Nivelrikon lääkehoito Nykyiset mahdollisuudet vähäiset, mutta uutta tietoa odotettavissa

Nivelrikon patogeneesiä koskeva tutkimus on viime vuosina tuonut esiin uutta tietoa. Kulumisprosessin sijasta voidaan jo puhua monimutkaisesta biokemiallisesta tapahtumasta. Lääkehoidon mahdollisuuksia on nähtävissä runsaasti, mutta valitettavasti vienee vielä vuosia, ennen kuin markkinoille saadaan uudentyyppisiä lääkeaineita. Potilaan vointia voidaan kuitenkin helpottaa käyttämällä oireita lievittäviä lääkkeitä oikein. Erityisen tärkeätä on muistaa kipulääkkeiden käyttöön liittyvät riskit.

Jukka Martio

Nuorten psykiatrinen diagnostiikka Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen suosituksia

Noin joka viidennellä nuorella on jonkinlainen psyykkinen sairaus tai häiriö. Nuoren nopea psyykkinen kehitys mutkistaa usein diagnostista arviointia. Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen työryhmä suosittelee nuorten diagnostisen haastattelun rungoksi Lauferin laatiman profiilin sovellutusta. Skitsofrenian diagnosoimiseksi suositellaan vuoden mittaista seurantaa, ja ärtyneisyys ja vihaisuus tulisi nuorilla ymmärtää masentuneisuuden ilmenemismuodoiksi. Asosiaalisuuden määrittämiseen on käytettävissä eri vaihtoehtoja oireen vakavuuden ja potilaan iän mukaan. Neuroottisten häiriöiden spesifi diagnoosi on useimmiten mahdollinen vasta yli 18-vuotiailla.

Markku Luotoniemi

Linjauksia syövän hoitoon

Syöpäsairaudet ovat kuolinsyytilastossa toisella tilalla verenkiertoelinten sairauksien jälkeen. Huolimatta yli 40 vuotta jatkuneista määrätietoisista ponnistuksista uusien vuosittain todettavien syöpätapausten määrä lisääntyy tasaisesti. Hallinnon uudistus purki keskitettyä ohjausjärjestelmää, ja tämän on epäilty heikentävän syövän hoidon tasoa. STAKESin syövän hoidon asiantuntijaryhmä on laatinut kuntien ja terveydenhuollon yksiköiden toiminnan tueksi Syövänhoidon kehittämisohjelman 1993-2008. Sen tarkoitus on tehostaa hoitoa.

Tapani Hakala, Risto Lappi

Terveydentila, lääkärintarkastus ja ajokortti

Tässä tutkimuksessa käytiin läpi Siilinjärven ja Maaningan kaikki lääkärintodistukset ajokorttia varten vuodelta 1991. Lähinnä silmätautien ja neurologian erikoistutkimusten tarvetta ilmeni nuorimmilla ja vanhimmilla, yhteensä vain noin 1 %:lla tarkastetuista. Nykymuodossaan lääkärintarkastus ei palvele kunnolla sen enempää terveystarkastuksen kuin ajokyvyn arvioinninkaan tarpeita. Sitä tulisikin kehittää vastaamaan selkeämmin kumpaankin tarpeeseen.

Veikko Viitasalo, Jukka Turunen, Pirjo Tuomainen, Jorma Takala

HIV ja AIDS Suomessa

HIV-tartunnat ovat Suomessa lisääntyneet hitaammin kuin vielä joitakin vuosia sitten tehdyissä ennusteissa arvioitiin. Kansainvälisessä vertailussa myös Suomen AIDS-luvut väestömäärään suhteutettuna ovat länsimaiden pienimmät. Homoseksuaalisessa yhdynnässä saatujen tartuntojen osuus on selvästi pienentynyt, mutta miehillä on tartuntoja edelleen enemmän kuin naisilla. Myöskään tapausten keskittyminen Helsinkiin ei ole sanottavasti vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ulkomaalaisia on noin neljännes HIV-tartunnan saaneista Suomessa, ja suomalaisten tartunnoista joka toinen on peräisin ulkomailta. Molekyyliepidemiologinen selvitys vahvistaa, että Suomessa liikkuvat viruskannat ovat peräisin eli puolilta maailmaa.

Pauli Leinikki, Olli Haikala, Eija Kela, Mika Salminen, Marja-Leena Kantanen

HIV-äidin A-vitamiininpuute lisää vastasyntyneen HIV-riskiä

Malawi on afrikkalainen kehitysmaa, jossa HIV-infektion prevalenssi myös raskaana olevilla naisilla on suuri. HIV- infektio tarttuu lapseen 10-40 %:n todennäköisyydellä. Osa tästä vaihtelusta liittyy keskosuuteen, äidin CD4-solujen määrään ja rintaruokintaan. Myös aliravitsemuksen on arveltu liittyvän tarttuvuuteen, mutta täsmällistä tietoa suojaavista ravinteista ei ole ollut. Koska A-vitamiini on tärkeä immuunijärjestelmän ylläpitämisessä, tutkittiin malawilais-amerikkalaisena yhteistyönä, missä määrin HIV-positiivisen äidin seerumin A-vitamiini liittyy HIV:n tarttuvuuteen.

Immunokemoterapia ja mahasyövän ennuste

Mahasyöpä on yleisin syöpätyyppi Japanissa, ja siellä onkin nähty paljon vaivaa mahasyöpäkuolleisuuden pienentämiseksi. Standardihoitona japanilaiset antavat kuratiiviseksi arvioidun mahasyöpäleikkauksen jälkeen mitomysiiniä ja fluorourasiilia. PSK on proteiiniin sitoutunut polysakkaridi (beeta-D-glukaani), jolla on immuunijärjestelmää stimuloivia ominaisuuksia, ja se voimistaa myös solunsalpaajien vaikutuksia. Japanilaiset tutkijat päättivät selvittää, parantaisiko immunostimulantti PSK eloonjäämistä, jos se lisättäisiin tavanomaiseen kirurgian jälkeiseen adjuvanttihoitoon.

Kohtua supistavan lääkkeen valinta ensi- ja uudelleensynnyttäjille

Oksitosiinin ja ergometriinin yhdistelmä ehkäisi tehokkaammin kuin pelkkä oksitosiini jälkeisvaiheen verenvuotoa OYKS:ssa tehdyssä tutkimuksessa. Ero johtuu lääkkeiden erilaisista vaikutusajoista ja -tavoista. Ergometriinilisä näytti hyödyttävän varsinkin uudelleensynnyttäjiä. Kirjoittajat pitävät havaintoaan suuntaa-antavana ja suosittelevat ergometriinia oksitosiiniruiskeen täydennykseksi uudelleensynnyttäjille pääsääntöisesti aina, kun verenvuoto ei rauhoitu 15 minuutin kuluessa.

Leena Häivä-Mällinen, Anna-Liisa Hartikainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/1994 Kommentteja

Mitkä tekijät ennakoivat rajatilapotilaan sairaalahoidon tulosta?

Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan avo-osastolla selvitettiin osastohoidon tulosta ennakoivia tekijöitä. Omasta tahdostaan hoidossa olevien potilaiden tavallisimmat oireet ovat laaja-alainen masennus ja ahdistus. Hyvää hoitotulosta ennakoivat potilaan hoidon alussa ilmaisema itsetuhoisuus ja jännittyneisyys sekä potilaan usko lääkkeiden vaikutukseen. Huono hoitotulos puolestaan liittyi kielteiseen käsitykseen lääkehoidon merkityksestä sekä siihen, että potilas uskoi pelkän levon lievittävän oireita. Taustamuuttujat, aiemmat hoitokokemukset tai diagnoosi eivät toimineet selittävinä tekijöinä. Näyttää siltä, että osa ei-psykoottisista potilaista hyötyy kriisitilanteessa osastohoidosta, joka kestää pidempään kuin oireiden välitön helpottuminen edellyttää. Potilaat on syytä valita huolellisesti ja erityistä huomiota on kiinnitettävä potilaan omiin odotuksiin ja asenteisiin hoitoa kohtaan.

Risto Antikainen, Hannu Koponen, Johannes Lehtonen, Asle Arstila

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 33/1994 Kommentteja

Gastroesofageaalisen refluksitaudin kirurginen hoito

Refluksitautia hoidetaan ensi sijassa konservatiivisesti. Kirurgista hoitoa harkitaan, kun lääkitys ei 2-3 kuukauden kuluessa paranna oireita ja esofagiittia, tai kun tautiin liittyy komplikaatioita. Tavallisimmalla refluksinestoleikkauksella, Nissenin fundoplikaatiolla saavutetaan hyvä tulos parhaimmillaan yli 90 %:lle oikein valituista potilaista. Refluksinestokirurgia näyttää soveltuvan erityisesti nuorten potilaiden vaikean refluksitaudin hoitoon. Fundoplikaatioita tehdään enenevästi myös laparoskopiatekniikalla. Näiden varhaistulokset näyttävät olevan samaa luokkaa kuin perinteisessä tekniikassa.

Eero Kivilaakso

Hypoglykemian syyt ja selvittely perusterveydenhuollossa

Hypoglykemiaan viittaavia oireita valitetaan perusterveydenhuollon vastaanotoilla melko yleisesti. Anamneesi on keskeinen lähtökohta niiden syitä etsittäessä. Taustalta löytyy kuitenkin harvoin todellinen hypoglykemia. Nykykäsityksen mukaan oireet johtuvat usein reagoinnista elimistön glukoosipitoisuuden normaaliin pienenemiseen. Selvä hypoglykemia ja sen epäilykin ovat erikoistutkimuksiin lähettämisen aihe. Tajunnan hämärtyminen ja muut insulinoomaan viittaavat oireet tutkitaan aluksi paastotilassa ja fyysisen rasituksen jälkeen otetuin glukoosinäyttein.

Sirkku Tulokas

Magneettikentät ja syöpävaara

Epidemiologiset tutkimukset antavat viitteitä, että altistumiseen voimajohtojen yli 0,2 mikroteslan magneettikentille liittyisi lasten syöpävaaran 1,5-3-kertainen kasvu. Tämä merkitsisi yhtä ylimääräistä lasten syöpää Suomessa vuosittain. Aikuisilla erityisesti ammattiperäisellä altistumisella näyttäisi olevan merkitystä. Magneettikenttien mahdollinen syöpää aiheuttava mekanismi on epäselvä.

Pia Verkasalo, Jukka Juutilainen, Jaakko Kaprio, Eero Pukkala, Markku Koskenvuo

Palvelutuotannon toimintojen analysointi kustannuslaskennan pohjana

Terveydenhuollon lisääntyneeseen kustannustietoisuuteen liittyy keskeisesti laadun takaaminen. Parhaillaan ollaan käynnistämässä toiminnan laadun parantamisen projekteja; laatu laajana käsitteenä nähdään yhdeksi menestystekijäksi. Yksi tapa tukea näitä hankkeita on toimintojen analysointi ja siihen perustuva laskenta. Se tuottaa yksikön johtamisen tueksi entistä tarkempaa tietoa toimintojen tuottavuudesta ja taloudellisuudesta.

Juha Kotikangas, Arto Kivisaari, Kalevi Somer, C.-G. Standertskjöld-Nordenstam

Terveydenhuollon toimipisteiden jätehuolto

Pääkaupunkiseudulla on laadittu uudet terveydenhuollon laitosten jätehuolto-ohjeet. Näissä on otettu huomioon uuden jätelain ja Euroopan Unionin säädöksien vaatimukset. Ohjeet on tarkoitettu terveydenhuollon yksiköiden yleisohjeiksi, joiden pohjalta voidaan laatia toimipaikkakohtaisia tarkempia määräyksiä. Suurimmat muutokset koskevat tartuntavaarallisen jätteen määrittelyä, jota on olennaisesti supistettu. Pääkaupunkiseudulla uuden ohjeistuksen käyttöönotto merkitsee noin 3 miljoonan markan vuosittaisia kustannussäästöjä.

Antti Pönkä, Seppo Ahonen, Hannu Arovaara, Alli Kaski, Marita Korhonen, Juhani Lähdevirta, Heikki Repo, Petri Perkiömäki

Huumeita kokeilleet varusmiehet syksyllä 1992

Varusmiesten huumekokeiluista on tehty systemaattisia kyselytutkimuksia vuodesta 1968 lähtien. Vuoden 1992 syksyllä tehtyyn lomakekyselyyn vastasi nimettöminä lähes 90 % otantajoukosta. Vastanneista 17,2 % ilmoitti joskus kokeilleensa huumeita ja lisäksi puolet tunsi jonkun huumeiden käyttäjän. Yleisimmin varusmiesten tuttavapiirissä oli käytetty kannabisvalmisteita, ja niitä oli myös yleisimmin vastaajille kaupattu. Vastaukset analysoitiin erilaisten taustatekijöiden suhteen, ja huumeiden kokeilun riski-indikaattoreiksi osoittautuivat mm. työttömyys ennen armeijaan tuloa ja huumeiden käyttäjän tunteminen. Huumekokeiluilta näyttävät suojaavan esimerkiksi avioliitto ja omien vanhempien luona vietetty lapsuus.

Vesa Jormanainen, Matti Lehesjoki, Timo Seppälä, Ari Peitso, Kimmo Koskenvuo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030