Kuka saa haasteen?

Yhdysvalloissa vain 3 % lääkäreistä joutuu maksamaan peräti 85 % kaikista niistä korvausrahoista, jotka maksetaan potilaille heidän haastettuaan lääkärinsä oikeuteen. Mutta millä tavoin nämä valitusten kohteeksi joutuvat lääkärit eroavat kollegoistaan? Ovatko heidän lääkärintaitonsa muita huonommat, vai vetääkö heidän persoonallisuutensa kenties puoleensa rahanhimoisia valittajia? Asiaan on nyt saatu valaistusta.

Vähäelastinen pitkäaikaissidonta - säärihaavan tehohoitoa vähennetyllä henkilökuntapanoksella

Turvotusta estävä sidonta on laskimoperäisen säärihaavan keskeinen hoito, mutta sen toteutumisessa on usein toivomisen varaa. Kun kolmella turkulaisella terveysasemalla korvattiin runsaselastiset, yöksi poistettavat sidokset yötä päivää pidettävillä vähäelastisilla sidoksilla, hoitokäynnit vähenivät puoleen ja sääriturvotus väheni. Kahdenkymmenen potilaan keskimäärin vuoden kestäneistä säärihaavoista yhdeksän potilaan haavat paranivat pitkäaikaissidonnassa kolmen kuukauden kuluessa.

Kaisa Nissinen-Paatsamala, Christer Jansén

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 7/1995 Kommentteja

Äkillinen hengenahdistus - haaste kliinikolle

Hengenahdistuskohtausta hoidettaessa on tärkeää tunnistaa oireen syy ja taustalla oleva sairaus, koska oikein suunnatuilla välittömillä toimenpiteillä voidaan usein vaikuttaa ratkaisevasti potilaan ennusteeseen. Hengenahdistuksen ja rintakivun samankaltaisuus sekä näitä oireita aiheuttavien syiden limittäisyys tulee myös tiedostaa. Tavallisimmat akuutin hengenahdistuksen aiheet ovat hengitysteihin joutuneen vierasesineen lisäksi astma, keuhkoödeema, keuhkoembolia, hyperventilaatio ja ilmarinta. Myös pitkään lievänä jatkunut dyspnea voi pahentua äkillisesti jonkin lisätekijän vaikutuksesta, joten sitäkin aiheuttavat sairaudet on näissä tilanteissa tarpeen tuntea.

Matti Rekiaro, Hannu Puolijoki

Masennuslääkkeet seksuaalitoimintojen häiriöiden aiheuttajina

Seksuaalisten toimintojen häiriöt ovat tavallisia masennuslääkkeiden käyttöön liittyviä sivuvaikutuksia. Niiden esiintymisestä ei ole tarkkoja tutkimuksia, mutta ne ovat ilmeisesti paljon yleisempiä kuin tähän asti on arveltu. Seksuaalisten toimintojen häiriintyminen vaikuttaa huomattavasti hoitomyöntyvyyteen ja elämänlaatuun. Näiden sivuvaikutusten tunnistaminen ja niistä keskusteleminen mahdollistaa kuitenkin usein tuloksellisen hoidon jatkumisen.

Ulla Lepola, Hannu Koponen, Esa Leinonen

Stressisairaus ja elämyksellinen vamma

Kovat rasitukset, järkytykset ja huomattavat elämänmuutokset voivat aiheuttaa varsin vaikeita stressi- ja sopeutumishäiriöitä. Stressisairaudet aiheuttavat paljon psykosomaattista oireilua, erilaisia sopeutumisongelmia ja saattavat lisätä kuolleisuutta; niillä on esimerkiksi suora yhteys iskeemisen sydänsairauden riskiin. Vaikeita stressihäiriöitä voi esiintyä onnettomuuksien ja väkivallan uhreilla, pakolaisilla ja sotaveteraaneilla. Emotionaaliset rasitukset ovat yleisiä ja usein ne vaikeuttavat tai sävyttävät muiden sairauksien oireita. Koska helpottavia hoitokeinoja on, pitäisi yleislääkärin ja sisätautilääkärinkin osata käsitellä näitä tiloja.

Matti Viukari

Pohjoismainen vertailu Eturauhassyövän hoitotavoissa suuria eroja

Eturauhassyövän tutkimus- ja hoitotapoja eri Pohjoismaissa selvitettiin vuosina 1989-91. Diagnostiikassa ei ollut suuria eroja, muta hoitostrategiat ja -menetelmät vaihtelivat hämmästyttävän paljon. Tanskassa oireetonta potilasta pelkästään seurattiin, hoitoa ei annettu. Suomessa tehtiin suhteellisesti eniten radikaaleja eturauhasen poistoleikkauksia ja käytettiin myös eniten palliatiivisia endokriinisia hoitomenetelmiä levinneissä syöpätapauksissa. Sytostaatteja käytettiin eniten Norjassa ja Ruotsissa. Eturauhassyöpäpotilaan keskimääräiset tutkimus- ja hoitokustannukset olivat Tanskassa selvästi alhaisimmat ja Suomessa korkeimmat. Tutkimuksen tulos kuvaa hyvin tällä hetkellä eturauhassyövän hoidossa vallitsevaa sekavuutta. Se osoittaa myös, että eturauhassyöpään ei ole vieläkään olemassa hyvää hoitomenetelmää.

Olavi Lukkarinen, Jaakko Permi, Seppo Leisti

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kehityssuunta - haaste terveys- ja sosiaalipolitiikalle

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet näyttävät lisääntyvän, mutta TULE-potilaiden tarvitsema kuntoutus ei lisäänny samaa tahtia. Jatkossa painopisteen tulisi siirtyä entistä selvemmin menetetyn työkyvyn perusteella myönnettävistä etuuksista kansalaisten kuntoutukseen. Interventiot olisi aloitettava ajoissa. Monialaiset sairaanhoitopiirikohtaiset TULES-asiantuntijaryhmät palvelisivat potilaita parhaiten.

Leila Lyykorpi, Heikki Hurri, Pär Slätis, Hannu Alaranta

Masennus ja työkyvyttömyys

Masennus on ohittanut skitsofrenian ja noussut kaikkein merkittävimmäksi työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi mielenterveyden häiriöksi. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi Suomessa on eläkkeellä 101 000 henkilöä. Heistä 27 % saa työkyvyttömyyseläkettä masennuksen vuoksi. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä 9 % on myönnetty masennusdiagnoosin perusteella. Masennuksen diagnosointi eläkelausuntoa varten on pääsääntöisesti erikoislääkärin tehtävä. Ensisijaista on asianmukainen hoito, ja se tulisi aloittaa mahdollisimman varhain. Käytännössä hoito ja kuntoutus alkavat edelleen usein liian myöhään.

Kari Pylkkänen, Pekka Niskanen, Timo Mikkonen

Onko maksullisuus epäeettistä? Terveydenhuollon puhelinpalvelut löytäneet paikkansa

Alkukuohunnan jälkeen terveydenhuollon puhelinpalvelurintamalla on rauhallista. Maksullisista lääkärilinjoista ja nauhoitteista valitetaan harvoin. Maksuttomien puhelimien pitäjät katsovat silti maksullisten palvelujen järjestäjiä karsaasti: ollaan lähellä hädällä rahastamisen ja siis epäeettisen toiminnan rajaa. Puhelinauttajien tuoreissa eettisissä ohjeissa maksullinen toiminta rajattiin yksiselitteisesti eettisesti hyväksyttävän toiminnan ulkopuolelle.

Subaraknoidaalivuodon ja aneurysmakirurgian komplikaatiot

Subaraknoidaalivuodon (SAV) ilmaantuvuus on Suomessa erittäin suuri: 20/100 000/v. SAV aiheutuu tavallisimmin aivovaltimon aneurysman puhkeamisesta. Aneurysmia löytyy noin 2 %:lta väestöstä. Yli 30 % potilaista kuolee suoraan primaarivuotoonsa. Eri tasoiset neurologiset puutosoireet ovat myös mahdollisia, mutta usein oireisto rajoittuu kovaan äkilliseen päänsärkyyn ja pahoinvointiin. Aneurysmien luonnollinen ennuste on vakava: 30 % kuolee 6 kuukauden kuluessa uusintavuotoon ja ensimmäisen vuoden jälkeen uusintavuotoja esiintyy 3 % vuosittain. Näin ollen ennalta ehkäisevän kirurgisen hoidon tarve on ilmeinen. Nykyään leikkaushoitoon pyritäänkin ensimmäisinä vuorokausina vuodon jälkeen. Aneurysmaleikkaus on riskeille altis ja itse vuotoonkin liittyy runsaasti komplikaatioita. Yksi SAV:n tyypillisimmistä komplikaatioista on aivovaltimoiden spasmi, jota esiintyy 30 %:lla potilaista. 15 %:lle tästä aiheutuu aivoinfarkteja, joista seuraa neurologisia puutosoireita tai jopa menehtyminen. Spasmin estossa on selvä hyöty Ca-antagonisteista.

Antti Tapaninaho

Kasvaimen tunkeutuminen luuhun

Kasvaimen tunkeutuminen luuhun on tyypillistä monille syöville. Kliinisesti tärkeimpiä ovat rinta- ja eturauhassyöpä, missä yli kahdella kolmasosalla potilaista esiintyy etäispesäkkeitä luustossa, sekä myelooma, missä lyyttisiä luupesäkkeitä todetaan lähes aina. Luun hajoaminen kasvainpesäkkeiden seurauksena aiheuttaa potilaille nykyisistä syövän perushoidoista huolimatta luukipuja, murtumia, halvaantumista ja hyperkalsemiaa. Tämä merkitsee pitkiä sairaalahoitoja ja potilaiden elämänlaadun huononemista.

Taina Taube

Lasten mielenterveys ja elämäntapahtumat

Pysyvät elinolosuhteet ja hyvin toimivat sosiaaliset suhteet edesauttavat lapsen tervettä psyykkistä kehitystä. Nykyisin erilaiset elämäntapahtumat esimerkiksi muutot ja avioerot ovat kuitenkin tavallisia ja vaikuttavat monien lasten elämään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ihmissuhteisiin vaikuttavien elämäntapahtumien, pitkäkestoisten vaikeuksien ja sosiaalisen tukiverkoston merkitystä psyykkisissä häiriöissä ja lisäksi tutkittiin lapsen luotettavuutta tiedonantajana verrattuna hänen vanhempansa antamaan tietoon. Tutkimus kuuluu osana valtakunnalliseen lastenpsykiatriseen epidemiologiseen tutkimukseen, joka suoritettiin kaksivaiheisena vuosina 1989-90.

Kirsti Kumpulainen

Perheen lapsiluvun suunnitteluun vaikuttavat tekijät

Tulevaa väestönkehitystä on vaikea arvioida. On laadittu monimutkaisia malleja eri seikoista, jotka vaikuttavat syntyvyyteen. Uusimman mallin on laatinut L. Donaldsson, joka korostaa G.S. Beckerin teoriaa ajan käytöstä lasten synnyttämiseen ja kasvattamiseen. Ajan käytöksi ei lasketa yksinomaan lasten hoidon vaatimaa suoranaista aikaa, vaan myös sitä aikaa, jota käytetään niiden varojen hankkimiseen, joita tarvitaan lasten vaatimien tavaroiden ja esim. koulutuksen kustantamiseksi. Äidin ja isän ajankäytön lisäksi tulee ottaa huomioon myös muiden sukulaisten mahdollinen ajankäyttö lasten hyväksi. Mukaan tulee ottaa myös yleinen elämäntyylin muutos. Tehokkuuden lisääntyessä työhön käytetty aika vähenee ja vapaa-aika lisääntyy, mutta runsaampi vapaa-aika jaetaan eri tavalla. Lasten hoitoon ei haluta uhrata enää yhtä paljon aikaa kuin menneinä vuosikymmeninä ja perheiden lapsiluku pienenee.

Lauri Salmi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030