Uupumus eläkehakuisuuden taustalla

Suomalainen väsyy työntekoon 58-vuotiaana, nuorempana kuin muut eurooppalaiset. Eläkkeelle pyrkimisen taustalla on monenlaisia asioita: terveysongelmia, elämänhistorian traumaattisia kokemuksia, ihmissuhdevaikeuksia ja muita kriisejä, työn kasvaneita tulosvaatimuksia ja erityisesti nykyisin myös taloudellinen epävarmuus. Elämänhistoriaa ei voida muuttaa, mutta henkisiä traumoja voidaan läpikäydä ja tukea ihmistä tulemaan toimeen vaivojensa kanssa. Voidaanko työelämää muuttaa enemmän ihmisen mittojen mukaiseksi ennenaikaisen uupumisen estämiseksi?

Karin Olsson

Kuinka terveyskeskuslääkäri hoitaa psyykkisiä ongelmia?

32 Oulun läänin terveyskeskuslääkärin tapoja hoitaa mielenterveysongelmia selvitettiin kyselyllä ja teemahaastatteluilla. Lisäksi alueen avohoidon 27 psykiatria esittivät paitsi oman hoitokäytäntönsä, myös näkemyksensä siitä, millaista terveyskeskuslääkärin antaman hoidon tulisi olla. Terveyskeskuslääkärit perehtyivät potilaan ongelmiin, tukivat ja antoivat neuvoja, mutta toteuttivat niukasti perhetyötä. He turvautuivat lievissä neuroositason ongelmissa lääkkeisiin melko herkästi, mutta kynnys erikoisalan konsultaatioon oli psykiatrien mielestä liian korkea. Terveyskeskuslääkäreiden koulutuksessa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota lievien häiriöiden hoitoon, yhteistyöhön perheiden kanssa ja hoidon porrastukseen.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Heikki Vatjus, Pekka Larivaara, Pentti Nieminen, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Martta Visuri, Michael Spalding

Kansliapäällikkö Markku Lehto, STM: Kunnat eivät käytä kaikkia mahdollisuuksiaan terveyspalvelujen järjestämisessä

Sosiaali- ja terveysministeriön vastavalittu kansliapäällikkö Markku Lehto patistelee kuntia käyttämään täysimääräisesti lain suomia vapauksia terveyspalvelujensa järjestämisessä. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän Lehto haluaa pitää edelleen veropohjaisena. Toiminnallinen lopputulos voisi silti olla täysin erilainen kuin nyt, sillä nykyinenkin järjestelmä mahdollistaa monenlaisia ratkaisuja.

Suomalainen astmatutkimus - osa II

Suomalaisessa monikeskustutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin vuonna 1991 (N Engl J Med 1991;325:388-92), päädyttiin siihen, että aikuisen tuoreen lievän astman hoidossa inhaloitava steroidi on beetasympatomimeettiä (terbutaliinia) tehokkaampi, sillä steroidi lievittää nopeammin oireita ja korjaa paremmin keuhkojen toimintaa mittaavia muuttujia. Tutkimuksen jatko-osassa on selvitetty, miten käy jos steroidiannosta vähennetään tai jos steroidilääkitys peräti lopetetaan kahden vuoden hoidon jälkeen. Lisäksi tutkijat selvittivät, missä määrin keuhkofunktio paranee, jos steroidi aloitetaankin vasta kahden vuoden beetamimeettihoidon jälkeen.

Savu vain sakenee

Tupakoinnin terveyshaitoista on kirjoitettu niin paljon, että luulisi, ettei mikään tämän aiheen ympärillä enää hätkähdytä. Silti uusi BMJ:n raportti saa paatuneenkin tupakka-artikkelien lukijan kulmakarvat kohoamaan.

Onko miesten subfertiliteetti periytyvää?

Lapsettomuuden ja lapsensaantivaikeuksien syitä pohdittaessa ei heti tule mieleen, että syynä voisi olla periytyvä ominaisuus. Toisaalta ihmislajille on ominaista, että pienikin lapsiluku riittää ylläpitämään sukua. Ja kun vielä tiedetään, että subfertiilien miesten veljien siemenneste on usein heikkolaatuista, alkavat perustelut Leedsissä tehdylle tutkimukselle olla ymmärrettävät. Sikäläisen yliopiston epidemiologit näet selvittivät tapaus-verrokkitutkimuksessa, miten usein lapsensaantivaikeuksien takia tutkittavana olevien pariskuntien miesten veljillä on lapsensaantivaikeuksia.

Lasten ja nuorten Cushingin oireyhtymä

Cushingin oireyhtymä ei todellakaan ole kovin tavallinen pediatrisilla potilailla, kun NIH:n tutkimuskeskukseenkin on lähetetty vain 59 potilasta kymmenen vuoden aikana. Tautia kuitenkin esiintyy, ja NIH:n tutkijat kertovat kokemuksiaan tästä postimerkkitaudista.

Flukonatsolin käyttö sairaalassa

Sienten aiheuttamien invasiivisten infektioiden määrä on moninkertaistunut sairaaloissa kuluneen vuosikymmenen aikana. Ilmiön syynä on laajakirjoisten bakteerilääkkeiden ja verisuonikanyylien lisääntynyt käyttö sekä immuunipuutteisten ja erityisesti AIDS-potilaiden määrän kasvu.

Milloin vesirokkorokote?

Vesirokkorokote on suhteellisen uusi tulokas rokotteiden joukossa. Sen käytön aiheet ovat siksi vasta muotoutumassa. Koska yksi rokoteannos antaa hyvän, peräti 90 %:n suojatehon, siitä voisi ajatella tulevan yleisrokotteen. Asiassa on kuitenkin periaatteellisia ongelmia.

Sydäninfarktin liuotushoidon toteutuminen yliopistosairaalassa

Liuotushoidon teho akuuttiin sydäninfarktiin on kiistaton. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa menetelmä onkin vakiintunut käyttöön: vuonna 1991 liuotushoidon sai 94 % siihen soveltuvista potilaista. - Niiden infarktipotilaiden osuus, joille hoito soveltuu, näyttää tosin olevan aikaisemmin arvioitua selvästi pienempi. - Puolet aineiston potilaista tuli sairaalaan noin kahden tunnin kuluessa oireiden alkamisesta, ja puolelle niistä, jotka saivat liuotushoidon, infuusio aloitettiin 45 minuutin kuluessa sairaalaan tulosta. Näitä aikoja lyhentämällä sekä lisäämällä sairaaloiden valmiuksia liuotushoidon käyttöön voidaan vähentää vielä merkittävästi infarktikuolemia ja kohtausten aiheuttamaa invaliditeettia.

Jarkko Kuoppala, Tero Latikka, Sinikka Pohjola-Sintonen

Psyykkisten sairauksien ja seksuaalirikosten yhteydet mielentilatutkimusten valossa

Poliisin tietoon tulee Suomessa vuosittain noin 300-400 väkisinmakaamista, 150-350 alaikäiseen kohdistuvaa haureustapausta ja yli 400 muuta siveellisyysrikosta. Seksuaalirikoksista syytteissä olleille henkilöille on tehty vuosittain noin 15 oikeuspsykiatrista mielentilatutkimusta. Tässä tutkimuksessa käytiin läpi vuosina 1971-1992 seksuaalirikollisista laadittujen 324 mielentilalausunnon tiedot. Väkisinmakaamisesta syytetyistä 66,2 % oli persoonallisuushäiriöisiä, 11,7 % mielisairaita, 7,7 % älyllisesti kehitysvammaisia ja 1,4 % seksuaalisesti poikkeavia. Lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista syytetyistä 49,2 % oli persoonallisuushäiriöisiä, 13 % mielisairaita, 4,3 % älyllisesti kehitysvammaisia ja 13 %:lla todettiin seksuaalinen poikkeavuus. Syyntakeettomiksi oli mielentilatutkimuksen perusteella katsottu 13 % syytetyistä, alentuneesti syyntakeisia oli 58 %. Rikosoikeudellisesti täydessä ymmärryksessä oli ollut 28 % tutkittavista.

Markku Eronen, Jan Ylitapio, Panu Hakola

Lasten päiväväsymys

Lasten päiväväsymys on yleinen oire, jonka syyt ovat moninaiset. Ongelma voi olla seuraus väsyttävistä ja epäsäännöllisistä elämäntavoista tai kyseessä voi olla univalverytmin häiriö. Obstruktiivinen uniapnea ja narkolepsia voivat ilmetä päiväväsymyksenä. Psyykkiset ongelmat ovat tärkeä unen laatua huonontava ja päiväväsymystä aiheuttava syy. Päiväväsymystä voivat aiheuttaa myös monet keskushermoston tautitilat. Lisäksi on muistettava lukuisat yleissairaudet, jotka yleisvointia heikentäessään aiheuttavat väsymystä.

Outi Saarenpää-Heikkilä, Matti Koivikko

Itsemurhakriisin arviointi ja hoito

Jokainen lääkäri voi joutua auttamaan itsemurhavaarassa olevaa potilasta. Tärkeää on rauhoittaa tilanne nopeasti ja arvioida, missä kriisihoito voi turvallisesti tapahtua. Onnistuneen kriisihoidon jälkeen potilas pystyy käyttämään aiempaa rakentavampia selviytymiskeinoja kohdatessaan uusia vastoinkäymisiä. Hän myös huomaa ajoissa, jos omat keinot eivät riitä, ja osaa hakea apua.

Riitta Alaja, Teija Honkonen

Uusia tutkimusmenetelmiä: Eteistahdistuksella toteutettu transesofageaalinen rasituskaikukardiografia

Eteistahdistuksella toteutettu transesofageaalinen rasituskaikukardiografia on erikoistutkimus, jota voidaan tarvita valikoidulle potilasryhmälle. Menetelmän parhaita puolia on erinomainen näkyvyys vasempaan kammioon, ja siitä seuraava seinämäliikehäiriöiden nopea havaitseminen.

Matti Luotolahti, Markku Saraste, Jaakko Hartiala

ACE-estäjän aiheuttama hengenvaarallinen angioödeema

ACE-estäjien käytön yhteydessä on kuvattu hengenvaarallisia sekä kuolemaan johtaneita angioödeeman aiheuttamia ylähengitysteiden obstruktioita. Kuolemaan johtaneissa tapauksissa intubaatio tavanomaisen laryngoskoopin avulla on osoittautunut mahdottomaksi ja toisaalta trakeostomia viivästynyt kohtalokkaasti. Kirjoituksessa kuvattu hengenvaarallinen angioödeema kehittyi yhdeksän kuukautta enalapriilihoidon aloittamisen jälkeen. Potilas hoidettiin menestyksellisesti bronkofiberoskoopin avulla tehdyllä intubaatiolla. Tämän tapauksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella suositellaan, että jokainen potilas, jolle ACE-estäjähoidon aikana kehittyy suupohjan, kielen tai kurkunpään turvotus, tulisi hoitaa sairaalassa, jossa on jatkuva mahdollisuus fiberoskooppiseen intubaatioon tai trakeostomian tekoon.

Harri Tohmo, Terje Forslund, Gerd Weckström, Marja Stenborg, Seija Alila

Terveydenhuollon rahoitusrakenne ja kustannushallinnan ongelma Hollannin ja Suomen ratkaisumallien vertailua

Hollannin ja Suomen terveyspalvelujärjestelmät rakentuvat kokonaan erilaisten perusajattelutapojen varaan. Siksi on mielenkiintoista verrata kahden historialtaan ja palvelurakenteeltaan erilaisen maan eroja ja yhtäläisyyksiä tilanteessa, jossa molemmat pyrkivät terveyskustannusten parempaan hallintaan palvelujen laadusta ja saatavuudesta tinkimättä.

Kari Pylkkänen

Otsonikato ja terveys

Ihmisen toiminnan seurauksena otsonin määrä on alailmakehässä, troposfäärissä lisääntynyt, mutta ylemmässä ilmakehässä, stratosfäärissä vähentynyt. Stratosfäärin otsonikerroksen ohenemisen merkittävin ympäristöön ja ihmisen terveyteen vaikuttava seuraus on maahan tulevan lyhytaaltoisen ultraviolettisäteilyn lisääntyminen.

Meri Koivusalo, Päivi Santalahti

Silmän paikallispuudutus harmaakaihikirurgiassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa silmäpuudutuksen laatua harmaakaihileikkauksissa potilaan turvallisuutta vaarantamatta. Harmaakaihileikkaukset tehdään yhä useammin päiväkirurgisina toimenpiteinä. Suurin osa potilaista on vanhuksia. Sekä potilaan että leikkaajan kannalta on edullista, jos puudutuksen primaari onnistumisfrekvenssi on korkea ja puudutus on mahdollisimman kivuton. Näiden tutkimusten perusteella voidaan puudutuksen onnistumiseen vaikuttaa puudutustekniikan, puudutteiden ja lisäaineiden valinnoilla. Tutkimuksiin osallistui 609 potilasta.

Johanna Sarvela

Vapaa-ajan liikunta, kardiorespiratorinen kunto ja sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotauti (SVT) on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Se on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Perinteisten vaaratekijöiden on havaittu selittävän vain hieman yli puolet vaarasta sairastua siihen. Lisäksi mm. vähäinen liikunta ja huono kardiorespiratorinen kunto näyttävät altistavan sairaudelle. Harvat tutkimukset ovat kuitenkaan selvittäneet näiden tekijöiden yhteyttä sairastumisvaaraan. Aikaisemmat tutkimukset ovat tuottaneet vähän tietoa siitä, kuinka paljon ja millaista liikuntaa olisi harrastettava, jotta suojaava vaikutus ilmenisi. Ei myöskään tiedetä, kuinka hyvä kardiorespiratorisen kunnon tulisi olla ehkäisyn kannalta. Tiedon puute johtuu osittain siitä, ettei liikuntaa ole mitattu kvantitatiivisesti ja ettei kardiorespiratorista kuntoa ole arvioitu parhaalla mahdollisella menetelmällä, suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) mittauksella.

Timo Lakka

Vanhusten sydäntautien tutkiminen ja hoito

Vanhusten määrä on kasvamassa, ja samalla on havaittu, että vanhuksiin kohdistettu sydäntautien invasiivinen tutkimus ja hoito ovat tuloksellisia. Rakenteellisesti alunperin normaalin ja trikuspisen mutta kalkkeutuneen aorttaläpän ahtaumasta on vähitellen tullut tärkein läppävika. Sen ennuste oireellisella henkilöllä on tunnetusti hyvin huono, mutta leikkauksen jälkeen erinomainen, jos vasen kammio ei ole ehtinyt vaurioitua. Tämän läppävian esiintyvyydestä vanhusväestössä ei ole kuitenkaan ollut käytettävissä luotettavaa tietoa.

Magnus Lindroos