettiin Crohnin taudin riskitekijäksi. Nyt seuraa jatkoa.

Minosykliiniä nivelreumaan?

Nivelreumaan ei ole parantavaa hoitoa, koska etiologiakin on epäselvä. Jos ajatellaan, että mykoplasmainfektio laukaisee reuman, on loogista käyttää esimerkiksi minosykliiniä reuman hoitoon, niin kuin on tehtykin ja joltisella menestykselläkin. Lisäksi tiedetään, että tetrasykliineillä on antibakteerivaikutuksen lisäksi muita nivelreuman kannalta mielenkiintoisia vaikutuksia; se esimerkiksi salpaa fibroblastien kasvua in vitro, hillitsee nivelnesteen kollagenaasiaktiivisuutta ja moduloi valkosolujen toimintaa. Kokeellista rotan reumaa minosykliinillä on myös hoidettu menestyksellisesti. Myös kliiniset hajaraportit puhuvat minosykliinin puolesta nivelreumaa vastaan.

"Mikä saa lääkärit ymmärtämään..."

Sanfransiscolaiset kollegat kritisoivat Lancetin pääkirjoituksessa lääkäreitä liiasta mikrobilääkkeiden määräämisestä akuuttia bronkiittia sairastaville potilaille.

Perimyokardiitin ja sydäninfarktin erotusdiagnostiikka

Sydäninfarktipotilaalle nopea liuotushoito on olennaisen tärkeä iskeemisten vaurioiden minimoimiseksi, mutta sydänlihaksen ja sydänpussin tulehduksissa liuotushoito on paitsi aiheeton, joskus myös haitallinen. Rintakipupotilaan tullessa päivystysvastaanotolle on liuotushoidon aloittaminen ratkaistava yleensä anamneesin ja EKG-löydösten perusteella. Infarktin ja myokardiitin erotusdiagnostiikan kulmakivi on ST-välin nousu: infarktivauriot rajoittuvat jonkin sepelvaltimohaaran suonittamalle alueelle, myokardiitissa sydänlihassoluja vaurioituu laajemmalta alueelta ja myös ST-välin nousua esiintyy laajemmin.

Jouko Karjalainen

Keliakian seulonta aikuisilta

Keliakian diagnosointi on vaikeaa, jos tyypilliset oireet puuttuvat. Vähäoireisen tai jopa oireettoman keliakian toteaminen on kuitenkin tärkeää, koska ruokavaliohoidolla voidaan ehkäistä keliakiaan liittyviä komplikaatioita. Seerumista mitattavia vasta-aineita voidaan käyttää seulontamenetelmänä keliakian toteamiseksi. Erityisesti keliakiapotilaiden lähisukulaiset ja tiettyjä tauteja, esimerkiksi insuliinihoitoista diabetesta tai kilpirauhasen autoimmuunitauteja, sairastavat on hyödyllistä tutkia, sillä näissä riskiryhmissä tiedetään keliakiaa esiintyvän tavanomaista enemmän.

Pekka Collin

Tyydyttyneen rasvan lähteet eri väestöryhmien ravinnossa

Tyydyttyneen rasvan määrä on suomalaisten ruokavaliossa vähentynyt viime vuosikymmenellä ja sen lähteet samalla muuttuneet. Nykyään eläinrasvoista syödään entistä suurempi osa piilorasvana varsinkin lämpimissä ruoissa, kahvileivässä sekä juustossa, vähemmän leivän päällä ja maidossa. Miehet ja naiset saavat eläinrasvaa jossain määrin eri lähteistä, ja jonkin verran asiassa on myös koulutustason mukaista vaihtelua, mutta osuus on kaikkien ruokavaliossa sama. Entistä terveellisempään ruokavalioon pyrittäessä huomio tulee kohdistaa varsinkin juustojen kasvavaan suosioon ja ruoanlaitossa käytettävään rasvaan.

Eva Roos, Päivi Kleemola, Pirjo Pietinen

Alkoholiongelmaisen potilaan hoito vieroitusvaiheessa

Alkoholiongelmaisen potilaan hoito vieroitusvaiheessa on yleensä selväpiirteistä. Muutama peruslääke riittää tavallisesti hyvin, eikä niiden lyhytaikaisesta käytöstä pitäisi aiheutua merkittävää riippuvuusriskiä. Bentsodiatsepiinit eivät kuitenkaan ole suositeltavia pitkäaikaiseen hoitoon, koska potilaat tulevat niistä helposti riippuvaisiksi. Wernicken enkefalopatian ehkäisemiseksi on tärkeää antaa potilaalle tiamiinia, mahdollinen glukoosi-infuusio annetaan vasta sen jälkeen. Elektrolyyttihäiriöiden korjaamiseen riittää yleensä urheilujuoma tai tasapainoitettu kivennäisvesi, ja hypofosfatemia korjaantuu useimmiten parhaiten maidolla.

Kalevi Laitinen, Risto Roine

Dysfasiaa sairastavan lapsen hoitotuki

Dysfaattista lasta saatetaan joutua kuljettamaan kuntoutukseen useita kertoja viikossa monen vuoden ajan. Hoitotuen myöntämisen kriteereinä pidetään erikoislääkärin hoitoa ja kuntoutuksen määrää: hoitotuki voidaan myöntää, jos lapsi tarvitsee jatkuvaa, säännöllistä kuntoutusta vähintään puolen vuoden ajan ja tästä aiheutuu rasitusta lapsen hoitajalle. Tukea ei myönnetä, jos häiriö on niin lievä, että se pystytään korjaamaan esimerkiksi päivähoidossa.

Erkki Vilkman, Seija-Leena Rantala, Raija Vänskä, Saara Onnela

Koululaisten näkö- ja silmäsairausongelmat - milloin konsultaatioon?

Koululaisten näönhuollossa varsinkin näköseulontojen jatkotutkimukset on katsottu monissa kunnissa liian kalliiksi. Sen vuoksi on kokeiltu likitaittoisiksi todettujen lasten lähettämistä näöntarkastukseen optikolle. Näin ei kuitenkaan voida - eikä ole tarpeen - korvata silmälääkärin tutkimusta. Kirjoittajan mukaan koululaisten näönhuollon kustannuksia voidaan olennaisesti vähentää ja samalla työn laatua parantaa kehittämällä seulontatekniikkaa ja jatkotutkimuksiin lähettämisen kriteerejä.

Lea Hyvärinen

Lääketieteellisen lausunnon tekstin ymmärtäminen ja tulkinta Miten asiantuntijalääkärit arvioivat lääkärien B-lausunnot?

Lääkkeiden erityiskorvauspäätökset perustuvat KELAn asiantuntijalääkärien arvioon hoitavien lääkärien kirjoittamista B-lausunnoista. Tavoitteena on yhtenäinen korvauskäytäntö, mutta miten se saavutetaan? Tilastollinen ja tekstianalyyttinen tutkimus KELAn Lounais-Suomen alueen asiantuntijalääkärien 16 lausunnosta esittämistä arvioista osoittaa, että lausuntotekstin lukeminen ja tulkinta on monitasoinen prosessi.

Pekka Nokso-Koivisto, Hanna Järvinen